Mahdatko tarkoittaa varattuja kirjoja? Asiakastiedoistasi näkyy, että lauantaina 14.11.2020 varaushyllyn selvityksen yhteydessä yksi varauksesi on poistettu, koska sen viimeinen noutopäivä oli ollut perjantai 13.11.2020. Kysymyksessäsi puhut kuitenkin saapuneista kirjoista monikossa; muita peruttuja varauksia kuin tämä yksi ei siis kuitenkaan ole (paitsi yksi, jonka olet itse perunut jo 20.8.2020).
Helpointa on vain tehdä uusi varaus tästä teoksesta, jota et noutanut ajoissa. Teosta on muutamissa kirjastoissa hyllyssä, joten saat sen varmaankin pian.
Nuotista on rekisterissä vain tiedot, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastossa ainuttakaan kappaletta.
Voit laittaa sen koriin, eli muistiin, mutta et voi varata, koska kappaletta ei ole.
Lukemasi kirja "Matkalla kotiin" on poikkeuksellisen hyvä, mutta hyviä ovat myös Natalie Gordimerin "Rakkaus kielletty", klassikot Doris Lessingin "Ruoho laulaa", James Baldwinin "Mene ja kerro se vuorilla" sekä Richard Wrightin "Pitkä uni".
Vuonna 1752 alettiin Englannissa lain mukaan viettää uutta vuotta 1. tammikuuta. Aiemmin uusi vuosi alkoi virallisesti 25.3. Tuona päivänä enkeli kertoi Marialle, että tämä oli raskaana ja saisi pojan, Jeesuksen. Tosin jo kauan ennen lakimuutosta useimmat ihmiset olivat pitäneet uuden vuoden alkuna tammikuun ensimmäistä päivää.
Lähde: https://localhistories.org/a-history-of-new-year/
Kaikkia julkisin varoin ylläpidettyja kirjastoja tulisi voida käyttää, joko
niin että lainaa tai hyödyntää lukusalia. Kannattaa etukäteen ottaa selvää käyttöehdoista.
Pääkaupunkiseudulla on paljon kirjastoja ja paljon erikoisalaojen kirjastoja, joten olisi hyvä tietää, minkä alan aineistosta olet kiinnostunut. Kurkkaapa
internetosoitetta www.kirjastot.fi tai pyydä näyttämään sitä kirjastossa asioidessasi.
Terveisin Myyrmäen kirjasto
Laitan ensiavuksi pari linkkiä HelMet-aineistohaun ohjeisiin.
Yleisimpiin teknisiin ongelmiin löytyy apua täältä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#teknisia
Varausohjeet:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Tornion kaupunginkirjaston kokoelmaan kuuluvia kirjoa voi hakea Lapin kirjasto -aineistotietokannasta:
http://intro.rovaniemi.fi:8001/?formid=form2 . Aihetta käsitteleviä kirjoja voi etsiä näin:
1. kirjoita asiasanaksi saamelaiset, voit kokeilla myös asiasanaa saamelaisuus
2. rajaa aineistolaji
3. rajaa kirjasto
4. valitse tietokirjallisuus ja klikkaa Hae-painiketta
Hakutuloksesta voit katsoa, mitkä kirjoista ovat tarkoitukseesi sopivia. Näet tarkemmat teostiedot klikkaamalla kirjan nimen kohdalta.
Valitettavasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kysymiäsi Sweet Valley Highn englanninkielisiä osia. Myöskään kyseistä sarjaa ei ole saatavana videona tai dvd:nä. Mahdollisesti kirjakaupassa tiedetään, onko sarjan suomenkielisiä lisäosia tulossa.
Annie Dalton on syntynyt Dorsetissa Englannissa vuonna 1948. Seuraavilta sivuilta löydät tietoa, vaikka ei ehkä aivan noin yksityiskohtaista. Tietoa kirjailijasta löytyy mm. kustantaja Harper Collinsin internetsivulta https://www.harpercollins.com/author/cr-123997/annie-dalton/ ja Kirjasampo.fi:ssä teoksista
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub530186a-8eed-4fed-be3c-a…
Opetusministeriön http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/?lang=fi sivuilta löytyi viime vuoden kirjastotilastoja, joiden mukaan pääkirjastoja oli 409, sivukirjastoja 449, laitoskirjastoja 69, kirjastoautoja 172 ja kirjastoveneitä 1.
