”Joulupuu on rakennettu” -laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, johon on olemassa muitakin sanoituksia kuin Gustaf Oskar Schönemanin kirjoittamat viisi säkeistöä. Samalla sävelmällä on laulettu suosittua ”Lapsen laulua”, joka alkaa: ”Lapsi olen laulavainen, pieni vielä voimaton”. Tästä sanoituksesta on erilaisia versioita, joita löydät esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Tässä yksi esimerkki:Lapsen laulu kirjassa Uusi kuva-aapinen : lasten ensimäistä opetusta varten : laajempi painos / toimittanut Kustaa Kuusela (Isak Julin, 1904):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928238?term=Lapsi&term=laulawainen&term=Pieni&term=wiel%C3%A4&page=28Juteini,...
Verkon kautta asiakas voi varata vain yhden kirjan kerrallaan. Jos teillä on tarvetta varata monta kappaletta samalla kertaa, kannattaa tulla kirjastoon ja hoitaa varausasia virkailijan kanssa. Virkailija voi varata teille useampia kappaleita. Ellei koulullanne jo ole kirjastokorttia, se kannattaa hankkia. Koulun kirjastokortti on yhteisökortti, joka on vuoden kerrallaan voimassa ja jossa jonkun työntekijän täytyy olla takaajana. Takaajaksi lupautunut voi saada kirjastokortin heti, jos hänellä on henkilöllisyystodistus mukanaan.
Valitettavasti laulua ei löytynyt. Seuraavasta hakutuloksesta löytyy jonkin verran samantyyppisiä sanoja, joista ehkä voisi selata, tuntuisivatko ne tutuilta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Osumakohdat ovat nuo paksulla fontilla painetut teoksen nimen alapuolella. Myös yksi virsi on tuon tyyppinen, mutta ei sekään oikein vastaa muistamianne sanoja, virsi 564 Aurinko vaipuu mailleen, https://virsikirja.fi/virsi-564-aurinko-vaipuu-mailleen/.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa kappaleen?
Verkosta löytyy luettelo, johon on koottu kaikki Jyväskylän kaupunginkirjaston eri toimipisteisiin tilatut sanoma- ja aikakauslehdet. Siitä voi helposti tarkistaa vain pääkirjastoon tulevat lehdet:
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/lehtiluettelo .
Kuvaukseesi sopiva kirja on nimeltään Päiväkirjaklubi, joka ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 2019. Kirjan ovat toimittaneet Eeva Vekki ja Risto K. Järvinen.
Kokonaista kirjallisuustieteellistä vertailevaa tutkimusta Joel Lehtosesta ja F. E. Sillanpäästä ei löydy. Aarne Laurilan ja Panu Rajalan toimittamassa teoksessa Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja (Sillanpää-seura, 1989) on Pekka Tarkan kirjoitus, joka on otsikoitu Sillanpää ja Lehtonen. Ehkä tuosta kirjoituksesta löytyy vastauksia kysymyksiinne.https://finna.fi/Record/piki.242720?sid=4733283097#componentpartshttps://finna.fi/Record/keski.60892?sid=4733283097
Aiemmin ehdotimme Hellaakosken runoa 'Vanha kallio (nuorelle Suomelle)', mutta eräs kollega jäi kuitenkin miettimään, voisikohan kyseessä olla kokonaan eri runoilijan, P. Mustapään, runo ”Riemu” ? Runossa makaillaan ruohikossa, suon laidalla, ja sudenkorento mainittu, sekä kotkan sijasta lokin lento. Runo löytyy teoksesta 'Laulu ihanista silmistä' (1925), ja esim. 'Kootut runot' (WSOY 2004). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Project Gutenbergin sivuilta: The Project Gutenberg eBook of Laulu Ihanista silmistä, by Martti Haavio
Hei, Runon tai oikeastaan rukouksen alkuperästä sain jotain tietoa. Kyseessä on yksityishenkilön käyttämä iltarukous, jota ei todennäköisesti ole painettu. Kyseisen yksityishenkilön luvalla iltarukous on julkaistu keskustelupalstalla netissä.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut juuri tällaista kirjaa. Myöskään nimi Eeva ei auttanut tiedonhaussa. Kirjasammosta löytyy kyllä runsaasti siivoamista käsitteleviä lastenkirjoja. Löytyisikö etsimäsi tältä listalta:https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20siivo**Tai muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyllähän kotimaisesta kirjallisuudesta löytyy paljonkin romaaneja, joissa ei sotaa sivuta ollenkaan! Vaikka siinä olet oikeassa, että sotia on kirjallisuudessamme käsitelty paljonkin. Alla on esimerkinomaisesti listattuna muutamia kollegoiden suosittelemia uudempia ja vanhempia hienoja kotimaisia teoksia, joissa aiheena on jotain ihan muuta kuin sota: Iida Turpeinen: Elolliset (S&S, 2023)Stellerinmerilehmän ja sen löytäjän tarina. Huikea sukellus sukupuuttoihin ja luonnontutkimuksen historiaan. Vappu Kannas: Kimalaisten kirja (S&S, 2023)Herkkä ja vahva romaani amerikkalaisesta klassikkorunoilijasta, Emily Dickinsonista, tai oikeastaan hänen lähipiiristään.Harry Salmenniemi: Sydänhämärä (Siltala, 2024)Hieno romaani pienen...
