Pentti Lempiäisen kirjassa " Suuri etunimikirja" kerrotaan, että Manda, Mandi ovat Amandan lyhentymiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda viettää nimipäivänsä 26.10 suomenkielisen almanakan mukaa.
Kirjassa Työoikeus, WSOY 2008 s.988, sanotaan näin:"Työtaisteluoikeuden, kuten lakko-oikeuden nauttimasta perustuslain suojasta ei maamme osalta ole selkeää kannanottoa itse perustuslaissa tai perustuslakivaliokunnan kannanotoissa. Mutta PL 13 §:n sisältämän ammatillisen yhdistymisvapauden ja järjestäytymisvapauden maininnan pohjalta ja perustuslain esitöihin sekä kansainvälisiin sopimuksiin viittaamalla on esitettävissä perusteluita, että myös taisteluoikeus kuuluisi ainakin joiltakin osin perusoikeuksiemme piiriin."
Perustuslaki 55/2001 löytyy Finlex-tietokannasta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Työsopimuslaki 55/2001 on luettavissa myös Finlex-tietokannassa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
Sen...
Etsitty runo on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Se ilmestyi alunperin Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Tämän lisäksi runo on mukana antologiassa Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) ja ensimmäisessä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjassa (Tammi, 1978).
Muistelemasi laulun nimi on kaikessa ytimekkyydessään Ol´ kerran vanha, häijy, ruma peikko aikoinaan ja sen on säveltänyt ruotsalainen Felix Körling. Körling kirjoitti myös alkuperäiset sanat ja suomennoksesta vastasi Immi Hellen.
Yleisradion fono.fi -palvelusta löytyy useita levytystietoja, esimerkiksi tämä: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=33deb6c2-2ef6-4097-b17f-0cab9477695c
Lisäys: Laulusta näkee käytettävän myös ruotsinkielisen epävirallisen nimen suomennosta: Det var en gang -> Oli kerran. Virallista nimeä ei liene olemassa.
Kyseessä on Toivo Vuorelan teos Kansatieteen sanasto (1958). Satulahuovasta aiemmin käytetty nimitys on voilokki. Mainitut käsitteet on selitetty teoksen uudemmassa painoksessa (1964) seuraavasti:
Marhaminta PKarj., PSavo, Pohj., Peräp. riimuun, päitsiin jne. kiinnitettävä hihna t. rautainen riimunvarsi, jolla hevonen sidotaan kiinni LS riimunvarsi.
Voilokki länkien pehmike, -> hamutta; paksu huopamainen villakangas, josta tehdään hevosloimia.
Teos löytyy Akaan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Suosittelen sinulle joitakin tämän päivän kysyttäjä ja suosittuja nais- ja mieskirjailijoita. Uskon, että näiden kirjailijoiden teoksista löydät sopivan esitelmän aiheen. Vaski-aineistotietokannassa voit tutustua kirjailijoiden tuotantoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Laita tekijä-kenttään kirjailijan nimi muodossa: Sukunimi, Etunimi. Voit rajata hakua laittamalla Aineistolajit -kohdassa Kirja-ruutuun ruksin ja Kielet – kohdassa Suomi-ruutuun ruksin. Näin saat hakutulokseksi kirjoittajan suomenkieliset kirjat. Useiden kirjailijoiden kirjoja on nimittäin käännetty myös muille kielille, ja niistä on tehty myös äänikirjaversiot.
Näin tutkimalla kirjailijoiden teoksia tietokannassa näet...
Victor Hovingin Vaasa-kirjassa on runsaasti tietoja Topeliuksen patsaan syntyvaiheista. Sivulta 264 löytyy sitaatti:"Det var naturligt att i högtidstalen särskilt framhölls de band som förenade Topelius med Vasa: den roll Vasa spelade i Fältskärens berättelser, Topelius' försvar för det gamla stadsnamnet och att han diktat Vasa marsch."
(Hoving, Victor: Vasa 1852-1952--en krönika om Vasa och vasabor under hundra år. 1956)
Emil Wikströmin v. 1915 tekemästä patsaasta löytyy varmaankin tietoa myös kirjasta Suomen muistomerkit osa 4 - Pohjanmaa.
Kirjastonhoitajien pätevyydestä saa tietoa mm. Suomen säädöskokoelmasta tai Internetissä Finlex-tietokannassa http://www.finlex.fi/fi/laki/ ). Alla kopiot pätevyyttä koskevista pykälistä.
