Löysin laulun, jonka nimi on Pyykkärityttö, mutta se sopii kuvaukseenne muilta osin niin hyvin, että se lienee etsimänne laulu. Laulu alkaa: "Tässä on pikkuinen pyykkärityttö, onkos äidillä pestävää? Nyt kun taas tuli lämminvesipäivä äitipä saakin levähtää." Neljäs säkeistö alkaa: "Tässä on pikkuinen pyykkärityttö, ootkos nähnyt näin ahkeraa?"
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi, ja se sisältyy hänen nuottiinsa Satulauluja (Fazer, 1967). Nuotti on A4-kokoinen, 45-sivuinen. Sen on värikkäästi kuvittanut Kylli Koski. Nuotissa on laulun pianosovitus ja sanat. Nuotin esipuheessa tekijä kirjoittaa, että laulut on aikoinaan tehty Inna-nimiselle tytölle, "mutta kun niitä lauletaan muualla, käyttävät äidit ja opettajat nimen...
Kyllä löytyy. Nuotit kyseiseen kappalaleeseen löytyy mm. teoksesta Hartaisiin hetkiin: Hengellisiä yksinlauluja korkealle äänelle/ [Toimittanut] Juha Hakulinen. Löytyy niin Turun kaupunginkirjastosta kuin pääkaupunkiseudultakin.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1304…
Kari Tapion esittämään kappaleeseen "Yön tuuli vain" löytyy nuotti vuonna 2001 julkaistusta kokoelmasta Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat.
Petri Laaksosen Kyynelsilmin-kappaleen nuotti löytyy vuonna 1999 julkaistusta Salaa-nuottikirjasta.
kantauralin *koj(e)ra
Kyse on siis vanhasta suomensukuisesta sanasta. Sanalla on myös vanhastaan tarkoitettu urospuolista eläintä vrt. koiras tai keppostelijaa vrt koiruudet, koirankujeet.
Etymologisia tietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjan osasta 6, etymologinen sanakirja.
Kyseistä sanontaa esiintyy vähän eri muodoissa. Yleisimmin se näyttäisi olevan "suomalainen on valmis maksamaan satasen ettei naapuri saa viittäkymppiä". Sanonnan alkuperä ei kuitenkaan valitettavasti löytämistäni lähteistä selvinnyt.
Kuvailuasi vastaavaa ranskan oppikirjaa emme löytäneet. Runo saattaisi kuitenkin olla Jacques Prévertin 'Le cancre' (suom. "koulupinnari"), joka löytyy esimerkiksi täältä: http://mortain.free.fr/Culture/Prevert/prevert6.htm
Runo on peräisin kokoelmasta Paroles (1946), ja sitä ei ilmeisesti ole käännetty suomeksi.
Zolan romaania ”La terre” ei ole tiettävästi suomennettu. Kirja on osa Zolan laajaa sukujen rappeutumista käsittelevää Les Rougon-Macquart -sarjaa, jonka osia on valitettavasti käännettyä vain sieltä täältä ilman mitään kronologista järjestystä. ”La terren” päähenkilön Jean Macquartin vaiheita jatkava ”La Débâcle” puolestaan on suomennettu nimellä ”Sota” (Päivälehti, 1892).
Zolan suomennetut teokset on listattu Wikipedian artikkeliin osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_Zola, ja ne löytyvät myös Zolan nimellä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Painettujen kirjojen lisäksi Zolan teos ”Pariisi” on ilmestynyt sanomalehdessä jatkokertomuksena, mutta teosta ”La terre” ei liene sellaisessa muodossakaan ilmestynyt...
Vastauksena kysymykseenne alla olevat linkit lakeihin, joiden säännösten perusteella voitte etsiä vastausta, sekä linkki kunnat.net -sivustolle. Eduskunnan kirjastolla ei ole varsinaista oikeudellista neuvontaa.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Finlex-tietopankki
Lain 5 § määrittelee viranomaisen asiakirjan
2-luku säätelee asiakirjan julkiseksi tulemisen
3-luvun otsikko on Oikeus saada tieto asiakirjasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Toinen tärkeä laki on
Henkilötietolaki (523/1999) Finlex-tietopankki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietolain 3 §:ssä on määritelty henkilörekisteri.
