http://www.tradera.com/auction/aid_35075650
http://www.tradera.com/category/auctionlist.aspx?catid=220122
Yllämainituista osoitteista näet esimerkkejä Oskcar II aikaisten Ruotsin kolikkojen huutokauppahinnoista.
Kirjan: Första boken om mynt (1971) mukaan 1 kruunun kolikkoa painettiin suuret määrät vuosina 1875-1907. Kruunuissa esiintyy kuninkaasta neljää eri kuvatyyppiä.
Porvoon kirjastossa ei ole ajantasaisia hakuteoksia Ruotsin kolikoista, joissa olisi arviohintoja.
Oululaisesta nuortenkirjailija Sinikka Laineesta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Sinikka Laine-Törmänen, löytyy verkosta valitettavan vähän materiaalia. Se voi johtua siitä, että hän on julkaissut nuortenkirjansa vuosina 1982-1996, eikä häneltä siis ole ilmestynyt nuortenkirjaa yli kymmeneen vuoteen. Oulun kaupunginkirjaston tuottamilta kirjailijasivuilta löytyy kuitenkin hieman tietoja:
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/laine.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/pohjoista/sinikka.htm
Teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999), toim. Ismo Loivemaa, joka on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista, löytyy esittely Sinikka Laineen tuotannosta.
Eduskunnassa ei ole päätetty tuollaista; se olisi ollut vastoin kansalaisten yhdenvertaisuutta, joka on keskeinen perusoikeus. Tutkimusten mukaan naisten palkat ovat keskimäärin 20 % alhaisempia kuin miesten palkat, sen takia puhutaan "Naisen markka on 0,80 mk".
Kovin läheltä kirjaa ei löydy. Ehkä lähin on Kokkolan kaupunginkirjasto. Kannattaa kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Täältä tietoa kaukopalvelusta:
http://www.sievi.fi/index.asp?language=1
Meillä on pääkirjastossa kaksi kappaletta kyseistä kirjaa, mutta molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Rauman kirjaston aineistotietokannasta voit tehdä hakuja osoitteessa http://ankkuri.rauma.fi/. Kirjan voit varata ottamalla yhteyttä kirjastoon p. 02-834 4531 tai sähköpostitse kirjasto@rauma.fi.
Ekaluokkalaiset voivat ekaluokkalaiskampanjan yhteydessä syyskuussa halutessaan vaihtaa maksutta lasten korttiin, vaikka heille olisi jo aiemmin tehty aikuisten kortti. Muille alle 18-vuotiaille kortin vaihtajille maksu on käyttösäännöissä määritelty kaksi euroa ja 18 vuotta täyttäneille kolme euroa. Ensimmäiseksi kortiksi kaikki asiakkaat voivat jatkossa valita peruskortin tai lastenkortin.
Kortteja on lähetetty jo kaikkiin kirjastoihin, joten niitä on jo saatavissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lapsille_oma_Helmetkirjastokortti(171155)
Kirjastotilastot löytyvät osoitteesta https://tilastot.kirjastot.fi/ .
Visuaalinen kartta kirjastojen tilastoista näyttää esimerkiksi lainausluvut suhteutettuna asukaslukuun: https://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Kokonaislainau…
Aluehallintoviraston sivuilla lisätietoa kirjastoista vuodelta 2018. https://www.avi.fi/web/avi/kirjastotilastot . Kirjastoissa järjestetään runsaasti tapahtumia, joiden kävijämäärät ovat kasvussa. Myös e-aineiston käyttö kasvaa, tosin sen osuus koko aineistosta on edelleen pieni.
Kaikissa Pohjoismaissa näyttäisi kirkosta eroaminen olevan mahdollista verkossa. Tanskassa sivusto on https://udmeldelsefolkekirken.dk/
https://www.thelocal.dk/20160907/record-number-of-danes-leave-the-church
Norjassa eroilmoitus internetissä https://kirken.no/nb-NO/om-kirken/medlem/ tuli Ylen verkkouutisen mukaan mahdolliseksi vuonna 2016. https://yle.fi/uutiset/3-9144918
Takavuosina uutisoitiin eroamisen katolisesta kirkosta onnistuvan verkkosivun avulla Hollannissa. https://www.pri.org/stories/2013-01-06/dutch-catholics-turn-website-de-…; Lieköhän se enää toiminnassa?
Sveitsissä voi tulostaa verkkosivulta standardimallisen eroilmoituksen, joka pitää toimittaa paikalliseen seurakuntaan. Se on useimmissa kantoneissa toimiva menetelmä...
