Sven Nordqvistin kirjassa Kun Miinus lähti avaraan maailmaan katsotaan ohjelmaa Hotta Lotan kysymyspotta, jossa rotta istuu potassa esittämässä kysymyksiä. Sinä siis olet oikeassa.
Ylen jutun 6.2.2011 mukaan toimeentulotuen perusosa vuonna 1990 oli 418 euroa ja tuen taso ei ollut noussut 20 vuodessa, ks. https://yle.fi/a/3-5318028Laki toimeentulotuesta 30.12.1997 määritteli, että toimeentulotuen perusosa oli "yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla kansaneläkelaissa (347/1956) tarkoitetussa ensimmäisessä kuntaryhmässä 2 021 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 1 934 markkaa", ks. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1997/1412Perusosan lisäksi toimeentulotuki voi sisältää myös ns. lisäosan, jonka suuruus oli tapauskohtaista.Lisätietoa:Haapola, Ilkka: Köyhyyden kynnyksellä. Toimeentulotuen dynamiikka 1990-luvun Suomessa (2004)
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
Näytelmän "Hypnoosi" roolilista alla. Yleisömääräksi Helsingin kaupunginteatteri on merkinnyt 5 492.Ohjaus: Jouko Turkka Ohjausassistentti: Hannele Rubinstein Lavastus: Jouko Turkka ja Juhani Rytkölä Puvut: Jouko Turkka Viuluimprovisaatiot: Markku Riikonen Valaistus: Unto Valjakka Äänitehosteet: Pekka Mattsson ja Jyrki Sandell Näyttämömestarit: Seppo Kotamies, Antti Laurikainen ja Krister BäckströmJärjestäjä: Martti Kotka Tarpeisto: Arja Koskinen Kuiskaaja: Milja Luukko NÄYTTELIJÄT: Anja Haahdenmaa, Eeva-Liisa Haimelin, Rauni Ikäheimo, Kirsti Ortola, Saara Pakkasvirta, Eila Pehkonen, Eero Pikkarainen, Marjatta Raita, Markku Riikonen, Satu Silvo, Raili Tiensuu, Matti Tuominen, Antti...
Runo on Aaro Hellaakosken Huojuva keula. Se alkaa: "Missä on kompassineula, joka ei värise?" Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat : runoja (1946). Teos on luettavissa kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoiduissa kokoelmissa. Hellaakoski: Huojuvat keulat: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?page=1Suora linkki runoon (Huojuvat keulat, s. 114): https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925702?term=HUOJUVAT%20…
Jalo Kaliman suomennoksessa vuodelta 1960 tämä kohta Tšehovin Lokki-näytelmässä kuuluu näin: "Minä olen lokki... Ei, mitä minä... Minä olen näyttelijätär. Niin, tietysti". Anton Tšehov: Lokki (suom. Jalo Kalima, 1998, s. 97)Martti Anhava suomensi saman kohdan seuraavasti: "Minä olen lokki... Väärin. Olen näyttelijä. No niin!" Anton Tšehov: Lokki, Vanja-eno, Kolme sisarta; Kirsikkatarha (2011, s. 78)
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kirjaa. Ainoa ehdotus on, että se voisi kuulua Annie Barrowsin Isa + Bea -sarjaan, jossa seikkailee kaksi tyttöä, mutta muisteltua kohtaa ei sarjan kirjojen kuvauksista löytynyt. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Paragraafi kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Maininki ja vaahtopää -teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925625?term=Hoi!%20papp…Hiukan toisessa muodossa runo sisältyy myös teokseen Runot (1947). Tässä runo on saanut nimen Tyhjin käsin.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926827?term=arkeen&term…
Tähän ei valitettavasti tutkimistani lähteistä tyydyttävää vastausta löytynyt. Maustaminen ei tunnu todennäköiseltä selitykseltä – ohuesta puusta tuskin mainittavaa aromia keitokseen erkanee. Todennäköisemmin kyse on jonkinlaisesta rituaalista, jolle voisi hakea taustaa esimerkiksi suomensukuisten kansojen suhteesta tuleen ja sen yhteydestä ruoanvalmistukseen.Maarit Knuuttila puhuu kirjassaan Kansanomainen keittämisen taito tulentekemisen ja -käsittelyn taidon sekä arkikeittämisen yhteydestä: "Ihminen, tuli ja koti sitoutuvat yhteen. Joseph Rykwertin mielestä kodin ei tarvitse olla mitään rakennettua, kuten talo, vaan se voi olla pelkästään tulisija jossain ulkosalla – paikka lämmitellä ja keittää, kokoontumispaikka, polttopiste. Uno...