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot...
Hovitien nimi oli vielä v.1974 Vantaan opaskartassa Tikkurilantie, mutta v. 1976 opaskartassa se on muutettu Hovitieksi. Hovitie on voitu johtaa läheisestä Heidehofin nimestä ja Kuninkaalasta, johon Kuusikkokin kuuluu.
Kuninkaala taas tulee talonnimestä Konungs 1702, Kuningas 1745, joka pohjautunee liikanimeen Konung ('Kuningas'), mutta nimenantoperuste on epäselvä. Talo oli kylän suurin. Olisiko sitä sen vuoksi (leikillisesti) kutsuttu "Kuninkaaksi"? (Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö).
Jos haluaa tutkia tarkemmin Kuninkaalan ja Heidehofin historiaa, niistä löytyy jonkin verran kirjallisuutta, Heidehof, http://is.gd/8LEDls Kuninkaala, http://is.gd/SN21rE.
Mahdollista on myös ottaa yhteyttä...
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku), ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
Lisätietoja:
Opetusministeriön sivut:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497
Working class hero on suomennettu, mutta suomenkielistä levytystä kappaleesta en onnistunut löytämään.
Pentti Saarikosken kääntämä teksti löytyy kirjasta John Lennonin muisto : kaksikymmentäkaksi laulua (WSOY, 1981).
Euroopan maiden historiaa käsitellään suomeksi laajimmin useissa ilmestyneissä maailmanhistorian moniosaisissa yleisesityksissä. Yleensä aineisto niissä esitellään aikakausien ja maitten mukaan (esim. "Ranska Ludvig XIV:n aikana 1643-1715"). Viime vuosikymmeninä näissä teoksissa ovat Euroopan ulkopuoliset alueet saaneet entistä suuremman osan ja niitä on pyritty käsittelemään niiden omista edellytyksistä käsin, aikaisemmin enemmänkin Euroopan historian jatkona ja eurooppalaisten keskinäisen valtataistelun yhtenä kenttänä.
Joitakin Euroopan historioitakin on ilmestynyt, esim.
Euroopan tarina sanoin ja kuvin / toim. Eino E. Suolahti. - WSOY, 1960
(ranskalainen alkuteos)
Euroopan historia / päätoim. Seppo Zetterberg. - WSOY, 1993
(...
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy englanniksi käännettyä rikoskirjallisuutta seuraavasti:
Joensuu, Matti Yrjänä, Harjunpaa and the stone murders. 1986 [Harjunpää ja poliisin poika]
Joensuu, Matti Yrjänä, The priest of evil. 2006 [Harjunpää ja pahan pappi]
Joensuu, Matti Yrjänä, To steal her love. 2008 [Harjunpää ja rakkauden nälkä]
Nykänen, Harri, Raid and the blackest sheep. 2010 [Raid ja mustempi lammas]
Sariola, Mauri, The Helsinki affair. 1970 [Lavean tien laki]
Sariola, Mauri, The Torvick affair. 1972 [Punaisen kukon laulu]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : against the wall. 2009 [Selkä seinää vasten]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : vengeance. 2010 [Prikaatin kosto]
Etsitty runo on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Se ilmestyi alunperin Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Tämän lisäksi runo on mukana antologiassa Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) ja ensimmäisessä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjassa (Tammi, 1978).
Valtionyhtiöiden yksityistämisestä Suomessa on tehty tutkielmia. Tässä muutama :
RANTANEN, Juha-Petteri : Privatisointi ja suomalaiset valtiolliset teollisuusyritykset. Pro-gradu -työ. Turun yliopisto, taloustiede. 1992
STENVALL, Kimmo : Valtionyhtiöiden yksityistäminen Suomessa. Pro-gradu -työ. Turin yliopisto, valtio-oppi. 1998.
KLEM, Ville : Valtionyhtiöiden yksityistäminen : tehokkuus, informaatio ja monopolin säätely. Helsingin yliopisto. Pro gradu, kansantalous. 1998.
OJALA, Tuija : Valtionyhtiön listautuminen - Sonera Oy. Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, kauppa ja palvelu. 1999.