Yleiset kirjastot
«Kirjastolaki» 4.12.1998/904
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980904?search%5Btype%5D=pika&…)
7 luku
Erinäiset säännökset
8 §
Kirjastolaitoksessa tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen saanutta ja muuta henkilöstöä.
Kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.
Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.
Kirjastoasetus» 18.12.1998/1078
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19981078?search%5Btype%5D=pika&…)
4 § (13.6....
Nykysuomen sanakirjassa pikka tarkoittaa rautakankea. Enemmän vaihtoehtoja löytyy Erkki Itkosen ja Aulis J. Joen Suomen kielen etymologisen sanakirjan osasta 3. Tämän teoksen mukaan pikka voi tarkoittaa rautakankea (mm. P-Savo, Vet.), teräväkärkistä kivihakkua (mm. Laih., Utaj., Länsipohja), kiviporaa (Perho), tukkilaiskeksiä (mm. Kalaj., Ink.); heinähankoa (Kälv.) tai haarukkaa, jolla leivät rei'itetään (mm. Tornionjokilaakso). Valitettavasti kaikkia paikkakuntien lyhenteitä ei ole avattu, mutta Vet. viittaa varmaankin Veteliin, Kalaj. Kalajokeen, Ink. Inkeriin ja Kälv. Kälviään.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta ei löytynyt sukunimeä Pikka. Lähimpänä on sukunimi Pikkarainen, joka juontaa sanoista pieni, pikkanen...
Kyseessä on Kain Tapperin suunnittelema Rakentajien muistomerkki Moduli, joka valmistui vuonna 1973. Lähes kymmenen metriä korkea betoninen muistomerkki sulautuu hyvin taustan kallioihin ja jää näin helposti monelta huomaamatta. Muistomerkin jalustan laatassa lukee: "Suomen Rakennusurakoitsijaliitto täyttäessään 50 vuotta lahjoitti tämän rakentajapatsaan Helsingin kaupungille. Kuvanveistäjä Kain Tapper 1970-1973".
Lähde:
Rautio, Antero: "Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset" (Karisto, 1998)
Runo on Eino Leinon, mutta sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu missään kokoelmassa. Se löytyy Sunnuntai-lehdestä 19.8.1917. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, Pasilan kirjavarastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Lihan purkittamisesta on hieman teoksessa: Juha K. Kairikko: Riistalaukauksen jälkeen (1981). Tässä teoksessa varoitetaan botuliinista ja kehoitetaan keittämään säilytysastiat sisältöineen autoklaavissa (painekeitin). Uudempaa tietoa (lyhyesti) on Jaakko Kolmosen kirjassa Hirvieläinten paloittelun ABC (2004).
Perusteellisemmat ohjeet ovat vanhahkossa Erä lehdessä 1985:9, s.29-31: Tuija Savonen, Jouko Savonen: Täyssäilykkeitä kotikeittiössä.
Kalasäilykkeiden ohjeita voinee soveltaa lihan purkitukseen
- Kuuppo M: Kalatäyssäilykkeiden valmistus piensäilöntäasemalla, 1978
- Elintarviketekniikkaa erikoistumisjaksoille 3: kala, liha, 1987.
Uudempaa tietoa täyssäilykkeistä Finfoodin sivuilta http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/...
Androidi on robotti, joka on muotoiltu muistuttamaan ulkoisesti ihmistä. Toistaiseksi androidit ovat tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien hahmoja, mutta oletettavasti ainakin osa robottien valmistajista kehittää laitteitaan muistuttamaan ihmistä enemmän ja enemmän. Englannin kielen sana android tarkoittaa sekä androidia että puhelimille ja muille mobiililaitteille tarkoitettua ohjelmistokokonaisuutta.
Heikki Poroila
Kansallispuku- ja kansatieteen kirjallisuudessa käytetään kuvaamastasi vyöstä nimitystä helavyö.
Kansanperinteen sanakirjassa (Vuorela, 1979) kerrotaan, että helavyö (Etelä-Pohjanmaa) on messinkirenkailla ja niistä riippuvilla koristeilla (risteillä ja hertoilla) somistettu nahkavyö, heluvyö.
Kansallispukuja Suomesta (Lehikoinen, 1994) teoksessa kerrotaan, että helavyö on miesten käyttämä vyö, jossa on vaskesta valettuja soikeita tai nelikulmaisia lappoja nahkahihnassa. Lapoista riippuu sydämen tai tähden muotoisia heloja.