Ranskan historiassa käytetään käsitettä "ancien régime" ("vanha hallitus") vuoden 1789 suurta vallankumousta edeltäneestä, säätypohjaisesta ja itsevaltaisesta monarkiasta. Tämän hallinnon viimeinen kuningas oli Ludvig XVI, jonka puoliso Marie Antoinette oli näin ollen viimeinen vanhan monarkian kuningatar.Suuren vallankumouksen jälkeen Ranskan 1800-luku oli monivaiheinen ja levoton: siihen mahtui kaksi keisarikuntaa, kolme monarkiaa, kaksi tasavaltaa ja kolme vallankumousta. Monarkia palautettiin Napoleonin jälkeen vuonna 1815, jolloin kuninkaaksi nousi Ludvig XVIII, Ludvig XVI:n veli. Hän oli jäänyt jo aiemmin leskeksi ja oli lapseton, joten seuraavaksi valtaistuimelle vuonna 1824 nousi hänen veljensä nimellä Kaarle X. Myös hän oli leski....
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Pöytärukous kokoelmasta Vaeltava laulaja (1935). Runo sisältyy myös esimerkiksi Paloheimon runojen kokoelmaan Runot : Vaeltava laulaja : Elopeltojen yli : Pan kuuntelee virttä (1955).
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.Lähteet: Heikki Oja, Aikakirja Kirkon kalenteri Yliopiston almanakka
Ikävä kyllä en löytänyt tietoa lehdestä, missä hevosen ohje on ollut. Kysyin kollegoilta kirjastossamme ja muista vastaajakirjastoista. Voisit koittaa etsiä tietoa joltakin käsityöfoorumilta. Finna.fi -hakupalvelussa näkyy, että ainakin kahta muuta käsityölehteä on ilmestynyt 80-luvun alussa: Käsityölehti : käsityön ja askartelun erikoislehti ja Kauneimmat käsityöt. Kyseisiä lehtiä on ainakin Varastokirjastossa, Vaasan kaupunginkirjastossa näitä vanhoja lehtiä ei ole. Voi olla tietysti muitakin lehtiä joissa tällaisia lelujen ohjeita on ollut. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy tuolta ajalta Kotiliesi-lehden numeroita, kyseisessä lehdessä on myös käsityöohjeita.
Hei!
Kyllä niitä on sinne tulossa. Vaikea arvioida tarkasti milloin ovat perillä, mutta Laukaan kirja näköjään jo kuljetusvaiheessa. Kannattaa tehdä jo varaus Keski-kirjastojen verkkokirjastoon (linkki) tai soittamalla Joutsan kirjastoon puh 040 3580010
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=yhden+miehen+enemmist%C3%…
Lärän om Staten on alkukielisten koottujen teosten osassa 3. Tässä linkki teostietoihin: https://keski.finna.fi/Record/keski.252179. Voit varata kirjan kirjastokortillasi ja pin-koodillasi.
Kannattaa soittaa Malminkartanon kirjastoon ja pyytää, että he laittavat kirjan sivuun. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, kun haet kirjaa. Voit saada uuden kirjastokortin samalla kertaa. Jos vanha kortti on kadonnut, uusi maksaa 3 €.
Malminkartanon kirjaston puhelinnumero on 09 3108 5041
Malminkartanon kirjasto | Helmet
Voit tietysti mennä suoraan myös Kontulan kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään sinulle varauksen. Samalla voi saada uuden kirjastokortin.
