Vuosina 1992-1993 on esitetty kotimaista piilokameraohjelmaa, jossa näyttelijät ovat olleet Pekka Korpelainen, Juha Svan ja Yrjö Fonselius. Tarkempaa tietoa sisällöstä en valitettavasti löytänyt.Ohjelman tiedot Finna.fi:ssä: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624839?sid=4870926597
Vuoden 1960 väestönlaskennan yhteydessä on julkaistu tietoja uskontokunnista lääneittäin: SVT: Yleinen väestönlaskenta 1960 II, Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli, ym. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94351/xvael_c_196000_1963_dig_2.pdf?sequence=1&isAllowed=yKs. taulukko Väestö uskontokunnan mukaan, lääneittäin (s. 122) .Koko maan tietoja rekisteröidyistä uskonnollisista yhteiskunnista, seurakuntien ja niiden jäsenten määristä vuodelta 1960 on saatavissa myös Suomen tilastollisesta vuosikirjasta: https://tilastokeskus.finna.fi/Record/otos.123456789_99?sid=4903773654Ks. taulukko 5. Suomen evankelis-Iuterilainen kirkko vuosina 1938— 1960, s. 3Ks. taulukko 7. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat vuonna 1960, s....
Löysin tällaiset artikkelitLain ja aatteen voimin vähemmistöä vastaan?Journal.fihttps://journal.fi › haik › article › viewPDFkirjoittanut J Loima · 2006 — seurakunnalle sotatakavarikon päättymisen jälkeen (1924), mutta yhteisö menetti koulurakennuksensa sitkeydestään huolimatta. Kirkon ja hautausmaan tontit ...ja toinenNUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTISuomen Numismaattinen Yhdistys ryhttps://snynumis.fi › uploads › 2018/07 › Numis...PDFRaitiotieyhtiö, jonka sotatakavarikko kir -. 1. Vuori 2015. 2. Wiipuri 13.11.1910, 16.11.1910. 3. Karjala 30.10.1914; Karjalan Lehti 29.10.1914; Wiipuri 30.10 ...Finlexille https://www.finlex.fi/fi/ asia on ihan outo. Samoin Digitoiduille...
Pellervon numeroissa 16/1983–12/1984 julkaistu jatkokertomus Poliisitiedotus ei ole mukana Mikko Samulisen lyhytproosaa sisältävissä kokoelmissa (Novelleja ja Keltainen varis sekä näistä koottu valikoima Ranskalaista konjakkia).
Kysymääsi teosta ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi kappale Laurea Otaniemen kampuskirjastossa. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat https://www.laurea.fi/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot-ja-aukioloajat/
SM-liigan parhaat pisteet kaudella 1975-1976 on Martti Jarkolla ja kaudella 1979-1980 Matti Hagmanilla. Lähteet:Jääkiekkokirja 1976-77Jääkiekkokirja 1980-81Digitoidut kirjat ja lehdet - Tahto
Agatha Christie Wiki -sivuston mukaan kreivitär Rossakoff esiintyy romaanissa The Big Four (Neljä suurta) sekä novelleissa The Double Clue ja The Capture of Cerberus (Kerberoksen kiinniotto, julkaistu kokoelmassa Herkuleen urotyöt). Lisäksi hahmo mainitaan romaaneissa One, Two, Buckle my Shoe (Mabellen kahdet kasvot) ja Hickory Dickory Dock (Neiti Lemon erehtyy).Lähde: https://agathachristie.fandom.com/wiki/Vera_Rossakoff
Lähi-idän alueella valmistettiin ja säilöttiin jäätä jo 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Persiassa jäätä saatiin talvella vuorilta, mutta myös muina aikoina jäätä saatettiin luoda aavikollakin. Tätä varten maahan kaivettiin matala ja pitkä kiviallas, joka täytettiin vedellä. Pilvettömänä ja sateettomana yönä vesi säteili niin paljon lämpöä, että vesi jäätyi, vaikka ilman lämpötila ei aina laskenut nollan alapuolelle. Jää kerättiin altaasta ennen auringonnousua ja säilöttiin maanalaisiin jääkuiluihin. Kuilut oli katettu suurilla, lämpöä eristävistä tiilistä valmistetuilla kuvuilla ja niitä jäähdytettiin usein vedenkierron ja tuuletuksen avulla. Niissä jää säilyi kesälläkin, ja niissä säilöttiin myös ruokaa.Lähteet:How People Created Ice...
