Thomas Jeffersonin elämäkertaa ei löydy suomeksi. Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi pro gradu -tutkielma Jeffersonista: Helena Rinta-Paavolan Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit (1967). Hieman tietoa Jeffersonista on myös teoksessa Ihmiskunnan 100 suurinta : historian vaikutusvaltaisimmat henkilöt tärkeysjärjestyksessä (1994).LinkitFinna.fi: Helena Rinta-Paavola: Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit https://finna.fi/Record/helka.9912253623506253?sid=5010715370Finna.fi: Michael H. Hart: Ihmiskunnan 100 suurinta https://finna.fi/Record/anders.56203?sid=5010715370
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Kyseessä voisi olla Myös todellisuus on uskonto -kokoelman runo Juoksuhiekka: "Jossakin elämänsä vaiheessa / -- alkaa miettiä / missä on mennyt vikaan, / minkä olisi voinut tehdä paremmin, / valita toisin, / huomaamatta että mahdollisuuksia on aina ollut vain yksi ainoa, / ja että vaikka niitä olisi ollut useampiakin, / -- "
Netistä löytyy esimerkiksi Laivaliput.fi-sivusto, joka toimii matkapalvelun välittäjänä suurimmille Itämerellä toimiville laivayhtiöille. Sivustolta voi hakea yhdellä haulla kaikkien näiden laivayhtiöiden lähdöt tiettynä ajankohtana, sekä niiden hinnat.Sivustoa ylläpitää Viron suurin matkatoimisto Estravel.https://laivaliput.fi/https://laevapiletid.ee/https://www.estravel.ee/en/about-us/
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Ritva-tietokannasta on mahdollista hakea televisiossa esitettyjä ohjelmia ja elokuvia tietyllä aikavälillä, ks. https://rtva.kavi.fi/Saadaksesi haettua tietyllä aikavälillä lähetettyjä elokuvia, sinun pitää valita Ritvassa "Tarkenna hakua" ja lisätä hakulaisekkeeseen eri parametreja yksi kerrallaan. Elokuvat pystyt valitsemaan "Valitse kenttä" valikon kohdasta "Genre (tv)". Lisäksi kannattaa valita ainakin aikaväli. Esimerkkinä haku vuonna 2010 lähetetyistä elokuvista, ks. linkki.Kysymyksen lisätiedoissa mainittu elokuva kuulostaa hieman elokuvalta Vastavirtaan (Swimming Upstream, 2003). Muita uimariaiheisia elokuvia: https://www.imdb.com/list/ls070650009/
Ilmatieteen laitoksen avoin data -tietoaineiston mukaan Rovaniemellä (havaintoasemat Rovaniemen lentoasema, Rovaniemi Apukka ja Rovaniemen mlk Meltaus) oli vuonna 1972 13 peräkkäistä hellepäivää 26.6.–8.7. Kymmenellä Lapin havaintoasemalla hellettä riitti vielä heinäkuun 9. päiväksi, ja tämä 14-päiväinen helleaalto oli Lapin helle-ennätys aina tähän vuoteen saakka.Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos Lappi on lähipäivinä Suomen lämpimin kolkka – hellettä piisaa koko maahan | Lappi | Yle Lapissa tehtiin uusi ennätys hellepäivissä – Neea Outinen: ”Olen nukkunut joka yö kylmäkalle kainalossa” | Lappi | Yle
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Hieman epäselvä kuva, mutta näyttää kovasti punkilta eli puutiaiselta.Niitä on tänä vuonna tavallistakin enemmän. Linkki YLE uutinen 16.7.2025THL kehottaa hankkimaan puutiaisaivotulehdusrokotteen. Rokotetta tarjotaan suuren riskin alueilla ilmaiseksi. Linkki Rokotustieto sivustolle.
