Erilaisia vastarintaliikkeen kuvauksia (esim. 1940-luvun Saksasta) löytyy kyllä, mutta tällaisia kuvauksia suoraan rintamalta oli vaikea löytää. Antti Tuuri Ikitie (Otava 2011) kuvaa Neuvostoliitossa eläneistä amerikansuomalaisista, mutta tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle. Päähenkilö Jussi Ketola onnistuu siirtymään Suomen puolelle ennen talvisotaa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1605650Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen romaanin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisiko kyseessäolla Havrevold, Finn: Aarrekätkö. (WSOY, 1958)? Kirja on julkaistu WSOY:n Lasten toivekirjasto -sarjassa.Kirjassa seikkailevat Monsenin pikkutytöt Trine ja Siri. Sirillä on Maltan haukka -niminen lemmikkipöllö.https://www.kirjastot.fi/kysy/viimeksi-sain-hyvan-ja-nopean?
Hei! Kyselit suomalaiskirjailijaa, jota olisi mahdollisuus haastatella 9.-luokan lopputyötä varten. Merkittävistä nykykirjailijoista nostan ehdotukseksi esille Otavan kirjailija Miika Nousiaisen (Miika Nousiainen | Otava)taikka Kari Hotakainen, jota kustantaa nykyään Siltala (Kari Hotakainen | Siltala)Lähestymällä kustantamoa, saanet heiltä kirjailijan yhteystiedot mahdollista haastattelua varten.
Kuinka isosta tulosteesta on kysymys? Oodin kaupunkiverstaalla on mahdollisuus käyttää suurkuvatulostinta, joka tulostaa valokuvalaatuisia julisteita tai tarroja. Suurkuvatulostimia löytyy myös Pasilan, Kontulan ja Vuosaaren kirjastoista. Tarkemmat tiedot näet Varaamosta. Laitteet löytyvät hakusanalla suurkuvatulostin.
Kyseessä saatta olla Torsti Lehtisen omaelämäkerrallinen teos Kun päättyy pitkäsilta. Kirja on ensimmäisen kerran ilmestynyt vuonna 1982 ja siitä on otettu useita lisäpainoksia. Kirja kertoo sodan aikana syntyneen Topin lapsuudesta ja nuoruudesta Kallion kaupunginosassa. Pojan äiti myi viinaa, kaverien kanssa tehdään pieniä kolttosia, koulu ei innosta. Kirjan lopussa Topin tie vie vankilaan. Lisätietoa kirjasta:Kirjasampo
Valitettavasti emme löytäneet nuotteja kyseiseen kappaleeseen, etsinnöistä huolimatta. Etsin nuotteja Kyösti Rothin nimellä ja laulun nimellä. Mitään ei valitettavasti löytynyt. Voi olla, että kappaleen nuotit eivät sisälly mihinkään painettuun nuottikirjaan.
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset...
Ilmaisua "home and away" käytetään lähinnä jalkapallossa, mutta myös joissain muissa joukkuelajeissa, ja sillä viitataan koti- ja vierasotteluihin. Joukkue pelaa sekä kotikentällään (home game) että toisen joukkueen kotikentällä (away game).Sanoessaan "I've been home and away" kannattaja tarkoittaa, että hän on seurannut kannattamaansa joukkuetta uskollisesti käymällä kaikissa sen otteluissa, pelattiin ne sitten kotikentällä tai miten kaukana tahansa muualla.Muussa yhteydessä tällä voidaan sanoa, että on vuoroin kotona ja matkoilla tai muuten poissa normaaleista kuvioistaan. Joskus sitä on käytetty abstraktimmin kuvaamaan kaksijakoista olotila. Pitkään jatkuneen australialaisen saippuaoopperan nimenä se ilmaisee, että sarjan keskiössä...
Luulen, että etsimäsi kirja on Pyryssä nukkuva poika, jonka on kirjoittanut Henning Mankell. Kirja on alunperin ilmestynyt ruotsiksi vuonna 1996 ja WSOY julkaisi kirjan suomeksi käännettynä vuonna 2005.
