Ainakin Pirkka-Pekka Peteliuksen Kauniita kesäpäiviä -kappaleessa mainitaan kivenkolo: "mut mutsi ja faija ne vaan kivenkolossa etsii Afrikan tähtee". Kappale löytyy ainakin Peteliuksen seuraavilta levyiltä: Hyvännäköinen: 36 lemmenlaulua, Suomi huiput: 20 hittiä ja Parhaat.
Tulkitsisin merkinnät seuraavasti:
a) Pioneerikurssi
b) Pohjan rykmentti (Kuopio)
c) Joukko-osasto on 3. Prikaatin III pataljoonan 2. komppania. Jalkaväestä siis kyse.
Kirja kuuluu Helmet-kirjaston kokoelmaan, mutta tällä hetkellä kaikki kappaleet ovat lainassa ja kirjasta on myös varauksia. Jos sinulla on kirjastokortti ja pin-koodi, voit tehdä kirjasta varauksen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2560939?lang=fin.
Kyseessä on koristelu, jota kutsutaan englanniksi termeillä turkey booties tai turkey frills. Suomennettuna voisi käyttää termiä kalkkunan saappaat tai röyhelöt. Ne tehdään paperista ja niiden tarkoitus on peittää kalkkunan tai muun linnun jalan katkaisukohta.
Lisätietoa ja kuvalliset ohjeet löytyy esimerkiksi tästä artikkelista: Turkey Booties Explained, For Everyone Who's Wondering | HuffPost Life
Suomen lajitietokeskuksen sivuilta löytyy havaintopohjaista tietoa tervalepän esiintymisestä Suomessa ja Euroopassa: https://laji.fi/taxon/MX.38008/occurrence.
Lajitietokeskuksen ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Tarkemman tiedon osalta kannattaa kääntyä suoraan sen puoleen: https://luomus.fi/fi/info.
Silmä-sarjaan kuuluvista kirjoista en onnistunut löytämään listausta, mutta muutamia sarjan kirjoja on luettavissa Kansalliskirjastossa. Niitä saa vain lukusali-lainaan. Kirjoja voi tietysti yrittää etsiä myös antikvariaateista."Silmäsarja" | Hakutulokset | Finna.fi
Peruskoulujärjestelmään siirtymistä alettiin toteuttaa asteittain vuodesta 1972 alkaen siten, että viimeiset koulut liittyivät mukaan vuonna 1977. Wikipedian mukaan Uudenkaarlepyyn maalaiskunta liittyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1973 ja Maalahti vuonna 1975. Uudenkaarlepyyn maalaiskunta lakkautettiin 1.1.1975, jolloin Munsala ja Jepua liittyivät kaupunkiin.Munsalan ja Jepuan osalta löytyy jonkin verran kouluhistoriatietoa esimerkiksi tästä ruotsinkielisestä tekstistä: https://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/iii/denyasko.htm Suoranaisesti peruskoulujärjestelmään liittyviä tietoja ei Munsalasta ja Jepuasta kuitenkaan löydy. Olisikohan jollakin meidän lukijoistamme tähän liittyvää tietoa?Lähde: Peruskoulu Suomessa...
Päättelen, että tuskailet uuden finna.helmet.fi-sivuston kanssa. Ihan alkuun ei ehkä kannata mennä tarkennettuun hakuun. Minä etsisin elämäkerrat ja muistelmat erikseen. 1. Kirjoita hakuruutuun elämäkerrat 2. Klikkaa hakuruudussa olevaa pientä kolmiota, jolloin sen alta avautuu nelikohtainen valikko. Valitse aihe. Tällöin olet hakemassa teoksia, joiden sisältönä / lajityyppinä ovat elämäkerrat.3. Klikkaa suurennuslasia, jolloin järjestelmä tekee sinulle haun (yli 14 000 teosta).4. Ryhdy rajaamaan hakutulosta. Käytä hyväksesi vasemmalla olevaa RAJAA HAKUA -otsikon alla olevia rajausmahdollisuuksia.5. Klikkaa KIELI -valikko auki klikkaamalla ja valitse suomi (vähän yli 6000 teosta)6. Valitse AINEISTOTYYPPI-valikon alta KIRJA....
