Kyseinen haastattelu on ilmestynyt Valittujen palojen vuoden 2004 toukokuun numerossa. Tämäkin lehti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Lehti ei ole avohyllyssä, mutta sen voi tilata lukusaliin luettavaksi. Tilausta varten sinun täytyy hankkia Kansalliskirjaston kirjastokortin. Kirjastokortti on maksuton, mutta se täytyy noutaa Kansalliskirjastosta. Vaihtoehtoisesti voit tilata siitä (maksullisen) kopion. Jäljennepalvelun ohjeet ovat Kansalliskirjaston verkkosivuilla.
Kansalliskirjasto: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot
Kansalliskirjasto jäljennepalvelu: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu.
Kansalliskirjaston kirjastokortti ...
Kyseessä lienee Giorgio Theotokasin kirjoittama kuunnelma Artan silta. Legenda. Se esitettiin Suomen yleisradiossa 9.11.1964. Tekstin suomensi ja sovitti Tyyne Saastamoinen.
Tieto kuunnelmasta löytyi Helsingin Sanomien digitoitujen lehtien arkistosta.
Voit esittää Yleisradiolle uusintatoiveen.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://helinika.com/2022/01/02/bridge-of-arta/
Kysyjä tarkoittanee 4625 kHz taajuudella lähettävällä äänisignaalilla venäläistä UVB-76 -nimellä kutsuttua radioasemaa. Se on lähettänyt 1980-luvulta asti merkkiääntä, numerosarjoja ja radioaakkosia. Niiden tarkoituksesta on esitetty monenlaisia spekulaatioita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/UVB-76
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000864755.html
Vastaavia erilaisia numero- ja kirjainkoodeja lähettäviä lyhytaaltotaajuuksilla toimivia radioasemia on vuosikymmenten aikana ollut toiminnassa useita eri puolilla maailmaa. Näistä numeroasemiksi kutsutuista operoijista UVB-76 lienee pitkäikäisin. Numeroasemien arvellaan olevan valtioiden omistamia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Numeroasema
englanninkielisen wikipedian laajempi artikkeli:...
Etsin tätä tietoa verkosta, mutta en löytänyt kuin artikkeleita siitä, että ydinpolttonainetta vielä tuodaan Venäjältä tai siitä, että venäläinen uraani on korvattavissa.sekä Tilastokeskuksen raportin energiataloudesta, https://www.stat.fi/julkaisu/clhomy00rtq7g0buvlkdxhfig. En löytänyt hintatietoja Tilastokeskuksestakaan, mutta siellä on oma kysy-palvelu, josta voisi asiaa tiedustella, https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/neuvonta_tietopalvelu.html
Myöskään Ympäristöministeriön julkaisuista tietoa ei löytynyt, https://ym.fi/julkaisut. Asiaa kannattaa tiedustella Ympäristöministeriöstä, yhteystiedot, https://ym.fi/yhteystiedot
Euroopan unionin komission kertomus Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2023 löytyy...
Löytyy, kylläkin kiinnostus Itä-Karjalaa kohtaa oli suurempi vuosikymmeniä sitten. Niinpä monet kirjatkin ovat vuosikymmeniä vanhoja.
http://tinyurl.com/Viena-Karjala-ja-Aunus
Mutta uudempiakin löytyy, jotkut näistä ovat tutkielmia.
http://tinyurl.com/Finna-Ita-Karjala
Hei!Tietokanta Discogsin mukaan saksofonin soittajaksi levyllä on merkitty Seppo 'Parooni' Paakkunainen. Ohessa linkit levyn ja Sepon Discogs-sivuille: Marjatta Pokela - Mörri-Möykyn Suvi | Releases | Discogs Seppo Paakkunainen Discography | Discogs
En pääse tähän hätään itse käsiksi kuin pieneen osaan J. K. Karia käsittelevästä materiaalista, joten en voi antaa erityisen tarkkaa tietoa siitä, mistä löytäisit tietoa Karin vaiheista Karvalassa.Suosittelen sinua tutustumaan muun muassa Kansallisbibliografian listaamiin Karia koskeviin lähteisiin: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4585Suosittelen lisäksi tutkimaan Kariin liittyviä dokumentteja työväenarkistosta: https://www.tyark.fi/ Työväenarkisto tarjoaa myös neuvontaa liittyen aineiston etsimiseen.
(Vastausta päivitetty 28.10.)Lähetin kysymyksesi Ylen arkistoon, mutta Ylen arkistotoimittajakaan ei löytänyt kyseistä Päivän mietelausetta pitkällisestä ja perusteellisesta etsinnästä huolimatta. Yle Radio 1:n kuuluttajistakaan ei ollut apua tässä asiassa. Sillä välin sain käsiini Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa -novellin ja tarkistuksen jälkeen näyttää siltä, että kysymääsi ajatusta ei mainita novellissa. Muistan itsekin lukeneeni tästä pysäyttävästä ajatuksesta, mutta sen alkuperää en valitettavasti nyt onnistunut löytämään muistakaan lähteistä.Sinänsä elämän rajallisuudesta puhutaan jo raamatussa Jobin kirjassa: "Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota...
