Asiaa voisi selvitellä Spes patriae teoksesta 1978. Linkki finna hakuun. Siitä löytyvät kaikki suomen ylioppilaskuvat vuodelta 1978.Padasjoen lukion ylioppilaat voisivat löytyä myös Etelä-Suomen sanomien arkistosta. Linkki finna hakuun.Valitettavasti ei ole mitään yhteistä hakuteosta tai arkistoa kaikista Suomessa valmistuneista ylioppilaista, vaan heitä pitää etsiä koulujen ja paikallislehtien arkistojen avulla.
Kyseessä on kaiketikin Paul Févalin pieni kertomus "Laulu päärynäpuusta". Runon on suomentanut arvoitukseksi jäävä Leo E-nen.Voit lukea sen esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Kyläkirjaston kuvalehdestä 11/1913:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870977?term=Laulu%20p%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4puusta&page=13Tai digitoidusta Seura-lehden numerosta 4/1926.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757687?term=Leo%20E-nen&page=23Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toi. Satu Koskimes ja Juha Virkkunen, 1996, s, 598)https://finna.fi/Record/helmet.1087993?sid=5237910838
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja...
Palautteenne on tullut valtakunnalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Se ei liity palvelumme tekniikkaan, koska meillä ei ole vahvaa tunnistautumista käytössä. Teidän pitäisi lähettää viesti palveluun, josta haluatte vastauksen. Tästä on vaikea arvioida, mistä on kyse, mutta yhtensä arvauksena voisi olla Kansalliskirjaston hallinnoima E-kirjasto. Löysin aikaisemmista vastauksistamme tällaisen neuvon: Asiakkaat, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää kirjautumiseen vahvaa tunnistautumista (pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta), voivat pyytää oman kirjastonsa henkilökuntaa rekisteröimään heidät E-kirjaston asiakkaaksi. Sinun täytyisi siis todistaa henkilöllisyytesi (kuvallinen henkilöllisyystodistus) kirjastossa ja kertoa,...
Tätä kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Löysin sivuilta Syreenin syntyhistorian ja sanakirjassa tunnetaan sekä merkienanto sireeni että kasvi sireeni.Kotus ei kuitenkaan kerro, missä päin Suomea eri nimityksiä käytetään. Linkki Syreenin synty, Linkki Kotus sanakirja.
Kahvi jäähtyy vähän nopeammin, kun sen kaataa aluslautaselle. Tärkeämpi syy on ehkä ollut maku. Lautasen reunalta ryystämällä kahvin mukana tulee ilmaa suuhun ja kahvia leviää paremmin suuhun. Ryystäminen aktivoi myös makuhermoja, joten kahvi maistuu paremmalta.Lähteet: Anna-Liisa Mattila: PannumyssySanna Eldèn: Kahvia tassilta 1700-luvun tapaan (Turun Sanomat 25.7.2025)Samantapaiseen kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aikaisemminkin:Kysytty2.10.2021Minkä takia esim. Vaahteramäen Eemeli -elokuvissa juodaan kahvia lautaselta? Kyseisissä kohtauksissa on myös kahvikuppi, mutta kahvi juodaan lautaselta.VastausVastattu4.10.2021Tassilta ryystäminen on ollut yleinen mutta rahvaanomaiseksi moitittu tapa. Vielä 1700-...
Bernard Haitinkin johtamia Mahler-tulkintoja CD-levyllä löytyy Suomen kirjastoista. PIKI-kirjastoista löytyy kaksi levytystä ensimmäisestä ja yksi toisesta sinfoniasta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Oman kirjastoalaueesi ulkopuolelta löytyy enemmän CD-julkaisuja: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Seitsemännen sinfonian levytyksiä löytyy ainakin Turusta ja Vaasasta:
https://finna.fi/Record/vaski.190045
https://finna.fi/Record/vaasa.135804
Näiden muiden kirjastojen aineistoa voi tilata omaan kirjastoon kaukopalvelun kautta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
Tässä on muutama aiheeseen liittyvä romaani. Kaikki ovat saatavilla ja varattavissa Helmetistä. Lisää löytyy hakusanoilla "intiaanit" ja "intiaanikulttuurit".
- Veren perintö / Danielle Steel
- Musta Hirvi puhuu / John G. Neihardt
- Pyöreä talo / Louise Erdrich
- Sydämeni Inés / Isabel Allende
- Lumen ja tuhkan maa / Diana Gabaldon
- Tanssii susien kanssa / Michael Blake
- Äitini tuuli : intiaanitietäjän elämä ja opetukset
- Kaksi vanhaa naista / Velma Wallis
- Virran kummitus / Edward S. Ellis
- Ei enää mitään / Tommy Orange
- Firekeeper's daughter / Angeline Boulley
Catholic Hierarcy -sivustossa Mendesin kerrotaan olleen syntynyt Portugalissa, mutta toimineen piispana Macaossa, Kiinassa sekä Marianassa, Brasiliassa. Macaon hiippakunnan, Diocese de Macau, sivulla on myös tietoja piispoista. Siellä kerrotaan Mendesistä edellisten tietojen lisäksi, että Mendes myös kuoli Portugalissa.