Kirjasampo-palvelusta voi hakea kirjoja kansikuvien kuvailutietojen perusteella. Kansikuvat on asiasanoitettu mm. YSO-sanastoa käyttäen. Esim. hakusanoilla sininen ja majakat tulokseksi saadaan sinisiä kansia, joissa on majakka, ja hakusanoilla tytöt ja keinut saadaan kansia, joissa on tyttö ja keinu. Palvelussa kannattaa kokeilla erilaisia hakusanoja, kuten vaikkapa päivänvarjot, spagetti, ruokalajit, pasta tai lautaset.https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearchhttps://finto.fi/yso/fi/
Weissin näytelmä ilmestyi suomeksi 1965 Mikko Kilven suomentamana nimellä Jean Paul Marat'n vaino ja murha Charentonin sairaalan näyttelijäryhmän esittämänä ja herra de Saden ohjaamana.
asiasanaa Hindenburg käyttämällä meiltä löytyy pari käännettyä teosta.Boetius, Henning: Tuhkasta nousee feeniks Downvell, Paul: Tositarinoita selviytymisestä, tämä on nuortenkirja.Katsoin myös finna.fi osoitteesta koko Suomen kirjastojen tiedot, mutta kertomakirjallisuutta ei muuta löydy.Tietokirjoja sitten jonkin verran toki.
Hei! Hauska kysymys! Meitä oli kolme kirjastoammattilaista tämän kysymyksen äärellä.Kannatusta sai kirjaston uudeksi työntekijäksi joku Harry Potterin taitavimmista velhoista, mutta päädyimme Aku Ankan Pelle Pelottomaan ja hänen Pikku Apulaiseensa. Saisimme kaksi työntekijää yhden hinnalla. Pelle ja Pikku Apulainen pystyisivät ratkaisemaan käden käänteessä kaikki atk-pohjaiset ongelmat, kadonneet tiedot ja kirjat. Lisäksi saisimme ystävälliset ja sympaattiset työtoverit joukkoomme.
Hei! Katos on osa rakennusta, eikä liity naksutukseen. Naksutus liittyy puolestaan Oodin esteettömyyteen, eli se on äänimajakka, jonka on tarkoitus auttaa näkövammaisia löytämään paremmin perille. Lisätietoa: https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/Mikä ihmeen äänimajakka
Kyseisestä kappaleesta löytyy seuraava nuotti kosketinsoittimille Kansalliskirjaston ja Musiikkiarkiston kokoelmista: Minä vaan ; Tyhjät päivät ; Milloin saavut. Musiikki Fazer [1971] Voit pyytää nuotista jäljennettä tekemällä siitä oman paikkakunnan kirjastoosi kaukopalvelupyynnön. Kaukopalvelu on maksullista, artikkelikopion hinta määräytyy lähettäjäkirjaston hinnaston mukaisesti. Lastu-kirjastojen kaukopalvelusta lisätietoa seuraavassa osoitteessa: Info | Lastu-kirjastot Ulkoasu1 sävelmänuotti ([4 sivua])
Löysin Porvoon kirjaston kokoelmista U. T. Sireliuksen kirjat Suomen kansanomaista kulttuuria, osat 1 ja 2 (Helsinki, Erika-kirjat, ISBN: 952-90054-2-3 ja 952-90054-3-1). Osassa 1 käsitellään maitotaloutta. Kirjassa sanotaan, että maitotaloudessa puhtaus oli tärkeä asia. Yksi tapa puhdistaa kirnu on täyttää se vedellä ja tuoksuvilla katajanhavuilla ja upottaa siihen kuumia kiviä. Suomen kansallismuseon finna-sivustolla kerrotaan myös, että korkea kirnu haudutettiin upottamalla siihen kaadettuun veteen kuumia kiviä. Linkin finnan sivustoon löydät täältä: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:S1050:Kustaa Vilkunan kirjassa Isien työ (Otava 1988, ISBN 951-1-02499-X) mainitaan, että maitoastiat pestiin päivittäin hangaten havupesimillä tai...
