Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Asuin lapsuuteni Torniossa ja silloin 80-90-luvun taitteessa (paikallis)radiosta tuli lapsille suunnattu radio-ohjelma. Ohjelmaan otettiin lapsia mukaan… 151 Torniossa on kuulunut 1980- ja 90-lukujen taitteessa ainakin kaksi paikallisradiota: Radioankkuri (Kemi-Tornio alueella) ja Radio Provinssi, mutta en löytänyt tietoja näiden lastenohjelmista.Teoksessa Radio kuuluu kaikille! käydään läpi paikallisradioiden vaiheita ja Hyödyksi ja huviksi pohjoissuomalaisille selvittää Pohjois-Suomen radiotoiminnan vaiheita.
Minulla on etsinnässä digioitu versio Kalevasta toukokuulta 1956. Mistähän tällainen löytyisi? 151 Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy vapaasti luettavia sanomalehtiä toistaiseksi vain vuoteen 1939 asti tekijänoikeusrajoitusten vuoksi. Vuoden 1956 Kaleva löytyy kuitenkin Oulun keskustakirjasto Saaresta sekä fyysisenä kappaleena että mikrofilmimuodossa. Mikrofilmirullat saa käyttöönsä  varaamalla ne OUTI-verkkokirjastosta tai kirjaston asiakaspalvelusta. Saaressa olevat mikrofilmit ovat yleensä valmiita käyttöön varausta seuraavana päivänä. Voit odottaa mikrofilmin saapumisesta tulevaa ilmoitusta, ja varata ajan kirjaston digiverstaalla sijaitsevalle (3. krs.) mikrofilmiskannerille sen jälkeen. 
Äitini on muistellut lapsuudestaan "Laulua päärynäpuusta". Löytyykö tällainen runo tai laulu jostakin? 151 Kyseessä on kaiketikin Paul Févalin pieni kertomus "Laulu päärynäpuusta". Runon on suomentanut arvoitukseksi jäävä Leo E-nen.Voit lukea sen esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Kyläkirjaston kuvalehdestä 11/1913:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870977?term=Laulu%20p%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4puusta&page=13Tai digitoidusta Seura-lehden numerosta 4/1926.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757687?term=Leo%20E-nen&page=23Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toi. Satu Koskimes ja Juha Virkkunen, 1996, s, 598)https://finna.fi/Record/helmet.1087993?sid=5237910838  
Missä osoitteessa sijaitsi Waasan ylempi kansakoulu vuosina 1910-1916? 151 Vasa adresskalender 1915 kertoo, että suomalainen ylempi ja alempi kansakoulu sijaitsivat osoitteessa Raastuvankatu 31, ks. Digi.kansalliskirjasto.fi Adresskalender.
Onko muistissani vikaa - saatan lukea kirjan enkä muista henkilöiden nimiä juurikaan lukemisen jälkeen. Pitääkö olla huolissaan ? 151 Louna-kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset, jotka käsittelevät muistia ja sen toimintaa. Ensimmäinen käsittelee lähinnä sitä, miten muisti toimii ja jälkimmäisestä voisi löytyä apua siihen, onko kyse siitä, että muisti tai henkilö on kuormittunut ja väsynyt.Muisti. Craik, Fergus, kirjoittaja ; Jacoby, Larry, kirjoittaja ; Pietiläinen, Kimmo, kääntäjä ; Terra cognita 2023Miksi muisti pätkii? Kuikka, Pekka ; Akila, Ritva ; Pulliainen, Veijo ; Salo, Juhani. Työterveyslaitos 2011 Opas auttaa tunnistamaan työkuormitukseen ja muihin väliaikaisiin tekijöihin liittyviä muistiongelmia erotukseksi miustisairauksista. Muistilitton sivustosta löytyy tietoa muistista ja muistisairauksistakin  https://muistiliitto.fi/....
Miten kuuluu Mirjami Lähteenkorvan Suvivirsi-runo? 151 Mirjami Lähteenkorvan runo Suvivirsi on julkaistu ainakin Tämän runon haluaisin kuulla 2 -teoksessa (Tammi 1987). Runo alkaa sanoilla "soi virsi riemuinen".
Afrikan leveys on 7300 kilometriä ja Venäjän 6300 km, mutta kartoissa Venäjä näyttää leveämmältä. Miksi? 151 Pallonmuotoisen maailman esittäminen kaksiulotteisena tasona vaatii aina jonkinlaista muokkaamista. Tasokarttojen tekemistä varten on kehitetty erilaisia malleja eli karttaprojektioita. Mikään niistä ei kuitenkaan tuota maailmasta täysin oikeaa kuvaa, vaan joko välimatkat, muodot, suunnat tai pinta-alat vääristyvät väistämättä pallosta tasoksi siirryttäessä. Projektioista tunnetuin lienee jo 1500-luvulla keksitty Mercatorin projektio. Sitä on käytetty paljon maailmankartoissa, vaikka se tosiasiassa soveltuu niihin huonosti vääristäessään maiden mittasuhteita sitä voimakkaammin, mitä kauemmas päiväntasaajalta siirrytään. Niinpä esimerkiksi Suomi näyttää todellista kokoaan suuremmalta ja Grönlanti suorastaan jättimäiseltä. Pienempien...
