Mitään virallista tietoa kirjoista ei löytynyt, mutta internetistä löytyneen tiedon mukaan nimi Semadar on hebrealaista alkuperää ja sen vastine englannin kielessä berry, siis suomeksi marja.
Suomen ympäristökeskus on taho, josta voisi yrittää selvittää, onko tätä tutkittu, https://www.syke.fi/yhteystiedot. Ilmastoasiaa on koottu ympäristökeskuksen julkaisemaan Ilmasto-oppaaseen, https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/ae79b2f4-a1cb-4f1b-a0d3-83eae06030bb/energiantuotanto.html
Kyseistä levyä ei selvästikään ole saatavissa mistään. En ole aivan varma onko sitä valmistettu koskaan, sillä edes kaikkien kirjastojen monihaku ei löydä sellaista, ei yhtään ainoaa kappaletta mistään kirjastosta koko Suomessa. Jos sellainen olisi valmistettu, niin sitä luulisi löytyvän edes jostain.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tämä kysymys vaatii sähkö- ja valaistustekniikan tuntemusta. Kannattaa tutkia kirjallisuutta sähkötekniikka,
https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=s%C3%A4hk%C3%B6te… Näistä valaistustekniikan kirjoista ei ehkä ole apua, suurin osa on ajalta ennen ledejä, mutta ehkä kuitenkin perusideoita voi löytyä, https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=valaistustekniikka&type=A…
PIR-liiketunnistimen ohjelmointiin löytyy opastusta Käsityökoulu Robotin sivulta https://www.kasityokoulurobotti.fi/2018/12/liiketunnistin/. Vaikka tuo ohje onkin tarkoitettu lapsille oppimateriaaliksi, voisi tekijöiltä ehkä kysyä neuvoa tässä asiassa. Yhteystiedot löytyvät sivustosta, https://www.kasityokoulurobotti.fi/...
Etäisyyden voi mitata Hubble teleskoopin kuvista tutkimalla punasiirtymää. Mitä kauempana kuvattu kohde on sitä suurempi punasiirtymä sillä on. Punasiirtymä aiheutuu Dopplerin ilmiöstä, jossa kohteen etääntyessä siitä lähtöisin olevan valon spektriviivat siirtyvät kohti punaista, pitempää aaltopituutta.
Lähde: Astronomica : galaksit, planeetat, tähdet, tähtikartat, avaruustutkimus. 2008
Tätä näkökulmaa on todella vaikea löytää hyönteiskirjoista! Monen hyönteisen hyödyllisyyttä luonnossa korostetaan, mutta vahingoittuneen pistiäisen hoitamisesta en löytänyt vinkkejä.
Voisiko kyseessä mahdollisesti olla isopihtihäntä? Katso tarkemmin osoitteesta https://sisatilojentuholaiset.fi/muut-asuntovieraat/pihtihanta/
Isopihtihännästa todetaan, että sillä on toimivat siivet, vaikka se harvoin lentää. Tästä voisi päätellä, että se jopa selviäisi luonnossa, vaikka siipi ei toimi.
Yle Radio Suomen Luontoillan asiantuntijat osaisivat varmasti vastata tähänkin kysymykseen. Seuraava lähetys on keskiviikkona 14.7. Kysymyksen voi lähettää
osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi tai lähetykseen voi soittaa suoraan numeroon...
Hei,
kulukorvausten maksamista säätelee laki edustajanpalkkioista (30.4.1947/328).
Sen mukaan ja vuonna 2000 tehtyjen lakimuutosten jälkeen kulukorvauksia maksetaan seuraavan periaatteen mukaisesti:
Jos edustajalla on muussa kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä olevan asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamista varten omistus- tai vuokra-asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suoritetaan kulukorvaus 55 prosentin mukaan laskettuna. Uudenmaan vaalipiiristä valitun kansanedustajankulukorvaus lasketaan 40 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa on yleistä kulkutietä käyttäen kauempana kuin 30 kilometrin päässä Eduskuntatalosta. Pääkaupunkiseudulla vakinaisesti asuvien kansanedustajien kulukorvaus...