Uusista kirjoista otetaan Helmet-kirjastoihin vastaavat äänikirjat cd:einä heti kun ne ilmestyvät. Katsoimme kustantajan, Otavan, sivuilta että äänikirjan ilmestymisajaksi on ilmoitettu maaliskuu 2008.
Voitte varata äänikirjan heti, kun se tulee kirjastojen rekisteriin.
Tilastotietoa tiettyjen teosten myynnistä keräävät Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto. Kumpikaan tilastojen kokoajista ei esitä dataansa niin, että samaan tilastoon olisi yhdistetty pokkareita ja sekä kotimaista että käännettyä kaunokirjallisuutta. Tilastojen kerääjille on hyödyllisempää saada selville esimerkiksi pokkareiden ja sähkökirjojen myydyimmät teokset kuin tietyn teoksen kokonaismyyntimäärä, eikä tällaista kokoavaa tilastoa tiettyjen teosten kokonaismyyntimääristä ole Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan saatavilla.
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -tilasto ei pidä lainkaan sisällään kirjojen myyntimääriä, mutta tilastosta voi seurata kirjan kuukausittaista sijoittumista myydyimmän kymmenikön joukossa. Suomen...
Tammikuun 1960 Aamulehdet löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuina. Kuvia ja artikkeleita niistä voi skannata pääkirjaston mikrofilmihuoneessa käytettävissä olevilla laitteilla. Koneet ovat varattavissa asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa (maksimikäyttöaika 3 tuntia päivässä).
Kirjastojen yhteistietokanta Melinda tietää kertoa, että julkaisu sisältyy sarjaan Kyläläisten kirjasia ja on sen 11. osa. Tarkat tiedot löytyvät linkistä https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/T4TDS4DMDFTA7Q8TDLC4TTK7N7C28RESQ4MVF54VRL9QJ3S65U-01755?func=full-set-set&set_number=024258&set_entry=000003&format=999
Sarjaa on saatavana ainakin Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä kirjaston verkkosivulla tai missä hyvänsä kirjaston toimipisteessä.
Monika Fagerholmin teosta Underbara kvinnor vid vatten ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa lainkaan äänikirjana.
Vuonna 2000 Anna Pettersson luki teoksen Ruotsissa julkaistulle äänitteelle (kustantaja Bonnier Audio). Äänikirjaa näyttäisi olevan Suomessa ainoastaan Kyyti-kirjastojen kokoelmissa. CD-tallenteina äänikirjaa ei ole saatavana Suomesta mistään, ei myöskään e-äänikirjana.
https://www.finna.fi/Record/kyyti.267539
Voitte halutessanne tilata äänikirjan kaukopalvelun kautta omaan kirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjastokortin Helmet-kirjastoon saa jokainen, jolla on osoite jossakin Suomessa. Ne asiakkaat, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, saavat kirjastokortin vain vuodeksi kerrallaan. Kortin voi kuitenkin uusia vaikka kuinka monta kertaa. Jos ulkomaalainen työntekijä rekisteröityy Suomen väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään ja saa suomalaisen henkilötunnuksen, hän saa myös pysyvän kirjastokortin. Kotikunnalla ei tässä asiassa ole merkitystä.
Kuninkaallisen kirjaston lehtihakusivulla annetaan tieto, että rajoitettuja lehtiä voi lukea vain tietyissä ruotsalaissa kirjastoissa.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyd…
Kannattaa ehkä silti kysyä asiaa Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastosta Helsingin Kaisaniemestä.
Kirjaston lehtivalikoimat on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ja toiset ihmiset huomioon ottava asiakas ymmärtää, että paperilehtiä täytyy käsitellä varoen.