Asiasta saa tietoa myös mm. Suomen käsityön museon kansallispukuneuvojalta Jyväskylästä (puh. 014-626 842), Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta Seinäjoelta (puh. 06-416 2390) tai Puukko- ja tekstiilimuseosta Kauhavalta (...
Arvio siitä, kuinka paljon ihmisiä on elänyt maapallolla kautta aikain, on 106 biljoonaa. Vastaus siihen, miten tähän lukumäärään on päädytty, löytyy sivulta http://www.prb.org/Template.cfm?Section=PRB&template=/Content/ContentGr…
Nimi Koskinen esiintyy jo 1500-luvun lähteissä Karjalassa, 1600-luvulla myös Savossa. Nimi yleistyi etenkin 1800-1900 -lukujen vaihteessa, jolloin siihen asti sukunimettömät länsi- ja keskisuomalaiset ottivat itselleen nimen. Vuoden 1906 nimensuomennosten yhteydessä fors ("koski")-alkuisia sukunimiä suomennettiin myös Koskiseksi.
Väestörekisterin mukaan Suomessa on 17216 Koskinen-nimistä henkilöä. Näistä 9006 on miehiä, 8923 naisia.
Wikipedia kertoo näin:
Vuonna 1927 Paavolainen lähti Pariisiin, jossa hän asui huhtikuusta heinäkuun loppuun saakka. Pariisissa Paavolaisen kanssa aikaa viettivät myös Mika Waltari ja Raoul af Hällström. Pariisin matkan seurauksena syntyi myöhemmin kirja Nykyaikaa etsimässä (1929). Teos oli todellisuudessa julkaistu jo erillisinä, myönteistä huomiota saaneina artikkeleina, mutta itse kirja julkaistiin kokonaisena vasta vuonna 1929.[16]
Lappeenrannan kaupungin sivuilla kerrotaan Paavolaisesta näin:
Omassa esikoisteoksessaan, esseekokoelmassa Nykyaikaa etsimässä (1929) hän pohti elämän koneellistumista ja kaupungistumista sekä esitteli uusia taidevirtauksia, joista tuon ajan Suomessa ei juurikaan tiedetty: dadaismia, futurismia, venäläisiä...
Eeva-Liisa Sainion artikkeli Hammastahnat ja allergia lehdessä Allergia 1994:6, s. 26-27 sisältää tietoja hammastahnojen allergiaa aiheuttavista aineista. Sama artikkeli on ilmestynyt myös Suomen hammaslääkarilehdessä v. 1995 numerossa 5 s.256.
Lehdet ovat Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjaston varastossa ja sitä voi lainatakin viikon laina-ajalla. Eeva-Liisa Sainio käsittelee hammastahnojen terveysvaikutuksia myös kahdessa muussa julkaisussaan : Hammastahnat : koostumus ja terveydellinen haitattomuus /Eeva-Liisa Sainio, Marja Koskikallio, Kuluttajavirasto, 1993 ja Valkaisevat hammastahnat : koostumus ja turvallisuuden selvitys / Eeva-Liisa Sainio, Kuluttajavirasto 1999. Näitä ei ole Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta...
Käytettävissä olevan alan kirjallisuuden ja Internet-lähteiden perusteella ei tarkkaan selvinnyt, mikä Koskelan Jussin saaman mitalin myöntäjä olisi voinut olla. Yksi mahdollisuus on tosiaan maaseudun voimakkaiden järjestöjen eli maanviljelys- ja talousseurojen valtakunnallinen yhteistyöelin Suomen Maatalousseurojen keskusliitto, joka oli perustettu samoihin aikoihin kun Jussi Koskela sai mitalinsa.
Toinen mahdollinen mitalin myöntäjä olisi voinut olla Suomen Talousseura, joka on myös palkinnut ansiomitaleilla talouselämässä kunnostautuneita kansalaisia jo vuodesta 1799. Mitalit ovat tulleet mm. ”maamiesuutteruudesta” ja palkituista moni on saanut kunnianosoituksensa juuri uudisraivauksesta. Tuukka Talvion teoksessa Suomen mitalit 1799-...
Vaikka Tommy Tabermannin äidinkieli on ruotsi, hän kirjoittaa suomeksi. Runokokoelmia ei myöskään ole käännetty ruotsiksi.
Pari yksittäistä runoa löytyy kirjasta Ny lyrik - uutta lyriikkaa (ilmestynyt 1984). Runojen nimet ovat Varkaus ja Ruusujen salaisuus, ruotsiksi Stölden ja Rosornas hemlighet. kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta.
www.helmet.fi