Kuvan perusteella astia näyttäisi kuuluvan Iittalan Ultima thule -sarjaan.Lisätietoa Iittalan sivuilta: https://www.iittala.com/fi-fi/tuotesarjat/kaikki-tuotesarjat/ultima-thule?gad_source=1&gclid=EAIaIQobChMIxYjdipeSiAMViheiAx1eeArgEAAYASAAEgJln_D_BwE#aq=%40collectioncode%20%3D%3D%20(%22ULTIMA%20THULE%22)&numberOfResults=20
Kyseessä voisi olla Tom Clancyn Myrsky nousee (Red storm rising, suom. Reima Uusitalo, 1987).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10576https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Storm_Risinghttps://www.risingshadow.fi/book/2183-myrsky-nouseeMikäli tämä ei ole oikea kirja, niin jatkan etsimistä.
Anders Bergen kirjan Flyktningpolitik i stormakts skugga mukaan vuoden 1944 lopun ja heinäkuun 1945 välisenä aikana Ruotsista arvioidaan palautetun Neuvostoliittoon 2 250 pakolaista. Lisäksi loppuvuoden 1945 ja seuraavan vuoden alun välisenä aikana palautettiin Suomeen 500 Ruotsiin paennutta inkeriläistä vailla tietoa näiden mahdollisesta kohtalosta maassamme. Suomen ulkoasiainministeriö lähetti liittoutuneiden valvontakomissiolle luettelot niistä Neuvostoliiton kansalaisista, jotka eivät olleet vielä palanneet Neuvostoliittoon 21. lokakuuta 1946. Suojelupoliisin etsivien tiedotteiden perusteella Neuvostoliiton lähetystö jatkoi Suomeen asettuneiden inkeriläisten aktiivista lähestymistä ainakin vuoteen 1958 asti.Lähteet: Anders Berge,...
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa jo aikaisemmin. Tässä linkki vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/koska-kahden-keikka-alkoi-televisiossa?from=best&language_content_entity=fiKahden keikan (Ein Fall für zwei) ensimmäinen jakso esitettiin Suomessa TV 2:ssa lauantaina 17.9.1983 klo 22.30-23.30. Jakson nimi oli Kettujahti.
Äänikirjojen lainaaminen onnistuu kyllä. Valkeakosken kirjastossa on pienehkö kokoelma lainattavia cd-äänikirjoja. Myös muissa PIKI-kirjastoissa on lainattavia cd-äänikirjoja. Voit kysyä kirjastosta apua oikean hyllyn löytämiseksi. Kirjaston cd-äänikirjat lainataan PIKI-kirjastokortilla.Jos tarkoitat digitaalisia äänikirjoja, niin niitä voit lainata kansallisesta E-kirjastosta. E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Tällä hetkellä E-kirjastoa ei voi käyttää tietokoneella selaimella. E-kirjasto-sovellus otetaan käyttöön vahvan tunnistautumisen eli pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla. Lisätietoa E-kirjastosta.Mikäli tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden...
Eve Hietamiehen Numeroruuhka-kirjassa yhtenä aiheena on perhe-elämä. Kun sillä hakee Helmet Finnassa, haku tuottaa muun muassa seuraavat kirjat, jotka voisivat kiinnostaa sinua:Milly Johnson: Kaiken keskellä elämä (kirja Helmet Finnassa)Beth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalle (kirja Helmet Finnassa)Carl Mesterton: Metsolat-kirjasarja, ensimmäinen osa Tie kotiin (kirja Helmet Finnassa)Näiden lisäksi suosittelen vielä joitain itse lukemiani kirjoja, joiden uskon myös sopivan. Kaikissa keskitytään nykypäivän perhe- ja ihmissuhteisiin:Claire Powell: Yhdessä pöydässä (kirja Helmet Finnassa)Adrienne Brodeur: Villi jahti : Äitini salasuhde ja minä (kirja Helmet Finnassa)Annamari Marttinen: Mistä kevät alkaa (kirja Helmet Finnassa)Hilary Boyd...
asiasanaa Hindenburg käyttämällä meiltä löytyy pari käännettyä teosta.Boetius, Henning: Tuhkasta nousee feeniks Downvell, Paul: Tositarinoita selviytymisestä, tämä on nuortenkirja.Katsoin myös finna.fi osoitteesta koko Suomen kirjastojen tiedot, mutta kertomakirjallisuutta ei muuta löydy.Tietokirjoja sitten jonkin verran toki.
Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutuskuntien Keskusliiton (KK) Asunto-osaston arkkitehtityöryhmä, johon kuuluivat Sulo Savolainen, Peter Bieber ja Arvi Ilonen. Pääsuunnittelijana pidetään usein Peter Bieberiä, mutta myös Unto Toikkanen vaikutti alueen loppuvaiheen suunnitteluun 1978 alkaen.https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-30-20.pdf
Voisiko kyseessä olla kirjat "Taltuta klassikko" (Tammi 2019), "Taltuta klassikko! goes länsimainen kirjallisuus" (Tammi 2021), "Taltuta klassikko! olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus" (Tammi 2024), kaikissa kirjoittajana Maria Laakso ja kuvittajana Johanna Rojola.