Muistan nähneeni 1990-luvulla televisiosta amerikkalaisen äänellisen mustavalkoelokuvan (1940-50-luvulta?) ja olen yrittänyt vuosia selvittää mikä elokuva oli… 150 Näiden hyvien tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla todennäköisesti Robert F. McGowanin vuonna 1929 ohjaama lyhytelokuva "Moan & Groan, Inc." Elokuva on nähtävissä DailyMotion-palvelussa. Lisätietoja myös elokuvan englanninkieliseltä Wikipedia-sivulta.
Onko tässä pääkaupunkiseudulla muissa kirjastoissa kuin Sellossa ukulele-ryhmää. On vähän kaukana ja edistyneille niin askarruttaa rohkeneeko ja jaksaako mennä… 150 En löytänyt tällä hetkellä muualta ukulele-ryhmiä. Lainattavia ukuleleja on monessa kirjastossa, esim. Helsingissä https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55493. En löytänyt myöskään maksutonta ryhmää muilta toimijoilta, musiikkikouluista löytyy kyllä ryhmiä. Tapahtumat ovat tosin olleet pitkään jäissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, ne lähtevät vähitellen käyntiin rajoitusten poistuessa. Voisit ehkä esittää toivomuksen lähikirjastoosi ukulele-ryhmästä.  Facebookista löytyy Helsinki Ukulele ryhmä, jossa on jonkin verran keskustelua, sieltä voisi myös kysyä vapaista soittoryhmistä,  https://fi-fi.facebook.com/groups/282910178471416/
Millaiset olivat siviiliväestön matkustusmahdollisuudet Euroopassa 1. maailmansodan aikana (lähinnä vuosina 1914-16)? Mitä reittiä ja millä kulkuneuvoilla… 150 Uskoisin että aiheesta ei ole laajempaa kotimaista yleisesitystä. Siviiliväestön matkustusmahdollisuudet vaihtelivat huomattavasti paitsi maittain, myös ajankohdan mukaan. Joitakin kansainvälisiä tutkimuksia aiheeseen liittyen: Fitch, Tad, and Michael Poirier. Into the Danger Zone: Sea Crossings of the First World War. ‎The History Press, 2014. Frey, Marc. ‘Trade, Ships, and the Neutrality of the Netherlands in the First World War’. The International History Review 19, no. 3 (1997): 541–62. Klovland, J.T. ‘The Price of Neutrality: Ocean Freight Rates and Shipping Policy towards the Northern Neutrals during the First World War’. Scandinavian Economic History Review, 2021. https://doi.org/10.1080/03585522.2021.1901777. Koren, E.S. ‘The...
Onko teillä saatavilla Maija Metsävuoren kirjaa. 150 Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
Löytyisikö nuottia Tarja Lunnaksen esittämään iskelmään Haaveet kantaa? 150 Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu. Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa. Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa.
Lainasin toisella paikkakunnalla vuonna 1984 tai 85 kirjan kirjastosta jonka haluaisin lukea uudelleen. En muista kirjailijaa enkä kirjan nimeä. Voisinko… 150 Kirjastot eivät tallenna asiakkaiden lainaushistoriaa. Et siis voi kysellä kirjastoista omia vanhoja lainatietojasi. Ainoa keinosi on se, että yrität kerätä muististasi mahdollisimman paljon kirjaan liittyviä muistikuvia. Jos saat tietoja ja muistikuvia kerättyä, kokoa ne uudeksi kysymykseksi ja lähetä meille uusi kysymys. Ehkä joku keksii kirjan vähistäkin tiedoista. Voit myös yrittää muistella, keskustelitko aikoinasi kirjasta jonkun kanssa.  Olisiko joku tuttavasi mahdollisesti lukenut saman kirjan?  Hän saattaisi auttaa muistamaan. 
Onko Suomessa joskus ollut kokopuomeja käytössä tasoristeyksissä? Jos on, milloin näin vielä oli? 150 Wikipedian tasoristeys-artikkelissa tosiaan mainitaan, että koko ajoradan poikki ylettyviä kokopuomilaitteita ei nykyisin yleensä Suomessa käytetä ajoteillä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasoristeys Helsingin Sanomat kirjoitti tasoristeysonnettomuuksia koskevan uutisen vuonna 1990. Jutussa mainittiin mm: "Käsipelillä laskettavia kokopuomeja on enää viisi koko maassa. Ne on sijoitettu ydinkeskustojen asema-alueille, joissa junien nopeudet ovat pieniä." HS 30.9.1990 Ratahallintokeskuksen vuonna 2002 julkaisemassa puomillisten tasoristeysten turvallisuutta koskevassa julkaisussa kerrottiin seuravaa: "Perinteisesti kokopuomilaitokset ovat olleet mekaanisia, eli ne ovat vaatineet työntekijän käyttämään niitä. Näitä mekaanisia kokopuomeja...
