Kyseessä on Salvatore Quasimodon runo Kirje (Lettera) kokoelmasta Giorno dopo giorno (1947).Elli-Kaija Köngäksen suomennos runosta sisältyy teokseen Salvatore Quasimodo: Ja äkkiä on ilta (1962, s. 60). https://www.lestroverso.it/salvatore-quasimodo-tutte-le-poesie/
Toivomaasi kurssia tuntuu olevan vaikeata löytää. Voisit kysellä asiasta asiantuntijoilta. Suomessa toimii ainakin Suomen keltologinen seura (kelttiläisisiä kieliä ja kulttuureita harrastavien ja tutkivien seura) sekä Suomi-Skotlanti seura. Näiden seurojen yhteyshenkilöt luultavasti osaavat varmasti kertoa gaelin kielen harrastusmahdollisuuksista Suomessa:Suomi-Skotkanti seura ryYhteystiedot:Lyseokatu 10 A 533230 TampereSähköposti ilkka.hietaniemi@iki.fipuh 0400-631929perustettu 1.6.1987jäsenmäärä vähän yli 100Suomen Keltologinen seura:Suomen Keltologinen seura ry - yhteystiedotOlethan tietoinen, että Helmet-kokoelmasta löytyy Jani Koskisen kirja Matkaopas gaelinkieliseen Skotlantiin (Jani Koskinen, 2021). Kirja on matkaopas, mutta...
Welsh corgi ei tarvitse mitään erityistä corgiruokavaliota - tärkeää kuitenkin pitää huoli siitä, ettei painoa kerry, koska se on koirille haitallista.Hyvä perusohje koiran ruokinnasta löytyy esimerkiksi täältä: https://www.elainlaakari.fi/klinikat/koiraklinikka/hoito-ohjeet/ruokinta/
Viipurin kirjaston kirjoja ei evakuoitu sen paremmin talvi- kuin jatkosodankaan aikana, eli sen kokoelmaan kuuluneet niteet eivät luultavasti järin yleisiä ole. Jonkin verran yksittäisiä niteitä on evakkojen matkassa epäilemättä kulkeutunut, mutta näihin päiviin saakka säilyneitä tuskin kovinkaan paljon on.Viipurin kirjaston kokoelman kohtalosta ks. aiempi Kysy kirjastonhoitajalta -kysymys vastauksineen:Hyvää päivää Minne Suomeen Viipurin kirjaston kirjat siirrettiin ennen viime sotia eli mikä Suomen kirjasto vaalii Viipurin kirjaston perinnettä nykyään?… | Kysy kirjastonhoitajalta
Tekijänoikeudet kuuluvat myös kääntäjälle. Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.Voit lukea aiheesta lisää Sanaston sivuilta:https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/https://www.sanasto.fi/tunnetko-kaantajien-tekijanoikeudet/Käyttöluvan hankkimiseksi voit kääntyä Sanaston puoleen:https://www.sanasto.fi/luvat/
Hei,Runot on painettu ainakin Aamu : perheaikakauskirjassa joulukuussa 1932. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Alla linkki lehden digitoituun numeroon, jossa molemmat runot on julkaistu.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703142?term=Ehtoo%20Kassarissa&page=11
Ståhlberg kirjoitti kuvauksen ylioppilasnuorukaisten kotimatkasta vuoden 1884 muistikirjaansa, joka sisältyy hänen arkistoituun yksityiskokoelmaansa. Pääasiassa tämän muistikirjan merkintöjen perusteella ensimmäinen Ståhlberg-elämäkerturi Yrjö Blomstedt laati yhteenvedonomaisen esityksen matkan kulusta:"Saatuaan ylioppilaslakkinsa lähtivät Oulun pojat takaisin kohti kotikaupunkia – jalkapatikassa. Viisi iloista ylioppilasta vaelsi Helsingistä ensin Uudenmaan ja Kaakkois-Hämeen kautta Päijänteen etelärannoille, luultavasti Kalkkisiin. Tällöin mahdollisesti kuljettiin Nastolankin kautta, koska ministerivaltiosihteeri Casimir Ehrnrooth myöhemmin muisteli kerran kutsuneensa K. J. Ståhlbergin tietä vaeltavana ylioppilaana päivällispöytään....
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kyse suomalaisesta kirjasta vai kenties käännöksestä. Laitan tähän kaksi ehdotusta. Molemmat kotimaisia. Jos näistä ei kumpikaan ole oikea, voit kysyä uudelleen. Eskola, Meri : Ehdin rakastaa häntä. WSOY, 2023 - Toimittaja Meri Eskolan äiti teki itsemurhan, kun tyttö oli noin 7-vuotias. Kirjassa pohditaan, miksi äiti teki teon ja rakastiko äiti tytärtään.Huovinen, Eero : Äitiä ikävä. WSOY, 2020 - Piispa Eero Huovinen oli 9-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Äidistä ja surusta ei perheessä puhuttu. Kirjassa Huovinen palaa äidin elämään ja kuolemaan sekä kuvaa äidin jättämää surua ja elämänkestävää ikävää.
