Fraasihaulla kappaletta ei löydy, mutta Finna.fi -hakupalvelu löytää kaksi teosta, joiden nimessä esiintyvät sanat ”sateen maa”. Toinen niistä on kappale ”Poudan ja sateen maa”, joka löytyy samannimiseltä Reisjärven kristillisen opiston kuoron äänitteeltä vuodelta 2010. Tämä äänite löytyy mm. Reisjärven kunnankirjaston kokoelmista. Toinen vaihtoehto on kappale ”Sateen maa”, jonka Olli Mäkelä on levyttänyt vuonna 2000. Mäkelän äänite löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista, mutta sitä voi kuunnella vain paikan päällä.
Lisätietoja löydät Finna-fi -sivuston hausta: "Sateen maa" | Hakutulokset | Finna.fi
Olisiko kyseessä Radio Disney Jams -sarjan Vol. 2 vuodelta 2000? Sieltä löytyy Aguileran kappale "Reflection". Sama kappale on mukana myös taiwanilaisella Disney-kokoelmalla All for Love Vol. 2. vuodelta 1998.
Christina Aguileran kappaleita löytyy myös useilta muilta kokoelmalevyiltä, jotka kuuluvat johonkin sarjaan.
Abin apu -kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Sen sijaan niitä on saatavilla Varastokirjastosta. Niistä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Abin apu 1 ja Abin apu 3 Finna-tietokannassa.
Kyseessä näyttäisi olevan vuosina 1937-1954 ilmestynyt Kuva : taidelehti. Vuosien 1937-1939 digitoidut numerot ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisessa arkistossa. Myös vuosien 1940-1944 numerot on digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeussyistä käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa. Lehteä kustansi myöhemmin Otavaksi nimensä muuttanut Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Lehden tarinasta voisi löytyä enemmän tietoa Yhtyneiden kuvalehtien historiikkiteoksesta:Karlsson, R. (1996). Kansikuva uusiksi: Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä kuvalehdissä. Yhtyneet kuvalehdet.
Suomi.fi -sivustolta löytyy Aloittavan yrittäjän muistilista https://www.suomi.fi/kansalaiselle/tyoelama-ja-tyottomyys/yrityksen-perustaminen/opas/olisiko-minusta-yrittajaksi/aloittavan-yrittajan-muistilistaUusyrityskeskus Enter Satakunta antaa myös opastusta uusille yrittäjille https://www.prizz.fi/yrityspalvelut/yrityksen-perustaminen.html
Säkeet kuuluvat lauluun, jonka Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen kokoama Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 esittelee nimellä Hautausmarssi. Kirjan mukaan se on suora käännös venäläisestä hautalaulusta Vy žertvoju pali (Te kaaduitte uhreina), joka puolestaan perustuu V. H. Arhangelskin runoon vuodelta 1878. Melodiana on N. N. Ikonnikovin noin 1880 säveltämä sotilasmarssi.On todennäköistä, että Hautausmarssi suomennettiin jo vuosien 1905–06 tapahtumien aikana. Suomennoksen tekijää ei varmasti tunneta, mutta Saunion ja Tuovisen mukaan käännös on "tyylistä päätellen ehkä Esa Paavo-Kallion". Suomenkielisen tekstin varhaisin kirjallinen lähde on nokialaisen Frans Oskari Hämäläisen lauluvihko vuodelta 1922; Köyhälistön...
Kirjastonhoitaja ei ole sään ilmiöiden asiantuntija, mutta Forecan blogissa esitellyistä sadekategorioista kyseessä voisi olla konvektiivinen sade, koska se voi olla hyvin paikallista.LähdeForeca: Sadekategoriat https://blogi.foreca.fi/2016/02/sadekategoriat/
Teos kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Se ja sen tiedot löytyvät Kansallisgallerian kokoelmasivulta. Linkki sivulle.Outi Heiskasen taidekirjoista Kersti löytyy ainakin Sara Hildenin taidemuseon vuonna 2005 näyttelyn yhteydessä julkaisemasta kirjasta Outi Heiskanen (ISBN 952-5591-01-8).
