Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyse suomalaisista vai ulkomaisista urheilijoista. Helmet-tietokannassa on ainakin seuraavat suomalaisia urheilijoita esittelevät matrikkelit:
Urheilumme kasvot (Sacandia-kirjat 1978-1985) Se on 1970- ja 1980-luvuilla ilmestynyt 14-osainen teossarja, joka esittelee suomalaisia urheilijoita lajeittain.
Myös sarja Kiveenhakatut esittelee suomalaisia urheilijoita kautta aikojen (Kirjapaja 2010-2019)
Suuri olympiateos -sarja (Graface 1978-2012) esittelee olympiaurheilijoita
Antti Arposen kirja He antoivat kaikkensa (Auditorium, 2014) -kirja esittelee viime sodissa menehtyneitä urheilijoita
Hei,
tuota Siionin kannelta en onnistunut löytämään, mutta Hengellisiä wirsiä 2
näyttäisi olevan yksi (mutta huonokuntoinen) kappale varastokirjastossa.
Valitettavasti erittäin suppeiden luettelointitietojen vuoksi en voi olla varma
siitä että se olisi juuri oikea teos.
https://finna.fi/Record/vaari.632848
Mutta jos olet sitä mieltä että se on luultavasti oikea, niin siitä voi tehdä
kaukopalvelutilauksen kirjaston kautta. Kaukolainoista peritään 4 euron
kaukopalvelumaksu ja tilauksen voi tehdä itse suoraan oheisen linkin
takaa löytyvällä lomakkeella:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Jos tarvitset vain sivun tai pari, niin periaatteessa olisi...
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
En löytänyt vientitietoja yhtiön sivulta, http://ymparisto.eckes-granini.fi/2019kevat/fi/eckes-granini-finland/ enkä yhtiökuvauksesta.Elintarviketeollisuuden tilastoista, https://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html ja Tullin Uljas-tilastotietokannasta en löydä tilastoja yksittäisten tuotteiden tai tuottajien tietoja. Marli kuuluu osana Eckes-Granini -yhtiöön, jonka päämaja on Saksassa. Etsiskelin nettikauppojen listoilta Virosta Kaubamajasta ja Rimistä, Latvian Rimistä, kolmesta ruotsalaisesta sekä kahdesta saksalaisesta kaupasta, mutta niistä ei löytynyt Marlin tuotteita, kylläkin tuon Graninin. Asiaa voisi tiedustella Eckes-Granini Finlandista https://eckes-granini.fi/palaute/.
Kyllä ko. kirja on eduskunnan kirjaston kokoelmassa. Voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Eduskunnan kirjasto on kävijöiltä suljettu toistaiseksi.
Gabriel Henrik Peldan on Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852:n mukaan ollut Vaasan vt. pormestari 1761, Uudenkaarlepyyn 1765. Kokkolan pormestari 1768 alkaen.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Helsingissä on Haltialan kotieläintila, joka on peltoineen valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Sitä hoidetaan perinteisesti laiduntaen ja viljellen. Se ei kuitenkaan sijaitse kantakaupungissa.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/stara/haltialan-kotielaintila-palvelee-ko…
Helsingin kaupunki on kaupunkilaisuudestaan huolimatta yksi suurimmista Uudenmaan suurtilallisista maanviljelijöistä. Kaupungilla on viljelyksessään yhteensä 420 hehtaaria peltoja kaupungin rajojen sisäpuolella. Muissa kunnissa olevat Helsingin omistamat peltoalueet on vuokrattu ulkopuolisille maatalousyrittäjille. Helsingin kaupunkialueella laajin yhtenäinen maisemapeltoalue on Haltialan ja Tuomarinkylän yhteensä noin 295 hehtaarin alue Pohjois-Helsingissä. Muita...
Kuntien jätemääriä on näkyvissä Ymparist.fi:n tutkimuksessa, https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Kotitalouksien_tuott…
Tilastokeskuksen jätetilastosta en löytänyt tilastoa paikkakunnittain, https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ymp__jate/?table…. Tilastokeskuksen tietopalvelusta saattaisi kuitenkin sellaisen saada, https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/neuvonta_tietopalvelu.html.
Kuntaliiton sivuilta ei myöskään löytynyt tätä tietoa, mutta sieltä voisi myös kysyä, https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/tekniikka/jatehuolto.
Valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole suomenkielistä Jevgeni Jevtusenkon elämäkertaa. Englanninkielinen elämäkerta A precocious autobiography (1963) on saatavilla Pasilan kirjavarastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1319411
Ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastolla ei ole enää Kansallisbiografian lisenssiä käytössä, eikä sitä luultavasti ole muissakaan Keskikirjastoissa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa on Kansallisbiografia, mutta etäkäyttöä varten vaaditaan opiskelutunnukset. Yliopiston kirjastossa voi luultavasti paikan päällä käyttää Kansallisbiografiaa. En saanut sieltä vielä vastausta. Tässä yliopiston kirjaston yhteystiedot: Yhteystiedot — Jyväskylän yliopiston kirjasto (jyu.fi)
Valitettavasti joulua edeltävä päivitys on aiheuttanut ongelmia joillekin asiakkaille. Kannattaa yrittää ainakin seuraavia:
1. Yritä kirjautua Helmetiin eri selainta käyttäen.
2. Kirjaudu ulos Helmetistä, tyhjennä selaimen välimuisti ja kirjaudu uudelleen.
3. Yritä kirjautua käyttäen osoitetta https://luettelo.helmet.fi/
Jos näistä ei mikään auta, kannattaa vaihtaa pin-koodi. Pin-koodin voi käydä vaihtamassa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Pahoittelemme päivityksistä aiheutuneita hankaluuksia.
Hei
Helsingin kaupunginkirjasto ei vastaanota postitse tai sähköpostitse tällaisia seurojen julisteita. Kaikissa Helsingin kirjastoissa ei ole ilmoitustaulua asiakkaiden omille ilmoituksille. Niihin kirjastoihin, joissa on ilmoitustaulu käytettävissä, juliste tai ilmoitus pitää viedä henkilökohtaisesti ja kirjasto päättää laitetaanko juliste tai ilmoitus esille. Valinnassa pyritään huomioimaan paikallisuus, paikalliset yhdistykset ja muut toimijat.
Hei,
Autonomisen Suomen aikana keisari nimitti senaatin, eikä silloin käyty varsinaisia hallitusneuvotteluita. Ensimmäiset varsinaiset hallitusneuvottelut järjestettiin itsenäistymisen alla vuonna 1917. Neuvotteluiden pitopaikkana oli Säätytalo.
Tästä lähtien hallitusneuvotteluja on pidetty Säätytalolla. Missään säädöksissä ei kuitenkaan tarkemmin ole säädetty neuvottelujen pitopaikasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Säätytalon ohella myös muualla on voitu käydä neuvotteluja hallituksen muodostamisesta. Niin sanotun presidentin kierroksen aikana hallituspuolueiden neuvottelijat ovat tavanneet presidentin joko presidentinlinnassa tai sitten presidentin asunnolla tammi- tai mäntyniemessä. Kekkosen aikana tapahtui usein niin, että...
Kysymäsi kirja on lainattavissa ja varattavissa Helmetin kautta, Tässä linkki kirjaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2508795?lang=fin
Yksinkertaisimmin löydät kirjan käännökset, kun kirjoitat Helmetin perushakuruutuun tietämäsi kirjan tekijän ja alkuteoksen nimen. Saat silloin hakutulokseksi sekä alkuteoksen että sen eri käännökset. Jos kyse on kovin vanhasta kirjasta haku ei toimi, koska osa vanhoista kirjoista on luetteloitu puutteellisesti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valtioneuvoston nettisivustolta löytyy Suomea ja Natoa koskeva tietopaketti.
Naton operaatioihin liittyvistä asioista sanotaan seuraavaa:
"Jos Suomi liittyy Natoon, Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen lähtökohtainen panos Naton yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä.
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin on vapaaehtoista. Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.
Lisäksi Suomi osallistuisi erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana."
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Kyse saattaa olla Hanna-Riikka Kuisman kirjasta Kerrostalo (Like, 2019).
Kirjan näkökulma on yhteisöllinen. Se kertoo kuvitteellisestä lähiöstä, joka Kekkosen aikana rakennettiin mallilähiöksi. 2000-luvun alkuun mennessä alue oli rapistunut slummimaiseksi alueeksi, jonka asukkaat ovat pääosin työttömiä tai eri-ikäisiä eläkeläisiä ja joiden elämän täyttävät alkoholi, huumeet ja erilainen rikollissävyinen toiminta sekä seksi. Kirja muodostuu lyhyistä kohtauksista, joiden tapahtumapaikkoina ovat lähiön ison kerrostalon asunnot ja rappukäytävät sekä lähiön kapakat, pihat ja pelottava parakkikylä.
Yksi talon alkuperäisistä asukkaista oli nainen, joka oli häädetty talosta ja joutunut asunnottomaksi. Hän liikuskeli...
Helmet-aineistohaussa ei valitettavasti pysty rajaamaan hakua vain hyllyssä paikalla oleviin niteisiin, vaan niteiden tilanne täytyy tarkistaa yksitellen.
