Tomulan koristelemia Arabian astioita käsittelevän Helena Leppäsen Keräilijän aarteet -sarjan kirjan mukaan Botanica-sarjan luonnonkasveja kuvaavat serikoristeet sovellettiin vuosina 1984–91 Tomulan suunnittelemaan lieriömäiseen SO-maljakkomalliin. Taideteollisuusmuseon säätiön Esteri Tomula -luettelosta löytyy tarkempia tietoja tuotantovuosista osalle Botanica-maljakoista, valitettavasti ei kuitenkaan juuri kysytyistä malleista.Lähteet: Helena Leppänen, Keräilijän aarteet : rakastetut Arabian astiat koristelijana Esteri Tomula Esteri Tomula : Arabia 1947–1984
Selailin läpi Jevgeni Jevtusenkon runokokoelmat Kyllä ja ei, Runoni, Olen vaiti ja huudan sekä Näkymättömät langat, mutta en ainakaan niistä löytänyt erityisesti isää käsittelevää runoa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä runosta voisi olla kyse ja mistä sen löytää?
Historiallisia romaaneja löytyy monenlaisia, ja osa on tosiaan sävyltään selkeästi viihteellisempiä. Lukemiesi kirjojen ja kirjailijoiden perusteella suosittelisin tutustumaan ainakin Laila Hirvisaaren (ent. Hietamies) tuotantoon. Häneltä löytyy useampi sarja, joista omia suosikkejani ovat Lappeenranta/Lehmusten kaupunki ja Kannas -sarjat. Myös Pirjo Tuominen on kirjoittanut laajan tuotannon historiallisia romaaneja. Ann-Christin Antell on ollut viime vuosien uudempi tulokas, joka on kirjoittanut Turkuun sijoittuvaa Puuvillatehdas-sarjaa. Häneltä on juuri ilmestynyt myös uuden sarjan avaus. Ruotsalaisen Katarina Widholmin Betty-sarjaa on luonnehdittu ruotsalaisten vastineeksi Enni Mustoselle. Muita sellaisia, joita olen itse lukenut, ovat...
Vanhan kortin pin-koodi pitäisi toimia uudenkin kortin kanssa. Käytäthän kirjautumiseen uuden kirjastokortin pitkää numeroa, joka löytyy kirjastokortista viivakoodin alta ja vanhaa pin-koodiasi? Jos koodi ei vieläkään toimi, sinun kannattaa käydä lähimmässä Keski-kirjastossa tarkistuttamassa koodi. Tätä kautta emme anna uusia pin-koodeja asiakkaille.
Koruja tai upotuksia valmistettaessa simpukan ulkokuori hiotaan pois, jäljelle jäänyt helmiäiskerros muotoillaan halutulla tavalla ja lopuksi kiillotetaan. Helmiäinen on erittäin kestävä materiaali. Video helmiäiskorun valmistuksesta: https://www.youtube.com/watch?v=eN-COeLQOrw Tietoa helmiäisnappien valmistuksesta: https://www.keikari.com/blogi/helmiainen/ Esimerkkejä helmiäisupotusten valmistamisesta: https://ich.unesco.org/en/RL/craftsmanship-of-mother-of-pearl-inlay-01874 Tietoa helmiäisestä englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nacre
Kappaletta (tai musiikkikappaletta) vastaava sana on käytössä muissakin kielissä samassa merkityksessä, esim. englannissa ’piece’, josta tulee slangisana biisi, tai ’piece of music’, saksassa 'Stück' (tai 'Musikstück') ja ranskassa ’pièce’ tai ’morceau’. Musiikissa kappale tarkoittaa pienimuotoista sävellystä. Suomessa myös näytelmä voi olla kappale, esim. näytelmäkappale tai menestyskappale. Englannissa on myös termi ’piece of art’, joka on suomeksi kuitenkin ’taideteos’.”New Grove dictionary of music and musicians” -hakuteoksen mukaan termiä ‘piece’ alettiin käyttää pääasiassa instrumentaalisista sävellyksistä 1600-luvulta alkaen. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran kuvaamaan valmista kokonaista taideteosta tai kirjallista teosta 1500-...