Ainakin Hanna Haurun teoksen Viimeinen vuosi (2021) päähenkilö on syrjäytynyt mies. Kirjasampo: Viimeinen vuosi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toisin kuin esimerkiksi katolisella kirkolla, ortodoksisella kirkolla ei ole maailmanlaajuista keskushallintoa, Ortodoksinen yhteisö koostuu itsenäisistä paikalliskirkoista. Kirkko jakautuu yhdeksään löyhään hallinnolliseen yksikköön patriarkaattiin. Näistä Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Lisäksi patriarkaattien ulkopuolella on kuusi täysin itsenäistä kirkkoa. Näihin ortodoksisiin kirkkoihin kuuluu noin 230 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. Eniten heitä asuu itäisessa keski-Euroopassa, Venäjällä ja lähi-idässä. Kaikkialla missä on kirkkoja on myös hautausmaita. Kaikki kristity käyttävät ristiä symbolinaan. Se viittaa Jeesus Nasaretilaisen kuolemaan ristille naulittuna. Tämä...
Voisikohan kyseessä olla Jac Remisen kuvakirja Anna-Sofia pikkuinen nukkeneiti? Kuva kirjasta löytyy esimerkiksi täältä: https://seitsemanveljesta150.fi/p/jac-remise-anna-sofia-pikkuinen-nukkeneiti/ Suomeksi kirjan on julkaissut Otava vuonna 1979. Lisätietoja löytyy esim. Finna-sivustolta: https://www.finna.fi/Record/jykdok.44637?sid=5121734340 Kuvia löytyy enemmän, kun hakee esimerkiksi Googlesta kirjan alkuperäisellä ranskankielisellä nimellä Marie-Stéphanie et les quatre saisons. Valitettavasti Porvoon kirjastossa tai Helle-kirjastokimpassa kirjaa ei enää ole, mutta sitä voi myös kysyä kaukolainaksi muista kirjastoista. Otathan halutessasi yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
Osallistuakseen Suomen Kirjasäätiön Finlandia-palkinto kisaan kirjalla on oltava nimetty kustantaja. Kustannusyhtiö voi olla kooltaan pieni tai suuri. Kustantajat saavat lähettää kisaan omia ehdokkaitaan, joista Kirjasäätiö laskuttaa kustantajalta osallistumismaksun, joka on 300 €/teos.Muihin osallistumiskriteereihin ja sääntöihin voi tutustua Suomen Kirjasäätiön sivuilla: https://kirjasaatio.fi/
Eira Pättikankaalta on viimeksi julkaistu teos Talvella päivät ovat pitkiä (2021).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2757552?sid=5130717309https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923980220
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut.
Tässä alustavaa listaa saamelaisten ja suomalaisten esihistoriaa käsittelevistä teoksista. Moni alla luetelluista käsittelee sekä saamelaisia että suomalaisia.Lehtola: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taideLehtola: Entiset elävät meissä : saamelaisten historiat ja SuomiItkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1945 osa 1 ja osa 2Wiik: Suomalaisten juuretLang: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoriaVirrankoski: Suomen historia : maa ja kansa kautta aikojenMuinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalleLisää teoksia löydät Keskikirjastojen Finnasta esimerkiksi yhdistelemällä seuraavia asiasanoja hakukentässä:esihistoria, asutushistoria, arkeologia, suomalaiset, saamelaiset, Suomi.Kirjojen...
Tein haun Vaski-Finna-tietokantaan sanoilla "syksy" ja "runo". Sieltä valikoin vihjeiden perusteella runoilijanimet Jevgeni Jevtušenko ja Sergei Jesenin. Heidän kirjoistaan, jotka löytyivät hyllystämme, selasin syksy-runoja. Valitettavasti osumia ei tullut. Voit myös itse hakea valitsemillasi hakusanoilla ja katsoa tuloksista, jos joku kirjan/runoilijan nimi tärppäisi tai muuten muistuisi sillä tavoin mieleen. Entä saisikohan joku muu kysyjän vihjeistä kiinni?
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Maisku Myllymäki: Holly (WSOY, 2021)Sanna Tahvananainen: Mitä perhoset tekevät sateella (Otava, 2022)