Olisikohan kyseessä seuraava teos (muita näiden tekijöiden teoksia kun en löytänyt): Mayo, Edvard J. - Jarvis, Lance P., The psychology of leisure travel: effective marketing and selling of travel services. Boston, Mass.: CBI Pub. Co, 1981. Tästähän on saatettu ottaa uudempia painoksia.
Muhoksella ei ole englannin- tai saksankielestä, mutta muista Outi-kirjastoista löytyy, kts. www.outikirjastot.fi ja hakuehdoksi alasvetovalikosta "kustantaja" Univerb, niin pitäisi löytyä.
Täällä Kymenlaaksossa Country living -lehti tulee Pyhtään ja Inkeroisten kirjastoihin. Voit varata lehden numeroita omaan kirjastoosi, kuten muutakin Kyyti-kirjastojen aineistoa.
Vaski-kirjastoilla on käytössä PressReader-palvelu, jossa on sähköisiä lehtiä monilla eri kielillä. Niitä pääsee lukemaan kirjautumalla sisään oman kirjastokortin numerolla (kirjastokortin viivakoodin alla) ja pin-koodilla.
Olemme myös listanneet verkossa vapaasti luettavissa olevia sähköisiä lehtiä, joista suurin osa on tieteellisiä. Lista löytyy Vaskin sivuilta alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/vapaat_eaineistot#magazines
Selkokielisten kirjojen ja lehtien lukijat ovat kovin erilaisia. Lukemisesteisten lisäksi esim. ulkomaalaiset, jotka opettelevat suomea, saattavat hyötyä selkotekstillä kirjoitetuista kirjoista. Selkokeskuksen internetsivustolle, https://selkokeskus.fi/, on kerätty paljon tietoa aiheesta.
Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla ammattinetti ja ammattibarometri voi tutkia työllistymistilannetta eri ammattien kohdalla sekä löytää yhteystiedot henkilökohtaiselle neuvonnalle.
- http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/7/112_ammattiala
- https://www.ammattibarometri.fi/
- https://www.te-palvelut.fi/te/fi/index.html
Artikkeli löytyy esimerkiksi "google advanced" haulla osoitteesta https://www.jstor.org/ - artikkelin pääsee maksutta lukemaan kirjautumalla sivustoon.
Kysymyksen säkeet ovat Elvi Sinervon runosta Yön tullessa. Alun perin se julkaistiin kokoelmassa Pilvet (Tammi, 1944). Se löytyy myös Sinervo-kokoelmista Runot 1931-56 (Love, 1977) ja Pilvet : runot 1941-56 (Love, 1984).
Hei
Valitettavasti vertailevaa laskelmaa on hankala, ellei mahdoton tehdä, koska musiikintekijöiden sopimukset Spotifyn kanssa ovat liikesalaisuuksia, eikä niiden summia kerrota. Eri esiintyjien korvaussopimukset eroavat myös toisistaan. Anssi Kelan blogi vuodelta 2014 avaa hieman korvausasiaa hänen kohdaltaan.
Kirjojen lainauskorvaus v. 2020 oli 26 senttiä per laina
https://www.teosto.fi/teostory/paljonko-spotifysta-tienaa-nain-kertyvat-musiikin-korvaukset-digikanavista/
https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
https://www.teosto.fi/teostory/mita-hittibiisilla-tienaa/
Kysyimme asiaa myös Teostolta ja he vastasivat näin:"Kysymykseesi on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, sillä kummassakin tapauksessa korvauksen...
Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/...
Helmet-kirjaston maksuja voi maksaa verkossa. Linkki ja ohjeet verkkomaksamiseen on Helmetin etusivulla : Verkkomaksaminen | Helmet Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla. Maksamisessa tarvitset pankkitunnukset. Kun olet maksanut maksut, voit taas uusia lainojasi. Jos lainoista on varauksia, niitä ei voi uusia. Jos uusittavan teoksen niteitä näyttää olevan hyllyssä, mutta järjestelmä väittää siitä olevan varauksia, kannattaa soittaa johonkin kirjastoon. Virkailija voi tällaisessa tapauksessa tarkistaa, tilanteen ja uusia lainan varauksesta huolimatta.
Jos uusimisen tai verkkomaksaminen kanssa on ongelmia, kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon.