Hei,Suomen säähän liittyviä vastauksia saat parhaiten Ilmatieteentaitoksen sivuilta. Heidän sivustollaan on todella monipuolista tietoa Suomen säästä pitkältäkin ajalta. Sieltä voi hakea tietoja myös mittausasemittain. Ilmatieteenlaitoksen sivustolla kohdassa 'Ilmasto' on erilaisia kuukausi- ja vuositilastoja sekä sääennätyksiä. Lokakuulta 2024 ei ole vielä tilastotietoja.Maailman ja Europan laajuista tieto on esimerksi Copernicus-sivustolla. Tässä muutamama suora linkki Ilmatieteenlaitoksen sivustolle:Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastoMennyt sää ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastotLämpötilaennätyksiä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/...
Hei, käytin kirjojen hakemiseen helmet.finna.fi-osoitetta ja syötin hakusanoiksi "historia", "tekstiilit" ja "Suomi". Haku tuotti useita tuloksia. Tässä suora linkki hakutuloksiin: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=tekstiili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&limit=20Nostan esille vielä muutaman teoksen, jotka voisivat sopia etsimääsi aihepiiriin:Poutasuo T. (2001) Tekstiilin taidetta Suomessa = Textile art in Finland.Lyyra-Seppänen A. (2010) Tekstiiliteollisuusmuseo = Textile Industry Museum : opas = guide.Seppälä A. (2005)...
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Muistamasi säe on Arvid Lydecken runosta Kotilaulu.Runo alkaa Mää, mää määkii lammas... ja kukko tulee mukaan seuraavassa säkeistössä.Runo löytyy lasten runokirjasta Pikku Pegasos sivulta 150. Linkki Helmet hakuun.
Tästä laulusta ("Tanssikaa, laulakaa") löysin vain Matti Lehtisen Yleisradiolle tekemän kantanauhatallenteen, joka on vielä tällä hetkellä kuunneltavissa Yle Areenassa ohjelmassa "Faunin iltapäivä", jonka lähetyspäivä oli 28.01.2025. Ohjelma poistuu Areenasta 27.02.2025. Suomenkielisen sanoituksen tekijää ei ole nimetty.Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Edes summittaista arviota on todella vaikea antaa. Yhdessä ja samassa artikkelissa voi olla sekä "normaalia" että tekoälyn tekemää käännöstyötä. Muokkaukset myös muuttavat tilannetta jatkuvasti: tekoälyn jäljiltä olevia kömpelyyksiä ja suoranaisia virheitä voidaan korjata tai artikkelien luojien epätyydyttäviä käännöksiä korvata tekoälyn tulkinnoilla.Kysyin asiaa myös tekoälyltä itseltään eikä tämäkään lähestymistapa antanut aineksia arvion tekemiseen – saatikka suoraa vastausta. Tekoäly kuitenkin vakuuttaa, ettei konekäännösten osuus suomenkielisessä Wikipediassa ole merkittävä. Uskokoon, ken tahtoo:"Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, kuinka suuri osa suomenkielisistä Wikipedia-artikkeleista on tekoälyn kääntämiä.""...
SuomennoksetKyseinen runo löytyy nimellä Kiertoliike teoksesta Kaivojen maa, joka sisältää valikoiman unkarilaista lyriikkaa. Teos on julkaistu vuonna 1970 ja sen on toimittanut ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Teoksesta löytyy suomennettuna myös runoilijan Géza Képes runot:RaudikkolaumaKreetan ääniäKysymyksiä ja vastauksiaKyseisen runoilijan runoja löytyy suomennettuna myös teoksesta Runon suku (1991), joka sisältää Jarkko Laineen valikoiman kokoelman käännöslyriikkaa. Teoksesta löytyy Hannu Launosen suomentamana runot:TakaisinRovioMuita runoilijan teoksia löytyy suomennettuna myös teoksista Unkarin lyyra, jonka on toimittanut ja suomentanut Toivo Lyy (1970):Eepoksen katkelmaKivetSekä Nelli Niemisen suomentamana teoksesta Vaikka aamuun...
Nimikirjoista ei Amarisa nimeä löydy. Vauvan-nimen-merkitys sivustolla kuitenkin kerrotaan, että kyseessä on heprealainen nimi ja merkitys on Jumalan antama.https://www.vauvan-nimen-merkitys.com/n/Amarisa
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
