Nimenmuutoksia löytyy Suomen Virallisesta Lehdestä, jonka tietoja on digitoitu Suomen Sukututkimusseuran Sukuhakuun osoitteeseen https://sukuhaku.genealogia.fi. Kyseessä on tosin vain jäsenille avoin tietokanta. Kansalliskirjasto on myös digitoinut lehteä, joskin sitä löytyy vapaasti vain vuoteen 1931 asti – https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322?display=THUMB&year=1931. Nimien etsiminen suoraan lehdestä lienee aika työläs homma.Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista listata kaikkia ruotsinkielisiä nimiä, jotka on vaihdettu sukunimeen Laiho. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkejä nimistä, jotka on vaihdettu Laihoksi: Blomqvist, Eriksson, Fihlström, Grahn, Gustafsson, Henriksson, Jakobsson, Johansson,...
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
1950-luvulla julkaistiin ainakin seuraavat aapiset:Kemilä, Dagmar: Luen ja kerron (1950), Suomen lasten aapinen (1951), Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956), Rajamaa, Matti: Aapinen (uusi p. 1954), Salo, Aukusti - Somerkivi, Urho: Meidän lasten aapinen (13.p. 1956), Salo, Aukusti: Uusi aapinen (16. p. 1955) ja Somerkivi, Urho: Lasten oma aapinen (1958).Hämeenlinnan kansakouluissa oli käytössä Salo - Somerkivi: Meidän lasten aapinen. Lukuvuonna 1959-1960 otettiin käyttöön myös Somerkivi-Tynell-Airola: Lasten oma lukukirja. (Lähteet: Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kansakoulujen toiminnasta lukuvuonna: 1957-1958, 1958-1959, 1959-1960)Täsmällistä tietoa Rengon kansakoulujen opetussuunitelmasta voisi tiedustella Hämeenlinnan...
Greta Elg oli Tainan täti, yksi hänen isänsä Åken seitsemästä sisaruksesta."Elgin perheen kahdeksasta lapsesta neljästä tuli ammattipianisteja. He olivat Dagmar, Karl, Åke ja Greta. -- Kaikilla turkulaisilla tädeilläni ja sedilläni oli aivan erikoinen huumorintaju, joka vieläkin saa minut kiemurtelemaan naurusta, kun käyn tervehtimässä Greta-tätiä, ainoata, joka siitä suvusta on vielä elossa." (Taina Elg, Varpailla maailmalle)
Ikävä kyllä en löytänyt tietoa lehdestä, missä hevosen ohje on ollut. Kysyin kollegoilta kirjastossamme ja muista vastaajakirjastoista. Voisit koittaa etsiä tietoa joltakin käsityöfoorumilta. Finna.fi -hakupalvelussa näkyy, että ainakin kahta muuta käsityölehteä on ilmestynyt 80-luvun alussa: Käsityölehti : käsityön ja askartelun erikoislehti ja Kauneimmat käsityöt. Kyseisiä lehtiä on ainakin Varastokirjastossa, Vaasan kaupunginkirjastossa näitä vanhoja lehtiä ei ole. Voi olla tietysti muitakin lehtiä joissa tällaisia lelujen ohjeita on ollut. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy tuolta ajalta Kotiliesi-lehden numeroita, kyseisessä lehdessä on myös käsityöohjeita.
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset...
"Sulle ehkä riitä en" -laulun sanat sisältyvät nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987). Laulu alkaa: "Sun nään jo lähteneen". Laulun on säveltänyt Hillel Tokazier ja sanoittanut Aappo I. Piippo.Helena Salo: Sulle ehkä riitä en Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=_z29IAmvTfs
Emme valitettavasti ole onnistuneet löytämään kysymääsi joululaulua. Lasten jouluradion soittolista löytyy Supla-palvelusta: Lasten jouluradio | Supla Jos tunnistaisit laulun sieltä?Tai ehkäpä joku lukijamme olisi kuullut Jäynä-tontusta?
Tilastokeskuksen ennakollisten väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2025 lopussa 50 895 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1945.Suomessa syntyi vuonna 1945 yhteensä 95 758 lasta. Nykyväestön 50 895 vuonna 1945 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1945 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1945 jossain muussa maassa kuin Suomessa.Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2024 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 69 474.Lähteet...
Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin, sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän elintärkeiden toimintojen turvaamista, jotta yhteiskunta toimii ja ihmisten arki jatkuu turvallisesti. Huoltovarmuuskeskuksen sivuilla on hyvin selostettu mitä kaikkea tämä käytännössä pitää sisällään: Huoltovarmuus Suomessa - Huoltovarmuuskeskus
Hei
En nopealla haulla löytänyt e-versiota Joulupukki-lehdestä. Sen voi lainata painettuna esim. Lahdessa.
Suoraan ei voi lainata muista kirjastoista. Vaihtoehtoina on hankkia kirjastokortti Lappeenrannan kirjastoon tai tehdä Helmet-kirjastojen kautta kaukopalvelupyynnön (Tee kaukopalvelupyyntö, Helmet). Kaukolaina on maksullinen palvelu (Kaukopalvelumaksut, Helmet).
Samalla tavalla voit myös saada Joulupukki-lehden käsiisi. Voit kirjastot.fi monihaun kautta hakea ne kirjastot, joilla on Joulupukkilehteä (kirjastot.fi monihaku).
Catholic Hierarcy -sivustossa Mendesin kerrotaan olleen syntynyt Portugalissa, mutta toimineen piispana Macaossa, Kiinassa sekä Marianassa, Brasiliassa. Macaon hiippakunnan, Diocese de Macau, sivulla on myös tietoja piispoista. Siellä kerrotaan Mendesistä edellisten tietojen lisäksi, että Mendes myös kuoli Portugalissa.
Tuttu valokuvaaja otaksui, että kyseessä olisi vastavalosuoja. Tällä termillä etsiessä tietoa alkaa löytyä, mm. Wikipediassa on lyhyt selitys millainen laite on kyseessä: Vastavalosuoja – Wikipedia
Suomen Pankki lakkasi vastaanottamasta v.1897 5:n markan seteliä v.1944 lopussa, joten seteliä ei käytetty 1950-luvulla. Tieto on Antti Heinosen kirjasta Ruplista markkoihin s. 305-306. Kirja löytyy Suomen Pankin julkaisuarkistosta.
Maanpuolustusvelvollisuuden käsitettä avataan hieman hallituksen esityksessä HE 139/2018 vp:
"Maanpuolustusvelvollisuus on yleinen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Perustuslaissa käsitettä ei ole tarkemmin määritelty, mutta sen esitöiden mukaan säännös kattaa aseellisen maanpuolustuksen lisäksi muutkin isänmaan puolustamisen ja siinä avustamisen tavat (HE 1/1998 vp, s. 181–182)."
Lainsäädännössä ei nähdäkseni tällä hetkellä ole keinoa saada vapautusta maanpuolustusvelvollisuudesta.
TEOS Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja. II / [koonneet] Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu ja Hilkka Rosola
PAINOS 9. uusittu painos - 9. uusittu painos
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1955
ULKOASU 240 sivua : kuvitettu
Olisikohan tämä ollut sinun lukukirjasi? Fraktuuraa löytyy kirjan loppupuolelta ja kuvituskin täsmää. Aukusti Salon johdolla on useampi sukupolvi oppinut lukemaan. Tämäkin on uudistettu painos. On hyvin mahdollista, että äitisi ja sinä olette opiskelleet aakkoset Aukusti Salon johdolla. Tämä kirja ja sen sisarteos "Meidän lasten elämää" löytyy Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
