Kirjallisuutta kylpylöistä löytyy Finnasta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kylpyl%C3%A4t&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=Suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20Jonkin verran kylvettäjien työskentelyä valaisee kylvettäjien työtaistelu. Sitä kuvataan väitöskirjassa Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä / Uusitalo, Taina (2014-01-25). Tutkimuksessa kerrotaan, mitä kaikkea kylvettäjiltä odotettiin ja...
Olisikohan kyse ollut vuoden 2006-painoksesta? Luettelointitietojen mukaan kirja on kuvitettu. Suomennoksen tekijä on Eila Pennanen. Kirjassa on vähemmän sivuja kuin monessa muussa laitoksessa, mutta ilmeisesti kirjan fontti on pientä. Kirjan voi varata Helmet-tietokannan kautta.Helmet : Humiseva harju
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Valitettavasti ei löydy.Kansainvälinen luettelointitietokanta WordCat löytää englanninkielistä kirjaa kymmenestä kirjastosta. Linkki tietokantaan.Kirjan voisi varmaan tilata kaukolainaksi. Kaukolainatilaukset maksanevat 10€ ylöspäin. Linkki Piki kirjastojen kaukopalvelusivulle
Eira Pättikankaalta on viimeksi julkaistu teos Talvella päivät ovat pitkiä (2021).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2757552?sid=5130717309https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923980220
Arvo Turtiaisen runo Poika, joka alkaa rivillä "Helsingin asemalla" on kokoelmasta Minä paljasjalkainen (1962, s. 31).Runo on ensimmäinen osa sarjasta, jonka seuraavat osat ovat Tyttö, Tyttö ja poika, Poika ja tyttö, Perhe, Isä ja äiti, Perhe.
Edunvalvontavaltakirjan ei tarvitse olla lakimiehen tekemä, mutta sen täytyy sisältää tietyt asiat, mm. kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.Ohjeita valtakirjan tekemiseen löytyy esimerkiksi Suomi.fi -sivustolta: Edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvontavaltakirja – opas edunvalvonnasta – Suomi.fi - Suomi.fiMyös seuraavista teoksista löytyy ohjeita edunvalvontavaltuutuksesta ja valtakirjan tekemisestä:Perhe ja perintö 2025. Edilex Lakitieto Oy 2025. (s. 241-248)Kangas, Urpo: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. Alma Talent Oy 2019. (s. 263-269)
Kyseessä on ilmeisimmin joku yöperhoslaji. Kuvan perusteella on vaikea sanoa, mutta saattaisi olla Yökköset-ryhmään kuuluva laji.Voit yrittää tuunnistamista Suomen lajitietokeskuksen tunnistusoppaan avulla: https://laji.fi/taxon/MX.53695/identification Lähteet:Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/
Tässä listattuna romanttisia kirjoja, joissa on hevosia:Lyla Sage: Done and Dusted Takaisin satulaan (2025, aloittaa Rebel Blue -ranch -sarjan)Elsie Silver: Täydellinen (2025, aloittaa Chestnut Springs -sarjan)Jojo Moyes: Tähtien antaja (2020) Elina Aaltonen: Älä anna minun pudota (2020), Anna minun tuntea taas (2021), Älä yritä suitsia minua (2024)Veera Nieminen: Kottikärrykaruselli (2022)Marianne Roivas: Rakkaudesta lajiin (2022)Nicholas Evans: Hevoskuiskaaja (1998)Nora Roberts: Rehellinen petos (1996) Johanna Marttila: Helkalan kartano -sarja (ensimmäinen osa Reipas tyttö saa paikan, 1987)
Viipurin kirjaston kirjoja ei evakuoitu sen paremmin talvi- kuin jatkosodankaan aikana, eli sen kokoelmaan kuuluneet niteet eivät luultavasti järin yleisiä ole. Jonkin verran yksittäisiä niteitä on evakkojen matkassa epäilemättä kulkeutunut, mutta näihin päiviin saakka säilyneitä tuskin kovinkaan paljon on.Viipurin kirjaston kokoelman kohtalosta ks. aiempi Kysy kirjastonhoitajalta -kysymys vastauksineen:Hyvää päivää Minne Suomeen Viipurin kirjaston kirjat siirrettiin ennen viime sotia eli mikä Suomen kirjasto vaalii Viipurin kirjaston perinnettä nykyään?… | Kysy kirjastonhoitajalta
Kyseessä olivat ilmeisesti esimerkiksi Cimitero di Poggiorealen pohjoisreunalla, Via del Riposon varrella olevat rakennukset? Ne ovat ilmeisesti erilaisten uskonnollisten veljeskuntien tai hautausyhdistysten rakennuksia, joita lienee käytetty jäsenten hautaamiseen. Ks. esim. A handbook for travellers in southern Italy : comprising the description of Naples and its environs, Pompeii, Herculaneum... (1878), s. 141: https://archive.org/details/ahandbookfortra45firgoog/page/140/mode/2up?q=cemetery
Anna-Maija Raittilan runo Kolmiapila sisältyy hänen runokokoelmaansa Paratiisini puut (1999, s. 49).https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.192777?sid=5188941326
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Jean Cocteaun näytelmää "Kaunotar ja hirviö" esitettiin Tampereen teatterissa kaudella 1992-1993. Ensi-ilta oli 23.09.1992. Kaunottaren roolissa oli Mira Kivilä.Lähteitä:Kaunotar ja hirviö -näytelmän esitykset Tampereen teatterissa Ilona-esitystietokannan mukaan (http://ilona.tinfo.fi):http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=7456Rajala, Panu: Tunteen tulet, taiteen tasot : Tampereen teatteri 1904-2004 (Tampereen Teatteri, 2004)
"Nainen käyttää yleensä syvää surupukua kuukauden päivät. Sen jälkeen hän vaihtaa pitkän huntunsa suruharsoon ja käyttää sitä n. kolmen kuukauden ajan kevyempää surupukua, so. mustaa pukua ilman suruharsoa, jolloin jo voidaan käyttää vaaleita sukkia. Yleensä on sääntönä, ettei suruharson kanssa voi käyttää muuta kuin mustia sukkia ja kenkiä."Elmgren-Heinonen : Käytöksen kultainen kirja 3.p. Wsoy 1956 s. 223-237 Kuolemantapaus ja hautajaisetPuolison, lapsen, vanhempien tai appivanhempien kuoltua käytettiin ennen kokomustaa surupukua vuoden ajan, sisarten, veljien kälyjen tai lankojen kuoltua puoli vuotta tai vain lyhyen aikaa. Pitkää tiheää suruharsoa naiset käyttävät vain aivan läheisten omaisten kuoltua,...