Hei,Ainakin nämä löytyvät. Runsaasti on 2000-luvulla julkaistu omakustanteenomaisti runoteoksia eri murrealueilta:Tapio Koivukari: Se paatt men jo : runoi & Viäläk teils se paatt o? (lounaismurteet)Hullu huuhkaja / Viktor Kärki (savolaismurteet)Runoja pohjoiskarjalaisittain viäntämällä / Veli-Matti HyttinenKeeniperimä / Heikki Hemminki (eteläpohjalaismurteet)Hongan kolokuttelijat : savonmurteisia pakinoita ja runoja / Valde, Aho.Rakkaatta ruapimassa / Merja Toppi. (savolaismurteet)Näitä voi etsiä kirjaston tietokannoista vaikkapa vapaasanahaussa: murrekirjallisuus runot. Tai voit hakea myös tämän palvelu aiemmin vastatuista vaikkapa murrekirjallisuus-hakusanalla.Vanhemmissa teoksissa ei välttämättä ole asiasanoitettu sisältöä kovin...
Kyseessä lienee Annemarie Selinkon Huomenna on kaikki paremmin (Morgen ist alles besser, 1939). Selinko oli vuosina 1914-1986 elänyt itävaltalainen kirjailija.
Olen etsinyt lintukirjoista, joissa on lintujen nimet ruotsiksi, suomeksi ja latinaksi, mutta sieltä ei junifågel-nimistä lintua löydy. Myöskään ruotsinkielisistä sivustoista tai ylipäätään verkon haulla ei löydy junifågel-sanaa muussa merkityksessä kuin lintu, jota tavataan kesäkuussa, tässä tapauksessa Ruotsissa. Teidän kannattaa kääntyä Suomen Birdlifen puoleen, siellä on lintuasiantuntijoita, jotka varmasti osaavat auttaa, BirdLife Suomi | Yhteystiedot.
Voisiko kyseessä olla Ivan Calbéracin ohjaama elokuva Opiskelijatar ja herra Henri vuodelta 2015? Siinä nuori opiskelijatyttö muuttaa äreän pariisilaisvanhuksen alivuokralaiseksi. Elokuva on esitetty YLE:llä vuonna 2019:https://areena.yle.fi/1-4192175
Kyseessä voisi olla 1998 suomeksi ilmestynyt teos Edward Ball: Vereen kirjoitettu. Hän kertoo kirjassa sukunsa tarinan plantaasinomistajina ja orjanomistajina.Kirja on saatavilla lainattavaksi Keski-kirjastoista, esimerkiksi Jyväskylän pääkirjastosta.Lähde: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/vereen-kirjoitettu-plantaasin-orjat-ja-isannat/
Aaltion maanpetostuomiota olikin puitu aiemmassa vastauksessa, ja Tommi Uschanov oli sitä kommenteissa hienosti täydentänyt aikalaislehtien tiedoilla.Uutisoinneissa ei nähdäkseni otettu kantaa sotilasarvon menettämiseen. Toukokuussa 1948 annetun korkeimman oikeuden tuomion perusteella Aaltion vankeusrangaistus alennettiin 9 kk:ksi vankeutta, ja pitkän tutkintovankeuden takia rangaistuksen mitaksi jäi 6 kk. Tämän ns. Sallin jutun taustoja avaa laajasti ja asiakirjalähteitä siteeraten Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut (Otava 2000). Myöskään Pohjosen tutkimuksessa ei mainita, että Aaltiolle olisi koitunut vankeusrangaistuksen lisäksi muita lisäseuraamuksia. ...