Tahtoisin löytää runon ja runoilijan. Runossa puhutaan lapsesta; kuinka lapsen tulisi saada nousta siivilleen voidakseen laskeutua aikuisuuteen; kuinka… 150 Hei, Tämä näyttää löytyvän Liisa Laukkarisen kokoelmasta Lapsen matka maailmaan, sen viimeisen osion (VI. Älä jätä perintöä, älä muuta kuin tarinat) kahdesta ensimmäisestä runosta (s. 153–154):   1. Lapsi ei ole unelma   -- Lapsen tulisi voida leijua lapsuus ja laskeutua sitten omalle paikalleen kuin muuttolintu, joka palaa pitkältä matkalta, asettuu reviiriin ja aloittaa elämäntehtävän   2. Lapsi ei ole ratkaisu   -- Lapsi on liian kaunis vanhan rumuuden paikaksi.   Teos on lainattavissa Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Varastokappaleista pitää tehdä varaus etukäteen, ja niitä noudetaan aamupäivisin. Lukusalikappale löytyy myöskin Jyväskylä-kokoelmasta pääkirjaston kolmannesta kerroksesta...
Etsin kirjaa, jossa yhtenä (vertauskuvallisena?) elementtinä mainittiin jääkaapin/jonkin muun keittiölaitteen takana sulava jääpala. Kirjassa päähenkilönä oli… 150 Pienen yksityiskohdan perusteella teoksen löytäminen on usein hankalaa. Parisuhdeongelmat taas ovat varsin yleinen aihe romaaneissa. Toistaiseksi emme ole keksineet mistä kirjasta on kyse. Kysymys on kuitenkin vielä valtakunnallisella kirjastoammattilaisten sähköpostilistalla pohdittavana, joten katsotaan löytäisikö joku vastauksen.
Mistähän löytyisi Otto Mannisen suomennos Z. Topeliuksen runosta En sommardag i Kangasala? 150 Kangasalaseura tiesi kertoa:"Topelius RUNOJA vlta 1949, neljäs painos. Esipuhe allekirjoitettu 1931. Erikoista on, että ko. Teoksessa on vain Mannisen suomennos runosta.." "Runo löytyy myös Kangasalan kirjastosta kirjasta Tämän runon haluisin kuulla 3" Linkki Helmet hakuun Tämä saattaisi olla Helmet haulla löytyvä teos:Kootut teokset XI ; Runoja / Zacharias Topelius | WSOY | 1931 | 2. painos 1935 - 3. painos 1940 - 4. painos 1949 Linkki Helmet hakuun    
Mistä asti lehteä "Ihon aika" on julkaistu? 150 Finna.fi-palvelusta selviää ainakin se, että kyseistä Psoriasisliiton ja Ihopotilaiden keskusliiton jäsenlehteä on julkaistu joko Ihonaika tai Ihon aika (tai Ihon Aika) nimillä vuodesta 1997. Lehti on yhdistynyt julkaisuista Ihokas ja Psori. Psori-lehti puolestaan on ilmestynyt vuosina 1983-1996 ja sen edeltäjä on ollut PSO-lehti vuosina 1975-1982. Linkeistä pääset Finnan tietueisiin. Lisäys 8.8.2023: Ihon ajan päätoimittaja Hanna Karhusen vastaus: "Psoriasisliitto on julkaissut omaa lehteä perustamisestaan eli vuodesta 1975 asti. Alkuvuosina lehden nimi oli PSO-Viesti (ruotsiksi PSO-Nytt). Sen jälkeen nimeksi muuttui Psori, ja kuten kirjoititkin, 90-luvun puolivälin tienoilla uudeksi nimeksi vaihtui Ihon aika, joka on...
Onko G & I Gerschwinin vuonna 1930 sävellettyä/sanoitettua kappaletta Embraceable You ikinä suomennettu/sanoitettu suomeksi? 150 Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
Lapsena (s. 1952) pelasimme viidellä pienellä kivellä peliä, jota kutsuimme nopaksi ("pelataan noppaa"). Synnyin evakkoperheeseen (isän suku on Karjalan… 150 Hei, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston leikkiperinnekortistosta löytyy ainakin yksi versio säännöistä. Kortistoa ei pääse selaamaan sähköisesti, mutta arkisto on sattumalta julkaissut säännöt Facebook-päivityksessään: https://www.facebook.com/suomalaisenkirjallisuudenseura/photos/a.101503… "Noppaa. 5 kiveä ensin suoraan kädestä. Sitten 2 yhtä aikaa, sitten 3, sitten 4. Sitten kivet noukitaan, ensin 1 kivi ylös, sitten 2, sitten 3 ja 4 kunnes kaikki tulee. Sitte heitetään kivet käden päälle, jos saa kaikki 5 niin siitä luetaan 10. Ja jos toisen kerran taas saa kaikki 5 niin sitten luetaan 15. Yhä pitää pyytää kunnes kaikki saa." Kurkijoki. Lilli Lilius 503. 1891. Kati Timuska 12 v." Jos haluat tarkempia tietoja,...