Helsingin Sanomien artikkelissa (9.6.2004) kerrotaan, että kääk-sanaa ei ollut suomen kielessä ennen Aku Ankkaa. Sen keksi Akkarin (Aku Ankka -lehden) toinen päätoimittaja Alli Peltonen. Artikkelista ei valitettavasti käy ilmi, oliko kyseessä mukaelma englannin kielen quack-sanasta, joka Sanakirja.org-sivuston mukaan tarkoittaa kvaak, vaakkua, kaakattaa.Lukaisin teoksen Walt Disney's Donald Duck : "Donald Duck finds pirate gold", johon on koottu Carl Barksin ensimmäisiä Aku-tarinoita vuosilta 1938-1942, ja ainakaan näissä tarinoissa Aku ei juurikaan huudahtele. Lisäksi Donald Duck Fandom -wikisivustolla on listattu Akun lempihuudahduksia, joista yksikään ei ole sana quack. Lähteet:Barks, C. (2025) Walt Disney's Donald Duck : "...
Hei, uuden kirjastokortin saatte käymällä kirjastossa asiakaspalveluaikoina. Mukaan tarvitsette kuvallisen henkilötodistuksen esimerkiksi passin tai ajokortin.Uuden kirjastokortin hinta on neljä euroa
Sota-aikana Suomen ja Saksan välillä oli moninaista yhteistoimintaa. Saksassa vierailivat lotat, kulttuurihenkilöt mm. (Maila Talvio, V.A.Koskenniemi), vammautuneet sotilaat ja myös kaatuneiden suomalaisten ss-joukoissa taistelleiden omaiset. TEKIJÄ Vuoksenmaa, Johanna, kirjoittaja.TEOS Suurenmoinen matka / Johanna Vuoksenmaa.Julkaisutiedot Helsingissä : Kustannusosakeyhtiö Otava, [2025]ULKOASU ...
Kuvausta vastaava kirja on Ritva Luostarisen kirjoittama "Lumottu karkkipurkki", jonka on kuvittanut Jaana Aalto (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1982).
Näyttää siltä että tätä yksittäistä runoa on ainakin Suomesta hyvin hankala löytää. Ainoa Tarje Vesaasin runokirja minkä löysin oli Dikter i urval (1960, löytyy Oulun ja Joensuun maakuntakirjastoista) ei sisältänyt kyseistä runoa. Missä olet kuullut / tutustunut runoon? Lisätiedot olisivat tärkeitä jotta etsintää voisi jatkaa.
Kysymyksenne on kohdistettu Helsingin kaupunginkirjastoon, mutta meillä ei ole Ebooking-koneita. Helsingissä asiakaskoneiden käyttöä ei ole sidottu aineiston lainausoikeuteen, koska niitä voidaan käyttää myös yleisiin julkisiin palveluihin (asiointiin).
Asiasta voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen tietopalvelu@hameenlinna.fi kertoen samalla koko nimensä ja esimerkiksi kirjastokortin numeron tai sosiaaliturvatunnuksen alkuosan.
Helmet-haun vasemmassa sivupalkissa on kohta Osoitteenmuutos. Kun annat nimen, kirjastokortin numeron ja oman tunnuslukusi pääset muuttamaan osoitetietojasi.
Esim. Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa on Goosebumps-sarjan kansilehtien kuvia, https://vaski.finna.fi. Kirjojen kansikuvia on myös Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch.
Selvittelin suomalaisen kaukolainajärjestelmän historiaa, mutta kovin tarkkoja tietoja ei löytynyt lähdeoksistani. Pirjo Vatasen teoksessa Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi (SKS, 2002) kerrotaan, että laajamittaisen kaukopalveluajatuksen esitti jo vuonna 1909 Uno Therman, joka ehdotti perustettavaksi erityistä keskuskirjastoa, joka lainaisi kirjoja asiakkaille kaukopalveluna paikallisten kirjastojen kautta. Keskuskirjasto olisi saanut vapaakappaleoikeuden, sinne olisi hankittu myös kansainvälistä kirjallisuutta, ja se olisi vapautettu postimaksuista. Asia ei kuitenkaan lopulta edennyt käytäntöön asti.
Pääkirjastojen aineistoa on voitu lainata ilmeisesti jo pitkään sivukirjastojen kautta. Sven Hirnin teoksen...
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kaunokirjalliset teokset, jotka sijoittuvat Buchenwaldiin.
Imre Kertész: Kohtalottomuus (Sorstalanság, suom. Outi Hassi, 2003)
Elie Wiesel: Yö (La nuit,suom. Heikki Kaskimies, 1991)
Bruno Apitz: Alastomana susien parissa (Nackt unter Wölfen, suom. Kaj Kauhanen, 1961)
Jorge Semprún: Tarvittava ruumis (Le mort qu'il faut, suom. Helka Vala ja Irma Koistinen, 2005)
Jeremy Dronfield: The boy who followed his father into Auschwitz (2019)
Fabrice Humbert: L'origine de la violence : roman (2010)
Antoine Billot: Otage de marque : roman (2016)
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/
Kyse saattoi olla perinteisestä Madagaskarilta peräisin olevasta aluksesta, jonka swahilinkielinen nimi on lakana. Alus tunnetaan Wikipedian mukaan myös nimillä laka ja la'kana. Kanootti on tuettu (tasapainotettu) vain toiselta puolelta. Kanootissa on yleensä purje, nykyisin myös moottori on mahdollinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outrigger_boat
Kirjaston lehtivalikoimat on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ja toiset ihmiset huomioon ottava asiakas ymmärtää, että paperilehtiä täytyy käsitellä varoen.
Etsin Fono.fi:stä ruusulaluluja, http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=ruusu&kieli=Suomi&culture=fi. Kuuntelin Youtubesta noista löytyneitä ja hain sieltä, mutta en löytänyt. Tiedustelin tuolla ammattiväen keskustelulistalla, mutta en saanut vastausta. Palaan asiaan, jos sieltä tulee tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Tätä kappaletta en onnistunut tunnistamaan. Se on instrumentaaliesitys, joten sanoistakaan ei ole apua. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kappaleessa soitetaan mm. puulusikoilla. Ehkä joku tämän lukija tunnistaa kappaleen.
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivustolla, www.kotus.fi, on Kielitoimiston sanakirja, www.kielitoimistonsanakirja.fi, jonka mukaan teknologia on "vars. pitkälle kehittynyt tekniikka ja sen sovellukset, us. nähtynä laajoina kokonaisuuksina." Esimerkkeinä mainitaan elintarvike-, metsäteknologia, huipputeknologia.
Juuri näillä kriteereillä olevaa kirjaa emme valitettavasti onnistuneet löytämään, mutta muutama kirja tuli mieleen, jossa on ainakin osittain pyynnössäsi olevia yhtymäkohtia.
Mary Mapes Dogen Hopealuistimet (julkaistu 1865). Alankomaihin sijoittuva tarina kertoo sisaruksista Hans ja Gretel, jotka osallistuvat luistelukilpailuun.
Lucy Fitch Perkinsin Hollantilaiset kaksoset (julkaistu 1911). Kirja seurataan alankomaalaisia kaksosia (tyttö ja poika) ja heidän päiväänsä. Kirjassa muun muassa luistellaan.
Kumpikaan näistä kirjoista ei ole tosielämään perustuva eikä niissä taida olla Hämeenlinna-yhteyttä.
Jos joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa kyseisen kirjan, niin tiedot voi kirjoitta kommenttina tämän...