Valitettavasti e-kirjoja ei ole mahdollista hankkia kaukolainana, vaan tarvitset e-kirjan lukemiseen sen omistavan kirjaston kirjastokortin. Voit hankkia Satakirjaston kirjastokortin, vaikka et asuisi paikkakunnalla. Kirjastokortin hankkiminen tosin vaatii käyntiä kyseisessä kirjastossa.
Hei,
Kiitos ajankohtaisesta ja monia askarruttavasta kysymyksestäsi. Olemme yrittäneet etsiä luotettavaa tietoa mm. ottamalla yhteyttä THL:ään,
mutta valitettavasti he ovat tällä hetkellä niin kiireisiä, etteivät pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yksityiskohtaisesti. Monista lukemistamme
lähteistä selviää, että iän myötä immuunijärjestelmän toiminta heikkenee.
Sairastumisherkkyydessä on myös yksilöllisiä eroja. Tähän mennessä lapset ovat sairastuneet covid-19-virukseen aikuisia vähemmän. Syytä tähän ei vielä
tiedetä. Perimä ja geenit voivat vaikuttaa vastustuskyvyn muodostumiseen. Julkisuudessa on spekuloitu myös veriryhmien vaikutuksesta vastustuskykyyn. Kehoitamme katsomaan THL:n sivustoa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja...
Eräs lomalta palannut kirjastolainen tämän tunnisti. Runo on Matti Rossin Sade luo kuultavan hämärän kokoelmasta Laulu tummana tulevi (Tammi, 1976). Tuska tullen mennen on jo ensimmäisen säkeistön lopussa:
Sade luo kuultavan hämärän,
istun varjot kasvoillani.
Taas uneksin, taas odotan,
kuulen aseman kaiut,
tunnen kipeät lähdöt,
tuska oli tullen, mennen,
ahdistus ajan väleissä.
Toivottavasti seuraavista tiedoista on sinulle jotain hyötyä:
OECD:n julkaisu Revenue Statistics in Africa 2019.
https://www.oecd.org/ctp/revenue-statistics-in-africa-2617653x.htm
Vuoden 2016 laitosta voi lainata eduskunnan kirjastosta.
Tupakantumpit ovat todella vahingollinen jäte. Tumpit hajoavat luonnossa mikromuoveiksi.
Maatuvia tumppeja toki on ostettavissa. Suurin osa savukkeista tulee kuitenkin valmissavukkeina tupakkatehtalta, joten maatuvia tumppeja ja tupakoita tulisi vaatia suoraan tupakkayhtiöiltä.
https://yle.fi/uutiset/3-10530147
Vanamo-kirjastoista löytyvät seuraavat aihepiiriä käsittelevät teokset:
Malkasian, Carter: The Korean war (2001)
Kylmä sota (Historian käännekohtia 11) (2012)
Englanninkielisellä Wikipediasivustolla käsitellään Koreaa Japanin miehityskaudella:
https://en.wikipedia.org/wiki/Korea_under_Japanese_rule
Samoin tällä Britannica-sivustolla:
https://www.britannica.com/place/Korea/Korea-under-Japanese-rule
Hei!
Kysyin asiaa Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Kyseessä on todennäköisesti Taideteollisen korkeakoulun kirjasto, joka sijaitsi Helsingissä Hämeentie 135:ssä.
Vuonna 2010 perustetussa Aalto-yliopistossa sulautettiin yhteen 3 korkeakoulua, joista yksi oli Taideteollinen korkeakoulu. Alkuvuodet kukin korkeakoulu toimi omalla vanhalla kampuksellaan. Vuoden 2016 syksyllä kunkin korkeakoulun kirjastot muuttivat yhteisen katon alle Otaniemeen. Yksi muuttajista oli siihen saakka Arabiassa, Hämeentiellä toiminut Taideteollisen korkeakoulun kirjasto.
Finnan artikkelitietokannasta ei löydy tällaista juttua, https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~building%3A%221%2FNLF%2Fa…
HS:n arkistosta löydän vain maininnan lentoperämieskursseille hyväksytyistä, 16.6.1961. Päivänlehden arkiston hausta en löytänyt myöskään enkä Jämsän kirjaston paikallisaineistosta. Sähköinen Päivälehden arkisto, s-postiosoite paivalehdenarkisto@hssaatio.fi,
Etsintää auttaisi, jos olisi tietoa siitä, missä juttu on mahdollisesti julkaistu.
Kollega ehdotti Eino Leinon Yö-runoa,
On päivä jo laskenut ammoin ja hiipinyt hiljaisuus,
oi nukkuos poikani nuori, taas huomenna työ on uus.
http://runosto.net/eino-leino/yokehraaja/yo-2/