LEPPÄMÄKI, Päivi : Valtionyhtiöiden yksityistäminen ja johdon valvonta. Pro-gradu -työ. Tampereen yliopisto, kansantaloustieteen laitos. 1997....
Suomenkielistä kirjallisuutta lasten kuvataideterapiasta:
Taideterapia : teema: lasten ja nuorten taideterapia
[Helsinki] : Suomen taideterapiayhdistys, 2000.
Perheväkivallan varjossa : raportti lapsikeskeisen työn
kehittämisestä / toimittanut Mikko Oranen.
Helsinki : Ensi- ja turvakotien liitto, 2001.
(Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu, ISSN 0789-0583 ; 30).
Lastenpsykiatria tänään / toimittaneet Terttu Arajärvi ja Esko Varilo.
[Espoo] : Weilin + Göös, 1991.
Kasvamisen kuvia : kuvataideterapian näköaloja /
toimittanut Merja Kivelä
Helsinki : VAPK-kustannus, 1992
(Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja. B, ISSN 0782-1778 ; 27).
Lapsi ja taide : puheenvuoroja taidekasvatuksesta /
[toimittajat Tuula Tarkkonen ja Pirkko Sassi].
Helsinki...
Kustaa Vilkunan Etunimet (4.uud. laitos 2005) kertoo, että nimi on 1908 otettu suomalaiseen almanakkaan. Se on alkavan suomalaisuuskauden nimiä. Ensimmäinen kirkonkirjoihin merkitty Suoma oli v. 1849 syntynyt Suoma Warelius, jonka isä Antero Warelius kuului Suometar- sanomalehden perustajiin ja on selittänyt Suoma-nimen antaessaan ajatelleensa `Jumalan suomaa, lahjaa`. Myös Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi oli 1883. Suoma on ollut kohtalaisen yleinen 1880-luvulta 1930-luvulle asti.
Pahasti näyttää siltä, ettei tätä laulua ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat lauluun on tehnyt Kari Tuomisaari, säveltäjää ei tiedetä, vaan laulua pidetään ainakin toistaiseksi perinnesävelmänä.
Jos pelkät sanat riittävät, kannattaa joko ottaa levyltä ylös tai laittaa viestiä suoraan Loviisassa nykyään asuvalle Kari Tuomisaarelle, josko ne vaikka häneltä saisi suoraan. Minulta saa tarvittaessa sähköpostiosoitteen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Korkkilattia ja Linoleumlattia ovat osin sama asia.
"Linoleumin pääraaka-aineaineet ovat pellavaöljy ja pihka, jotka sekoitetaan muihin luonnonmateriaaleihin. Suuri pellavaöljypitoisuus antaa linoleumille erityisominaisuuksia, jotka ovat pitäneet sen suosion korkealla, vaikka korkille on kehitetty epäorgaanisia korvikkeita. Linoleum on antistaattiinen, kestävä ja melua vaimentava materiaali, joka korjaa itse itsensä sekä tappaa bakteereja. Korkkimatto tuntuu jalan alla pehmeältä, lämpimältä ja mukavalta, eikä se syty helposti tuleen.
Linoleum on tehty viljeltävistä raaka-aineista, joten sekä tuotanto että prosessista syntyvä jäte ovat luonnonmukaisia."
https://teeitse.com/materiaalit/korkkilattia-taman-takia-linoleum-on-ne…
Matleena...
Kunhan painonpudotus on tasaista ja riittävän hidasta, iho mukautuu kehossa tapahtumiin muutoksiin kiinteytymällä. Jos painonpudotus on hyvin nopeaa ja/tai painoa pudotetaan runsaasti, ihokudokset eivät aina palaudu ennalleen, vaan jäävät roikkumaan iho- ja pehmytkudospoimuina ympäri kehoa. Roikkuvaa ihoa voi ehkäistä paitsi hitaalla painonpudotustahdilla, myös suosimalla terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa sekä juomalla tarpeeksi vettä. Jos ihopoimuja syntyy ja ne haittaavat terveyttä, rajoittavat liikkumista ja hankaloittavat elämää, voidaan turvautua vartalonmuovauskirurgiaan, jossa roikkuvat ihoipoimut poistetaan leikkauksella.
Lähteet:
Askelterveyteen.com. Kiinteytä löysä iho laihtumisen jälkeen...