Jalna-sarjaa ei valitettavasti ole E-kirjastossa ääni- tai e-kirjana. Englanninkielisenä e-kirjasarja on saatavilla kaupallisista lukuaikapalveluista (Storytel ja Bookbeat).Lainattavia dvd-levyjäkään kirjastoissa ei ikävä kyllä ole. Ainoa osuma, jonka löydän Finna-tietokannasta (finna.fi), on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa olevat kaksi Jalna-elokuvaa. Niitä ei voi lainata kotiin. Painettuina kirjoina koko Jalna-sarja löytyy toki Keski-kirjastoista. Sarjan osien järjestyksen voi tarkistaa esimerkiksi tästä vuonna 2008 julkaistusta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksesta: Haluaisin tietää Jalna-sarjan kirjojen järjestyksen???? | Kysy kirjastonhoitajalta
Wikipedian Robert Frost -artikkelin lähteistä löytyy linkki Lahden kaupunginkirjaston arkistoituun runotietokantaan. Tietokannassa on luetteloitu Robert Frostin suomennetut runot, joissa alkuperäisestä runosta on näytteenä ensimmäinen säe. Vertasin näitä All Poetry -sivustolta löytyvään Frostin Come in -nimiseen runoon eikä yksikään vastannut haettua. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.Lähteet:Allpoetry.com. https://allpoetry.com/ (Viitattu 13.5.2025)Robert Frost. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Frost (Viitattu 13.5.2025)Runotietokanta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ (Viitattu 13.5.2025)
Valitettavasti en löytänyt mainintaa sarjasta. Paperiaskarteluarkkeja on julkaistu esim. lehtien liitteenä.Pinterestistä löytyy runsaasti kuvia paperiaskartelusta. Hakusana "Paper toys 1970s". Pinterest vaatii kirjautumisen.Sarjasta voisi kysyä esim. Museo leikistä. info@museoleikki.fi
Kun John Harrisonin 1735 kehittämä tarkka kello eli kronometri mahdollisti ensimmäisen kerran Greenwichin ajan (GMT) mittaamisen luotettavasti laivan kulkiessa merellä, sen lisäksi pituusasteongelman ratkaisemiseen tarvittiin koje, jolla voitiin määritellä tarkasti merellinen paikallisaika. Tällainen saatiin, kun John Hadley keksi 1731 peilioktantin, jolla voitiin mitata paikallinen aika taivaankappaleiden korkeuden perusteella. Nyt pituusaste saatiin mitattua meriolosuhteissa, kun laskettiin GMT:n ja paikallisen ajan erotus ja muutettiin tämä erotus asteiksi.Esimerkki pituusasteen laskemisesta, kun tiedetään GMT ja paikallinen aika:Lasketaan ero paikallisen ajan ja GMT:n välillä. Esimerkiksi, jos paikallinen aika on 3 tuntia edellä...
Tietoa yksittäisen koulun käyttämistä oppikirjoista pitäisi yrittää kysellä kunnan arkistoista tai koululta, joten voin antaa vain kansikuvan kuvauksen perusteella löytämäni ehdotuksen: Se voisi olla V. A. Hailan ja Anna Isoniemen Suomen oppikirja : oppikouluja varten. Sen kansikuvassa on ehkä enemmän pöllöä kuin kukkoa muistuttava lintuhahmo. Se on ollut myynnissä ainakin verkkoantikvariaatti Finlandia Kirjassa, mutta tällä hetkellä sitä ei ole siellä saatavilla. Kannattaa kuitenkin tarkastella antikvariaattien sivuja, jos kirja tulisi myyntiinLinkkiFinlandia-kirja: Suomen oppikirja (voit katsoa sivulta kansikuvan) https://www.finlandiakirja.fi/fi/v-a-haila-anna-isoniemi-suomen-oppikir…
Wimbledon on tunnettu tiukoista – ja vanhoillisista – pukeutumissäännöistään, joista useimmat juontavat juurensa viktoriaaniseen aikaan ja ensimmäiseen turnausvuoteen 1877 – olkoonkin, että pelaajien kokovalkoinen asu muuttui suosituksesta ehdottomaksi vaatimukseksi vasta vuonna 1963. Sääntöä höllennettiin pari vuotta sitten, kun naisille sallittiin tummat alushousut.Olennaisin tapahtunut muutos Wimbledonin henkilökunnan asuissa liittyy niiden värimaailmaan: vuoteen 2005 saakka pukeuduttiin vihreään. Pallopojat tulivat osaksi Wimbledonia 1920-luvulla, pallotytöt vuonna 1977. Keskuskentälle tytöt tosin päästettiin vasta 1985.Wimbledon 2025: Why Do Tennis Players Have to Wear All White? FAQs - The Championships, Wimbledon -...
Kyseessä saattaisi kuvan perusteella olla pikkuhäiveperhonen: https://luontoportti.com/t/1558/pikkuhaiveperhonen.LuontoPortin tunnistustyökalulla voi hakea perhosia tuntomerkkien mukaan: https://luontoportti.com/?identification=true.
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mistä kertomuksesta voisi olla kyse.Tunnistaisikohan joku verkkotietopalvelun lukijoista kyseisen kertomuksen.
Ajatus mietiskelystä tai ajattelusta onnellisuuteen kytköksissä olevana tekijänä esiintyy tosiaan Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa. Teoksen kirjan X luvussa 8 esiintyy seuraava virke: "Ja niin onnellisuus on siis eräänlaista mietiskelyä." (Aristoteles 2012, 1178b30) Englanniksi sama kohta teoksesta on käännetty esimerkiksi seuraavalla tavalla: "Happiness, therefore, must be some form of contemplation." (Aristotle 1925, 1178b30) LähteetAristoteles: Nikomakhoksen etiikka (Ηθικά Νικομάχεια). Suom. Simo Knuuttila. Gaudeamus, Helsinki 2012.Aristotle: Nicomachean Ethics (Ηθικά Νικομάχεια). Translated by W. D. Ross. Oxford University Press, Oxford 1925. The Internet Classics Archive. https://classics.mit.edu/Aristotle/nicomachaen.html [...
Ihalainen-nimen taustalla on muinaissuomalainen henkilönnimiaines Iha-. Nimi on yleisin Savossa ja Karjalassa. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana iha on tarkoittanut halua tai toivetta.Kallinen puolestaan on kehittynyt germaanisesta miehennimestä Karl ja sen muunnoksista Kalle ja Kalli. Kallinen vakiintui sukunimeksi Keski-Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa jo 1500-luvulla.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.Suomen murteiden sanakirjan verkkoversio. Suomen murteiden sanakirja - Kotus. Luettu 21.8.2025.