Kyseessä on ilmeisesti Antti Hyvärisen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Metsätiellä". Eino Valtanen levytti sen albumilleen Hellurei ja hellät tunteet vuonna 1979. Myöhemmin se ilmestyi kasettikokoelmalla Eino Valtasen parhaat 2 (1982). Ensin mainittua LP-levyä löytyy yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastosta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.Lähteet:Hellurei ja hellät tunteet – WikipediaEino Valtanen – Eino Valtasen Parhaat 2 – Cassette (Compilation, Stereo), 1982 [r33881382] | Discogs"Metsätiellä" Finnassa
Kyllä löytyy, kappaleen sanat löytyvät Fazer Musiikin vuonna 1995 julkaisemasta tangokokoelmasta Kultainen tangokirja 2: sata suosikkisävelmää.Linkki nuottikirjaan:Lago Maggiore
Tarkoitat varmaankin valtakunnallista Kansalliskirjaston ja yleistenkirjastojen yhteistyössä tuottamaa E-kirjastoa.E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain puhelimelle tai tabletille ladattavalla sovelluksella. Selainkäyttöliittymä julkaistaan vuoden 2026 alkupuolella.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymyksethttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Tuotepakkausten pakolliset tiedot vaihtelevat tuotetyypeittäin. Merkintöjä ohjaavat sekä EU- että kansallinen lainsäädäntö.Elintarvikkeiden merkintöjen kielestä Ruokavirasto toteaa seuraavasti: "Valmiiksi pakatun elintarvikkeen pakolliset pakkausmerkinnät on kaksikielisessä kunnassa myytäviin tai muuten luovutettaviin elintarvikkeisiin tehtävä suomen ja ruotsin kielellä; yksikielisessä kunnassa riittää merkinnät kyseisen kunnan kielellä (Maa- ja metsätalousministeriön asetus (834/2014, 4 §)."Laki kuluttajatuotteiden turvallisuudesta toteaa (3 §): "Yleisen tuoteturvallisuusasetuksen 9 artiklan 7 kohdassa ja 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava suomeksi tai ruotsiksi tai niillä molemmilla noudattaen, mitä kielilain (...
Etsimäsi kirjailija on Timo Sandberg, jonka Otso Kekki -sarja sijoittuu Lahteen 1920–1950-luvuille.Sarjan osat ovat Mustamäki (2013), Häränsilmä (2015), Murhakuja (2016), Tilinteko (2018), Kostonkierre (2020), Desantti (2021), Rauhanmyrsky (2023) ja Surmasatama (2025).Teoksen tekijää voi etsiä kirjastotietokannoista esimerkiksi hakusanoilla jännityskirjallisuus, lahti ja 1920*
Kysymäsi kirja löytyy Oulun yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston kasvatus- ja kielitieteiden osaston kirjastosta. Siitä voi siis jättää kaukolainapyynnön (ei saa
Helsingistä).
Viides uudempi painos vuodelta 1990 löytyy Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknisen korkeakoulun
ja Vaasan yliopiston kirjastosta. Saatavuus tulee tarkistaa kyseisistä kirjastoista.
Nemoa etsimässä on vasta ilmestynyt ja sen tuloa kirjastoon on vaikea ennustaa. Lähikirjastoosi Paloheinään sitä on kuitenkin tulossa dvd-levynä. Kannattaa kysellä viikottain ja tehdä levyyn varaus heti, kun se näkyy pääkaupunkiseudun yhteisluettelotietokannassa Helmetissä http://www.helmet.fi
Kirjat kuuluvat Raision pääkirjaston kokoelmaan, mutta näyttävät tällä hetkellä olevan lainassa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden Loki-aineistohausta:
http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=form2&sesid=1090411877
Hakua kannattaa tässä tapuksessa rajata valitsemalla aineistolajiksi kirja ja kirjastoksi Raision kaupunginkirjasto.
Käsittelyssä merkitsee sitä, että kirjastoon hankittu uusi teos on laitettavana lainauskuntoon. Yleensä,kun teos on tässä tilassa, sen voi odottaa saapuvan kirjastoon varsin pian.
On kuitenkin muistettava, että varaukset kohdistuvat pääkaupunkiseudun kaikkien kaupunginkirjastojen lainattavaan aineistoon, joten on aivan mahdollista, että aikanaan saat jonkin muun kirjaston kuin Kauniaisten kirjan.
Kysymäsi kirja on saatavana useasta Espoon ja Helsingin kirjastosta. Tällä hetkellä se on hyllyssä Malmin ja Koivukylän kirjastoissa.
Kätevimmin saat kirjan jättämällä tilauksen lähimpään kirjastoon. Varaus maksaa noudettaessa 50snt.
Kirjojen saatavuustiedot saat kätevästi osoitteesta http://www.helmet.fi
Jos sinulla on tunnusluku, voit syöttää varauksen suoraan koneelle em. osoitteessa. Tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta esittämällä lainauskortin ja henkilötodistuksen.
Jos olet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli HelMet-kirjaston asiakas, voit múuttaa osoitetietosi rekisteriin seuraavilla tavoilla: Jos sinulla on HelMet-tunnukset eli kirjastokortti ja nelinumeroinen tunnusluku,vot muuttaa osoitteen HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa www.helmet.fi. Etusivulla on Osoitteenmuutos-linkki (Omat tietoni-linkin alla), josta uusi osoite tallentuu tietoihin kolmen arkipäivän kuluessa. Toinen vaihtoehto on käydä kirjastossa paikan päällä ilmoittamassa uusi osoite. Jos sinulla ei ole nelinumeroista tunnuslukua, saat sen kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