Lassi Nummen runo Mykkä, joka alkaa rivillä "Tahtoisin sinun löytävän päivieni äänettömän laulun" sisältyy kokoelmaan Tahdon sinun kuulevan (1954, s. 80). Kokoelma sisältyy myös Lassi Nummen teokseen Runot 1947-1977 (1978).Runot 1947-1977 | Vanamo-kirjastot | Finna.fiTommy Tabermannin runo Lippu, joka alkaa "Yhteenliitettyjä käsiä / vahvempaa muuria / ei maailmasta löydy... " on kokoelmasta Alaston (2006, s. 36).Alaston | Vanamo-kirjastot | Finna.fi
Tervehdys! Jari Tervon Matriarkassa seikkailee neuvosto-inkeriläinen Aamu Karitsan tytär. Useammissa Matti Röngän dekkareissa seikkailee Viktor Kärppä -niminen inkeriläinen moniosaaja ja Sisko Latvuksen “Kaukana omalta maalta”-romaanin Paavo on myös inkeriläinen. Kari Kangasharjun Abigailin laulussa muinaisesta Assyriasta vaeltavat heimot saapuvat suomalais-ugrilaisten kansojen maille pohjoiseen. Mainitsemisen arvoinen on Risto Isomäen Viiden meren kansa –kirja, jossa on fiktiivisiä kertomuksia ja tulkintoja Suomen ja Suomen lähialueiden historiasta. Saamelaiskulttuurista fiktiivisesti kertovia teoksia on esimerkiksi Paula Havasteen “Maaren, samaanien sukua” sekä Päivi Alasalon historialliset saamelaisromaanit,...
Vakoojakameroita tosiaan käytettiin eri maissa. Esimerkiksi vakooja John A. Walker Jr. käytti Minox-merkkistä kameraa salaisten koodien kuvaamiseen. Lisää tietoa Minoxista Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/MinoxToinen kiinnostava vakoojakamera oli Neuvostoliitossa valmistettu Tochka 58. Kamera pystyttiin piilottamaan solmioon. Kameran osia esittelevä kuva löytyy Crypto Museumin verkkosivuilta: https://www.cryptomuseum.com/covert/camera/tochka/index.htm ja lisää tietoa H. Keith Meltonin kirjasta The Ultimate Spy Book. Crypto Museumin verkkosivujen mukaan Tochka oli hyvin hiljainen kamera.
Hei! Kyllä näyttäisi olevan! Kyseessä Pirjo Aaltosen "Hautaustoimen käsikirja" Sitä näyttäisi olevan hyvin saatavilla PIKI kirjastoissa: Hautaustoimen käsikirja | PIKI-kirjastot | piki.fi Toivottavasti tästä on apua!
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Sinivalkoisia kansia on ainakin kirjasarjoissa Nuorten Toivekirjasto ja Kontakti, mutta valitettavasti en löytänyt kuvaamaasi kirjaa kummastakaan sarjasta. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi kirjasarjan ja kirjan?
Yrjö Jylhä on suomentanut Henry Wadsworth Longfellown runon The Wreck of Hesperus eli Hesperuksen haaksirikko.Runo sisältyy Eino Railon toimittamaan teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933). Teos on digitoitu Projekti Lönnrotiin ja on siis luettavissa netissä. Teos löytyy joko Eino Railon nimellä tai numerolla 2060.http://www.lonnrot.net/http://www.lonnrot.net/valmiit.html
Toisin kuin esimerkiksi katolisella kirkolla, ortodoksisella kirkolla ei ole maailmanlaajuista keskushallintoa, Ortodoksinen yhteisö koostuu itsenäisistä paikalliskirkoista. Kirkko jakautuu yhdeksään löyhään hallinnolliseen yksikköön patriarkaattiin. Näistä Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Lisäksi patriarkaattien ulkopuolella on kuusi täysin itsenäistä kirkkoa. Näihin ortodoksisiin kirkkoihin kuuluu noin 230 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. Eniten heitä asuu itäisessa keski-Euroopassa, Venäjällä ja lähi-idässä. Kaikkialla missä on kirkkoja on myös hautausmaita. Kaikki kristity käyttävät ristiä symbolinaan. Se viittaa Jeesus Nasaretilaisen kuolemaan ristille naulittuna. Tämä...
Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kyseessä voisi olla Martti Sirolan Apassit vuodelta 1974. Sirolan kolme Apassit-albumia (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu ja Apassit : Rautaparta) julkaistiin yhteisniteenä vuonna 1986.Apassit | Kirjasampo