Hei,Kyseessä lienee Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja -niminen lehti, joka ilmestyi 1912-1964.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa lehti löytyy, mutta tässä vaiheessa vapaasti luettavissa digitaalisena vain vuoteen 1939 asti.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3485959?sid=5253823543tai suora linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk03329?display=THUMB&year=1939
Hei,tunnelmaltaan samanlaisia kirjoja, mutta vähemmän sotaisia, voisivat olla Michael Ende: Tarina vailla loppua.Roald Dahl: Matilda, Jali ja suklaatehdas ja Ilmarin ihmelääke.Michael Bond: Karhuherra Paddington
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee tilastoja Suomessa lainatuimmista kirjoista vuositasolla. Voit tutustua tilastoihin Sanaston sivuilla. Tässä esimerkiksi lainatuimmat kirjat vuodelta 2019 ja tässä lainatuimmat kirjat vuodelta 2023. Helsingin sanomat julkaisee säännöllisesti listoja Helmet-kirjastojen varatuimmista kirjoista. Voit etsiä listoja Hesarin sivuilta tunnisteella "kirjaston varatuimmat". Helmet-kirjastoissa ei tuoteta tai säilytetä varsinaisia listoja varatuimmista teoksista, vaikka kysyntää toki jatkuvasti seurataan.
Tunnuslukua ei tiedä kukaan muu kuin sinä itse eikä sitä siis valitettavasti voi saada selville myöskään kirjaston asiakastiedoista.Uuden tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Haluamasi Darren Shanin kirjat löytyvät Kirkes-kirjastojen kokoelmista. Ensimmäisen osan nimi on Friikkisirkus, kolmas on nimeltään Kauhun tunneleissa ja neljäs Vampyyrivuori.
Kaikki neljä sarjan osaa kuuluvat Tuusulan pääkirjaston nuortenosaston kokoelmiin, mutta ovat tällä hetkellä pääkirjastosta lainassa. Muissa Kirkes-kirjastoissa näitä kirjoja näyttää olevan hyllyssä, joten otathan yhteyttä kirjastoon, jos haluat tehdä kirjoista varauksen.
Lisätietoja löydät tietokannastamme osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742
Kirjat löytyvät tiedonhaussa helpoiten tekijän nimellä (tekijä kirjoitetaan muotoon Shan, Darren).
Oletkin jo etsinyt haluamaasi kirjaa kirjastojen tietokannoista. Suomen yleisten kirjastojen yhteisluettelosta Mandasta ja yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta kirjaa ei löydy.
Kirja kuuluu muun muassa Örebron yliopiston kirjaston kokoelmiin Ruotsissa. ( aineistotietokanta Libris: http://www.libris.kb.se/ ) Voit pyytää sitä kaukolainaksi, espoolaisena voit kysyä lisätietoja esimerkiksi Pääkirjastosta Leppävaarasta.
Tuosta Lars Sundin teoksesta on tällä hetkellä painos loppu, joten ainakaan minun tutkimistani kirjakaupoista sitä ei juuri nyt saa. Myöskään nettiantikvariaateista ei tällä hetkellä löytynyt. Niihin voi halutessaan jättää etsintäkuulutuksen puutelistalle. Jos kirjan haluaa saada luettavakseen nyt, suosittelen kirjastoa, esimerkiksi Helmet-kirjastoissa sitä löytyy saatavana tälläkin hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan!
Aihetta käsittelevän wikipedia-artikkelin mukaan 1967 käydyn kuuden päivän sodan jälkeen Israel on vuoteen 2015 mennessä tuhonnut yli 48 000 palestiinalaisten omistamaa rakennusta. Jo aikaisemmin, kun Israelin valtio 1948 perustettiin, tuhosivat uudet vallanpitäjät kokonaisia kyliä. Suuri osa niistä oli jäänyt tyhjilleen arabiväestön paettua. Ylen verkkoartikkelin mukaan Israel on räjäyttänyt miehityksen aikana noin 48 500 palestiinalaisten rakennusta. Niistä koteja on 28 000.
Israelin palestiinalaisten asuttamalle alueelle rakentamissa siirtokunnissa asuu nykyään jo lähes puoli miljoonaa israelilaista. Miten suuri osa puretuista taloista sitten on nimenomaan uudisasutuksen tieltä raivattuja, sitä on ehkä vaikeampi...
