Kuvaukseen sopii parhaiten Nina Georgen romaani Pieni kirjapuoti Pariisissa (Bazar 2016). Lisää tietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta osoitteesta https://www.bazarkustannus.fi/kirjat/pieni-kirjapuoti-pariisissa/.
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Kuvassa on tšekkiläisen mallin mukaan Arabian tuotantoon sopivaksi muokattu AX-astiasto, joka on ollut tuotannossa 1940–56.AX-astiaston tarina sivuaa maailmanhistoriaa. Yhdysvallat oli julistanut kauppasaarron Saksalle ja sen miehittämille maille. Kun Arabian vientipäällikkö Betsy Diesen vieraili Pohjois-Amerikassa vuonna 1939, oli Arabian sikäläinen maahantuoja tiedustellut, voisiko Arabia ryhtyä tuottamaan erään tšekkiläisen tehtaan suosittua mallia. Minimaaliset muutokset alkuperäiseen malliin toteutti Arabian saksalaissyntyinen mallintekijä Reinhard Richter. Tehtaan laboratorio oli juuri kehittelemässä uutta materiaalia, sävyposliinia, josta AX-astiastoa alettiin valmistaa.Lähde: Marjut Kumela & Marja Blåfield, Arabian astiastoja
Eira Pättikankaalta on viimeksi julkaistu teos Talvella päivät ovat pitkiä (2021).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2757552?sid=5130717309https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923980220
Alla linkkejä joista löytyy Mercedes-Benzin historiakirjoja suomeksi, useilla kielillä sekä Helmet-alueelta saatavia:-https://tinyurl.com/Mersun-historiaa-suomeksi-https://tinyurl.com/useilla-kielilla-https://tinyurl.com/paakaupunkiseudulla
Poijutietoutta jäljittäessäni vastaani ei tullut viitteitä siitä, että uimiseen tarkoitetun vesialueen rajaamisessa käytetyillä poijuilla olisi kokoon tai näköön perustuvia nimityksiä. Erilaisten poijujen samanaikaisella käytöllä on tarkoituksensa: se helpottaa veteen vajonneen ihmisen paikannusta ja pelastustoimenpiteiden kohdentamista.Eri poijuilla on kyllä toisistaan poikkeavia nimityksiä käyttötarkoituksen mukaan. Reittien tai alueiden merkitsemiseen käytettävät poijut ovat merkkipoijuja. Veneilijöille on lisäksi ankkuri- ja kiinnityspoijuja.https://tukes.fi/uimarantojen-turvallisuusKirjoja en Mältinrannasta tai sen historiasta löytänyt. Antoisin löytämäni tietolähde on Tammerkoski-lehti, jossa vuosien varrella on julkaistu joitakin...
Sieniä ei kannata opetella tunnistamaan yksin kuvista. Erehtymisen ja myrkytyksen vaara on silloin suuri. Kuvan sieni voisi olla jokin mesisienistä (kasi käsiteltynä syötävää, yksi syömäkelvoton), mutta se voisi olla myös tappava myrkkynääpikkä. Linkki Luontoportin sivustolle. tai Linkki Luontoportin sivustolle.Kokeilisin Sieniseura Facebook-sivustoa tai kävisin näyttämässä sientä sienineuvonnassa. Tosin tämän vuoden tapahtumat näyttävät olevan ohi. Linkki Sieniseura FacebookKirjastosta löytyy myös hyviä sienikirjoja. Esim. Rikkinen, Jouko: Sienten kirjo tai Korhonen, Mauri: Sienet Suomen luonnossa. Linkki Lapinkirjasto.finna.fi.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satua ja sitä ei näin niukoilla tiedoilla saanut haettua tietokannoistakaan. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä sadusta on kyse?
Kyseessä on varmaankin Amanda Lydia Granfeltin kirjoittama Satu Suomen vanamosta. Se on julkaistu useissa lasten lukemistoissa, mm. Urho Somerkiven kokoamassa Lasten viides lukukirja -teoksessa (Otava, 1961).
Kyllä Helmet toimii juuri noin. Kun lainaat itsellesi kirjan, jonka olet varannut, varaus poistuu. Se, että varaus on jäädytetty, ei vaikuta asiaan. Oletus on se, että asiakkaat varaavat kirjoja, jotta voisivat lainata niitä. Kun kirja lainataan, varausta ei enää tarvita. Jos jostain syystä haluat varata itsellesi monta kappaletta samaa kirjaa, sinun täytyy hoitaa asia kirjastossa henkilökunnan kanssa. Näin esimerkiksi opettajat tekevät, kun he haluavat varata saman kirjan koko luokalle. Jos taas haluat vain säilyttää kirjan muistilistallasi, suosittelen Helmetin Suosikit-toimintoa.
Yhdyssanan osana oleva lyhenne, kirjain, numero tai muu merkki tai sana-aines liitetään yhdysmerkillä sanan muuhun osaan (esim. SM-kilpailut, PK-yritykset). Nato on lyhenne sanoista North Atlantic Treaty Organization.Jos lyhennesana on erisnimi, se erotetaan muusta sanasta yhdysmerkillä, esimerkiksi Vateva-messut, Eta-neuvottelut, nyky-Nato.Yhdysmerkki - - Kielikello
Etelä-Suomen Sanomien radio-ohjelmatietojen mukaan Päivän mietelause näyttäisi olleen ohjelmistossa ensimmäisen kerran 3.9.1962 - tuolloin nimena ihan Mietelause.
Kannattaa ottaa henkilöllisyystodistus mukaan ja tulla johonkin Helmet-kirjastoon. Päivitämme henkilötiedot ja selvitämme, miksi kortti ei toimi. Jos korttia ei ole moneen vuoteen käytetä, asiakastiedot putoavat Helmet-asiakastiedoista pois. Silloin tehdään uusi kortti.
Hei,
mitään erikseen koottua luetteloa erilaisista kielloista ei lainsäädännöstä löydy. Rikoslaki (19.12.1889/39) kuitenkin asettaa useita kieltoja, joten ne voi poimia voimassa olevasta laista:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Kun lukee rikoslakia, huomaa, että seuraavia kieltoja voidaan asettaa rangaistukseksi tai niiden rikkominen voidaan tehdä rangaistuksenalaiseksi:
Lähestymiskielto
Eläintenpitokielto
Poistumiskielto (armeija, sotaväki)
Maksukielto (viranomainen voi rajoittaa tietyissä tilanteissa omaisuuden käyttöä esimerkiksi konkurssitilanteessa)
Maahantulokielto
Toimenpidekielto (esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi)
Haltuunottokielto (esimerkiksi luonnonvaraisen eläimen)
Vaarantamiskielto (...
Hieman vastaavia ratkaisuja, joissa liikkumista melko leveällä valtioiden tai osapuolten välisellä rajavyöhykkeellä on huomattavasti rajoitettu, ovat esimerkiksi Koreoiden välinen demilitarisoitu vyöhyke ja Kyproksen poikki kulkeva demarkaatiolinja.
Valitettavasti suoraa listausta eri maissa suoritettavien hallitusneuvotteluiden paikkoihin ei ole olemassa. On syytä olettaa, että maiden poliittinen järjestelmä vaikuttaa myös hallitusneuvotteluiden paikkaan, esimerkiksi Ranskassa presidentillä on suuret valtaoikeudet hallituksen muodostamisessa. Hallitusneuvotteluista eri maissa sinänsä löytyy runsaastikin materiaalia. Esimerkiksi
The selection of ministers in Europe : hiring and firing
Dowding, Keith ; Dumont, Patrick. Routledge 2008. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993753454006250?sid=3076816023
Constitutional Conventions in Central Europe: Presidents in Government Formation
Process / Miloš Brunclík and Michal Kubát.
Institute of Political Studies, Faculty...
Tätä kannattaa kysyä taiteen asiantuntijoilta. Esimerkiksi Bukowskin asiantuntijat arvioivat taide-esineitä ilmaiseksi.
Tältä pääset tarkempiin tietoihin: https://www.bukowskis.com/specialists
Valitettavasti emme löytäneet kirjaa. Kirjasammosta haulla haamut ei oikein vaikuttanut olevan osuvaa, mutta ehkä löydät näiden joukosta etsimäsi. Finna.fi:stä etsimällä löytyi Haamuhetki kullan kallis, (kuvaus Kirjasammossa), jossa on inhimillisiä haamuja, mutta kirja ei ollut kirjastossani saatavilla, joten en päässyt tutkimaan, olisiko siellä tällainen haamu.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kirjan?
Numeroita ei ole vaihdettu, mutta voi olla, että kirjastokorttisi on vanhentunut ja tietosi on poistettu rekisteristä. Rekisteristä poistetaan myös asiakastiedot, joita asiakas ei ole käyttänyt kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Poistot tehdään kerran vuodessa. Voit halutessasi tietenkin saada uuden kirjastokortin heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Jos kyse on siitä, että olet unohtanut pin-koodisi, sinun kannattaa tarkistaa koodi. Unohditko tunnuslukusi -linkistä.
Lähteitä:
Helmet - UKK
En löytänyt kuvauksen mukaista kauno- tai tietokirjallisuutta. Mikäli kyseessä on tietokirjallinen teos, sen väitteitä voidaan pitää varsin epäilyttävinä, sillä Intian alueen nälänhätien aikainen siirtolaisuus näyttää rajoittuneen ennen kaikkea Intian lähialueille sekä aluetta hallinneen Britti-imperiumin siirtomaihin; tietoa Eurooppaan saati Suomeen saapuneesta massiivisesta kansainvaelluksesta ei puolestaan löydy. Lyhyen katsauksen Intian alueen nälänhätiin saa muun muassa aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista. Suomeen kohdistuneen siirtolaisuuden historiasta saa katsauksen puolestaan muun muassa Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren aihetta käsitelleestä esitelmästä. Lähteet:Famine in India. Wikipedia-artikkeli. https://...
