Suomessa vanhimmat Stern-lehden vuosikerrat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta. Valitettavasti vanhin säilytyksessä oleva vuosikerta on Finna-tietokannan mukaan (https://www.finna.fi/Record/vaari.412927?sid=4782520838) vasta vuodelta 1980. Stern-lehden verkkosivuilta pääsee digitoituihin artikkeleihin, mutta vanhimmat digitoidut lehdet ovat vasta vuodelta 2000. https://www.stern.de/gesellschaft/archiv/?month=8&year=2000
Hei, Kun Mannerheim valittiin vuonna 1944 presidentiksi, Suomi oli sodassa. Sodan aikana voimassa olivat sekä sotatilalaki että valmiuslaki. Nämä molemmat lait antoivat hallitukselle aivan poikkeukselliset valtaoikeudet poiketa niin perustuslaissa kuin muissakin laissa säädetyistä perusoikeuksista. Käytännössä sodan aikana valta keskittyi hallitukselle, joka hallitsi maata asetuksilla ja valtioneuvoston päätöksillä. Normaalitilanteessa asioista olisi päätetty eduskunnan säätämillä laeilla. Mannerheimin valinta ehdottomasti tapahtui hyvin poikkeuksellisesti. Hallituksen esityksessä laiksi tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia (HE 55/1944) tämä todetaankin: ”Tasavallan Presidentin luovuttua toimestaan määrätään,...
Vuosina 1992-1993 on esitetty kotimaista piilokameraohjelmaa, jossa näyttelijät ovat olleet Pekka Korpelainen, Juha Svan ja Yrjö Fonselius. Tarkempaa tietoa sisällöstä en valitettavasti löytänyt.Ohjelman tiedot Finna.fi:ssä: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624839?sid=4870926597
Tuon kaltaisia teoksia on mm. Adam Sandlerin ja Jack Nicholsonin tähdittämä elokuva Anger Management (2003), jossa päähenkilö määrätään osallistumaan vihanhallintakurssille omintakeisen terapeutin opastuksella. Elizabeth Gilbertin Eat, Pray Love (2006), josta on tehty elokuvakin, lähtee etsimään itseään kriisin jälkeen maailmalta erilaisten metodien ja parantajien avulla. Jim Carreyn Yes Man (2008) -elokuvan päähenkilö alkaa myös sanomaan kaikelle kyllä erään itseapukurssin innoittamana.Erilaisia oman tiensä etsimisestä kertovia teoksia ovat myös esimerkiksi Paulo Coelhon Alkemisti (1988), sekä Sean Pennin ohjaaman Into the Wild (2007) -elokuvan, joka kertoo nuoren Christopher McCandlessin elämästä, joka pohjautuu John Krakauerin...
Väitöskirjan suomennos Suomalaisten maagisista parannuskeinoista (suomentaneet Irma ja Tuomas Sorvali]) sisältyy teokseen:Lönnrotin aika. Toimittanut Pekka Laaksonen. SKS, 1984Kirjan voi varata ja tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon
Vuoden 1960 väestönlaskennan yhteydessä on julkaistu tietoja uskontokunnista lääneittäin: SVT: Yleinen väestönlaskenta 1960 II, Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli, ym. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94351/xvael_c_196000_1963_dig_2.pdf?sequence=1&isAllowed=yKs. taulukko Väestö uskontokunnan mukaan, lääneittäin (s. 122) .Koko maan tietoja rekisteröidyistä uskonnollisista yhteiskunnista, seurakuntien ja niiden jäsenten määristä vuodelta 1960 on saatavissa myös Suomen tilastollisesta vuosikirjasta: https://tilastokeskus.finna.fi/Record/otos.123456789_99?sid=4903773654Ks. taulukko 5. Suomen evankelis-Iuterilainen kirkko vuosina 1938— 1960, s. 3Ks. taulukko 7. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat vuonna 1960, s....
Löysin tällaiset artikkelitLain ja aatteen voimin vähemmistöä vastaan?Journal.fihttps://journal.fi › haik › article › viewPDFkirjoittanut J Loima · 2006 — seurakunnalle sotatakavarikon päättymisen jälkeen (1924), mutta yhteisö menetti koulurakennuksensa sitkeydestään huolimatta. Kirkon ja hautausmaan tontit ...ja toinenNUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTISuomen Numismaattinen Yhdistys ryhttps://snynumis.fi › uploads › 2018/07 › Numis...PDFRaitiotieyhtiö, jonka sotatakavarikko kir -. 1. Vuori 2015. 2. Wiipuri 13.11.1910, 16.11.1910. 3. Karjala 30.10.1914; Karjalan Lehti 29.10.1914; Wiipuri 30.10 ...Finlexille https://www.finlex.fi/fi/ asia on ihan outo. Samoin Digitoiduille...