Kyseessä on Helli Hannulan vuonna 1943 ilmestynyt kirja Itä-Karjalan orpo: kertomus pikkupojan seikkailuista sota-aikana.Kirja Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4b56e5e-afec-4814-9d7c-e1f20e9e7735
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen nettikirjastosta helmet.finna.fi voit tehdä tarkennetun sanalla alkoholismi sekä rajaamalla tuloksia koskemaan joko kaunokirjallisuutta tai tietokirjallisuutta. Myös kieliä voi rajata haluamallaan tavalla. Näin vaihtoehdoiksi tulee runsaasti aihetta käsitteleviä teoksia. Myös sanalla alkoholi saa esiin lisää aiheeseen liittyviä teoksia, joissa alkoholismia ei suoraan mainita asiasanoissa, mutta alkoholi on ongelma.Alla muutamia hakutuloksia alkoholismia käsittelevistä tietokirjoista niin suomeksi kuin englanniksi, jotka ovat ilmestyneet parin viime vuoden aikana.2784 päivää / Johanna Aatsalo, WSOY, 2025No lost causes club : an honest guide to recovery, and how to find your way through it / Lauren...
Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto - kuten Suomen kirjastot yleensäkin ovat.Jos kyseisen aineiston kohdalla lukee, että se on avovarastossa, se tarkoittanee, ettei sitä tarvitse etukäteen varata tutustumista varten. Voit toki ottaa yhteyttä Töölön kampuskirjastoon ja varmistaa asian.lib.siba@uniarts.fiPuh. 040 710 4224https://uniarts.finna.fi/
Tämä kysymys osoittautui varsin vaikeaksi. En löytänyt tuoreita suomalaisia lastenlauluja käännettyinä englanniksi kirjastojen kokoelmista. Etsin Finnasta ja Helmetistä. Violasta eli kansallisdiskografiasta hain lastenlauluja, joiden alkukieli on suomi ja jotka on julkaistu englanniksi, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Helmetistä ainoa englannin kielinen lastenlauluäänite oli 1990-luvun lopulta oleva kasetti Songs of adventure, Othman-Sundell, Margareta, säveltäjä. Espoo : Fg Music, p1998.
Voisikohan Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat… tai Suomen...
Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma siten, että aineisto on lainattavissa asiakkaan Vaski-kirjastokortilla koko alueella, mutta aineisto rekisteröidään jokaisessa kunnassa oman kirjaston niteiksi. Esimerkiksi Uudenkaupungin kirjastoon lahjoittamasi niteet odottavat vielä luettelointitietoja, eivätkä siksi näy Vaskin verkkokirjastossa.
Kantakorttien yksityiskohdissa voi olla vaihtelua, riippuen tietojen kirjaamisajasta ja kirjurista. Tyypillisesti kantakortteihin tietoja olisi kirjannut komppanian kirjuri, vaihtelevissa olosuhteissa ja joskus kiireessä. Esimerkiksi kesän 1944 tietoja ei ole välttämättä ehditty kirjata riittävällä tarkkuudella. Tietojen kopioinnissa on voinut myös sattua virheitä.
Lisätietoja kantakorteista Arkistojen portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ohjeita_kantakortin_merkint%C3%B6jen_tulkintaan
Sotilaskantakorttijärjestelmään liittyvät ohjeet:
(1935). Ohjeet sotilaskantakorttijärjestelmän pitämisestä. Puolustusministeriö.
(1945). Puolustuslaitoksen kantakorttiohjeet:...
Pasilan kirjaston tiloihin sijoittuvalla Monikielisellä kirjastolla on pääkaupunkiseudun laajin puolankielinen kokoelma. Kannattaa kysyä sieltä.
Ota yhteyttä : monikielinen.kirjasto@hel.fi
Tietoa kirjastosta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto
Kyseessä on Helsingin Sanomissa 11.8.2022 julkaistu juttu "Poikkeukselliset tuuliolosuhteet hermostuttavat monia lentokentän lähellä asuvia, mutta aivan kentän kupeessa asuvalle Tomi Takamaalle ne tarkoittavat hyviä uutisia".
Tässä linkki: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008982933.html
Hei!
Nykyisin helpoin tapa lähestyä kirjastoja lienee sähköpostin lähettäminen kunkin kunnan kirjastoon.
Suomen kaikkien kirjastojen tiedot löydät kirjastot.fi -sivustolta. Sivun keskellä on kohta kirjastot ja sen alla lukee kirjastohakemisto. Kun vielä hakemistosta valitse yläreunasta kirjastot, saat listauksen kaikista kirjastoista. Klikkaamalla kirjaston nimeä löytyy yhteystiedot.
Elokuvaa näyttää olevan ainakin Turun ja Lahden seutujen kirjastoissa. Sinun kannattaa mennä omaan kirjastoosi ja tehdä siellä kaukolainapyyntö.
Finna-tietokanta
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FVideo%2FDVD%2F%22&lookfor=punisher&type=AllFields
Facebookissa ja muissa sähköisissä julkaisuissa julkaistut tekstit ovat samalla tavoin tekijänoikeuden alaisia kuin perinteisetkin tekstit. Tekstejä voi siteerata lyhyesti, kunhan kertoo lähteen. Voit käyttää Facebook-päivitystä lähteenä, jos kerrot asiasta lähdeluettelossa ja jos kyseinen Facebook-päivitys on (ollut) löydettävissä. Somepäivitysten kuten muiden sähköisten lähteiden yhteyteen lähdeluetteloon täytyy merkitä päivämäärä, jolloin olet kyseisen maininnan lukenut. Tekstihän kun voi muuttua.
Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen ohjesivulla on esimerkkejä erilaisten lähteiden käytöstä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/702#sahkopostiviestit
Yleistietoa tekijänoikeudesta:
https://lakitieto.edita.fi/...