Voit tarkastaa kausikorttien tilanteen helmet.fi -verkkokirjastosta hakusanalla "Kausikortti PK-35 Vantaa".
Kausikortteja on lainattavissa kaikissa Vantaan kirjastoissa pl. Pähkinärinne, Hakunila ja kirjastoauto.
Kausikorttien laina-aika on viikko, joten kortti on mahdollista hakea n. viikko ennen peliä. Eräpäiväksi tulee pelin jälkeinen ensimmäinen arkipäivä. Kausikortti pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta se on lainattu.
Kyseessä voisi olla Karmea totuus -sarja. Sarjan alun perin brittiläisiä kirjoja julkaistiin suomeksi vuosina 1999 - 2005.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skarmea%20totuus*__Orightre…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karmea_totuus
Maanpuolustusvelvollisuuden käsitettä avataan hieman hallituksen esityksessä HE 139/2018 vp:
"Maanpuolustusvelvollisuus on yleinen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Perustuslaissa käsitettä ei ole tarkemmin määritelty, mutta sen esitöiden mukaan säännös kattaa aseellisen maanpuolustuksen lisäksi muutkin isänmaan puolustamisen ja siinä avustamisen tavat (HE 1/1998 vp, s. 181–182)."
Lainsäädännössä ei nähdäkseni tällä hetkellä ole keinoa saada vapautusta maanpuolustusvelvollisuudesta.
Valtion talousarvioesitystä vuodelle 2023 voi tarkastella verkossa. Puoluetoiminnan tukemiseen näyttäisi olevan jaossa edelleen sama määräraha kuin vuonna 2022 ja 2021.
https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2023&lang=fi&maindoc=/202…
https://vnk.fi/ministerio/puolueavustukset
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysymäsi kirjan pohjalta ei koskaan tehty elokuvaa, sillä Erkki Karu sai potkut Suomi filmista 1931. Hän perusti heti SF:n, mutta
"Pieni sairaanhoitajatar" jäi edellisen firman omaisuudeksi, eikä Karun tekemä sopimus velvoittanut Suomi filmiä mihinkään.
Tieto saatu elokuvaneuvos Kari Uusitalolta.
Oletan, että tarkoitat Helmet-palvelun omissa tiedoissasi olevaa ohjetta. Varauksen "tila" voi olla joko Matkalla, Noudettava viimeistään (jolloin varaus odottaa noutoa) tai Varaus (silloin varaus on vielä varausjonossa eikä siis noudettavissa).
Helmet : ohjeita
Oletan, että tarkoitat Helmetistä löytyvien käännöskirjojen tietoja. Käännöskirjoissa kyllä pitäisi olla alkuperäinen nimeke aina näkösällä.Helmetissä alkuteokset näkyvät merkinällä 'muu nimeke'. Esimerkkinä tässä vaikka uutuuskirjan linkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2531433?lang=fin . Kirjan alkuteoksen nimen löydät asiasanakenttien yläpuolelta.
On totta, että joistakin kirjoista alkuteoksen nimi saattaa puuttua. Kyse on silloin joku hyvin vanhasta tai aivan uudesta kirjasta. Vanhojen luettelointien, etenkin varastokirjojen, tiedot saattavat olla kaikin tavoin puutteellisia. Kirjojen tiedoista saattaa puuttua muutakin tärkeää kuin vain alkuteoksen nimi. joiden tiedot kaiken kaikkiaan ovat...
Taskukirjaston kautta ei voi varata tiettyä lehden numeroa. Nämä varaukset täytyy tehdä Helmetin selainversion kautta.
Mikrobitin numeroiden varaus kyllä onnistuu. Etsi ensin haluamasi numero ja kirjaudu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Kun olet kirjautunut, lehden numerovalikko aukeaa ja pääset valitsemaan haluamasi lehden.
Mikrobitti:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2220386?lang=fin
Lähtisin kysymään asiaa suutarilta. Jotkut suutarinliikkeet tekevät mittatilaustyönä kenkin lisäksi myös muutakin, kuten lompakoita. Ainakin Korson suutarin nettisivuilla mainitaan mittatilaustyöt ja lompakot, sieltä tai muusta suutarinliikkeestä kysymällä selvinnee onko teettäminen mahdollista.