Kysymääsi teosta ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi kappale Laurea Otaniemen kampuskirjastossa. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat https://www.laurea.fi/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot-ja-aukioloajat/
Oletkin löytänyt jo Finnasta kirjastot, joista hakemasi ohje löytyy. Linkki Finna hakutulokseen.Kopion ohjeesta voi saada ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin. Kopiot ovat maksullisia. Linkki: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto ja https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedotVarastookirjastosta löytyy myös kirjan kappale. Sieltä sen voisi tilata kaukolainaksi. Lainan hinta 7€. Linkki https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Kun John Harrisonin 1735 kehittämä tarkka kello eli kronometri mahdollisti ensimmäisen kerran Greenwichin ajan (GMT) mittaamisen luotettavasti laivan kulkiessa merellä, sen lisäksi pituusasteongelman ratkaisemiseen tarvittiin koje, jolla voitiin määritellä tarkasti merellinen paikallisaika. Tällainen saatiin, kun John Hadley keksi 1731 peilioktantin, jolla voitiin mitata paikallinen aika taivaankappaleiden korkeuden perusteella. Nyt pituusaste saatiin mitattua meriolosuhteissa, kun laskettiin GMT:n ja paikallisen ajan erotus ja muutettiin tämä erotus asteiksi.Esimerkki pituusasteen laskemisesta, kun tiedetään GMT ja paikallinen aika:Lasketaan ero paikallisen ajan ja GMT:n välillä. Esimerkiksi, jos paikallinen aika on 3 tuntia edellä...
tähän tarvittaisiin karjalan kielen-taitoa. Kirjasta tarkistin, että samaa ilimannäpistelijä pätkää ei siinä ole ainakaan lopussa. Elokuvan lopun katsoin myös ja tuo kieli tai murre on kyllä hieman hankalasti aukeava. Viimeinen lause "ka mie musikka lähe lietsuu", tuntuu selkeimmältä. Musikka ainakin on karjalan-kielellä mies ja mie on minä ja käsittääkseni lietsuun on suomenkielessäkin käytetty pois tai jonnekin lähtemistä ilmaisevana sanana. Kertojan ääni jatkaa myös suomeksi, että ennen suurhyökkäystä ilimannäpistäjä häviää jonnekin.Laitan tähän linkin karjalankielen sanakirjaan, jos haluatte vaikka itse kokeilla, että aukeaisiko teksti sitä kautta.https://kaino.kotus.fi/kks/?p=qs-article&kks_id=KKS_76f40a4416f24ba45d6…
Wimbledon on tunnettu tiukoista – ja vanhoillisista – pukeutumissäännöistään, joista useimmat juontavat juurensa viktoriaaniseen aikaan ja ensimmäiseen turnausvuoteen 1877 – olkoonkin, että pelaajien kokovalkoinen asu muuttui suosituksesta ehdottomaksi vaatimukseksi vasta vuonna 1963. Sääntöä höllennettiin pari vuotta sitten, kun naisille sallittiin tummat alushousut.Olennaisin tapahtunut muutos Wimbledonin henkilökunnan asuissa liittyy niiden värimaailmaan: vuoteen 2005 saakka pukeuduttiin vihreään. Pallopojat tulivat osaksi Wimbledonia 1920-luvulla, pallotytöt vuonna 1977. Keskuskentälle tytöt tosin päästettiin vasta 1985.Wimbledon 2025: Why Do Tennis Players Have to Wear All White? FAQs - The Championships, Wimbledon -...
Ötököitä voi tutkia Otokkatieto.fi:stä ja Laji.fi:stä. Kuva tuntuisi muistuttavan Bracon obscuratoria, jolle ei laji.fi-sivustolla anneta suomenkielistä nimeä. Ne ovat 1.25-5mm pituisia.https://www.otokkatieto.fi/species?id=497https://www.commanster.eu/Commanster/Insects/Bees/SuBees/Bracon.obscurator.htmlLaji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä, siellä saa kiinni alan asiantuntijoita (https://foorumi.laji.fi/)
Kyseessä saattaisi kuvan perusteella olla pikkuhäiveperhonen: https://luontoportti.com/t/1558/pikkuhaiveperhonen.LuontoPortin tunnistustyökalulla voi hakea perhosia tuntomerkkien mukaan: https://luontoportti.com/?identification=true.
Hansakaupan aika oli Itä- ja Pohjanmeren alueen kauppaliitto 1200-1400-luvuilla (Tieteen termipankki 23.7.2025: Historia:Hansa.) Hansaliittoon kuului melkein 200 kaupunkia. Suomessa hansaliitto vaikutti erityisesti Turku ja Viipuri, vaikka ne eivät olleetkaan varsinaisia hansakaupunkeja. Katsoin läpi Kaari Utrion tuolle ajalle sijoittuvia kirjoja, etenkin Turkuun ja Viipuriin sijoittuvia sekä sellaisia kirjoja, jotka liittyvät hansakaupunkeihin.Katarina (Viipuri ja Turku mainittu, 1300-luku)Vehkalahden neidot (Viipuri ja kauppahuoneet mainittu kirjan kuvauksessa)Neidontanssi (Turku)Viipurin kaunotar (Turku)Vendela (Turku, Viipuri ja kauppiassaattue mainittu kirjan kuvauksessa)Uhritulet (1300-l, Turku, Viipuri, Tukholma, Gotlanti)...
"Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia
