TEKIJÄ Nygren, Helge
TEOS Sisu Suomen ja maailman maanteillä / Helge Nygren
Julkaisutiedot [Helsinki] : Suomen Autoteollisuus, 1981
ULKOASU 392 sivua : kuvitettu
Tämä kirja löytyy Pasilan kirjaston varastosta. Voit kysyä sitä omasta pääkaupunkiseudun helmet-kirjastosta. Pasilan kirjastosta
käymällä saat sen heti käyttöösi.
Kyseessä voisi olla V.C. Andrewsin teos Pimeyden kukat (Flowers in the attic), jonka julkaisi suomeksi WSOY vuonna 1986. Kirjan kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1351
Valitettavasti joulua edeltävä päivitys on aiheuttanut ongelmia joillekin asiakkaille. Kannattaa yrittää ainakin seuraavia:
1. Yritä kirjautua Helmetiin eri selainta käyttäen.
2. Kirjaudu ulos Helmetistä, tyhjennä selaimen välimuisti ja kirjaudu uudelleen.
3. Yritä kirjautua käyttäen osoitetta https://luettelo.helmet.fi/
Jos näistä ei mikään auta, kannattaa vaihtaa pin-koodi. Pin-koodin voi käydä vaihtamassa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Pahoittelemme päivityksistä aiheutuneita hankaluuksia.
Missään Helsingin kirjastojen soittohuoneissa ei näytä olevan congarumpuja. Näet kirjastojen soittohuoneet Helmetin palveluvalikosta. Voit etsiä suoraan kirjastot, joissa on soittohuone.https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Tarkemmat tiedot soittohuoneista näet, kun tarkastelet kirjastojen sivuja. Soittohuoneiden varauksista ja muista asioista löydät tietoa https://varaamo.hel.fi/ -sivustolta.
Helmet-kirjastojen lainattavat soittimet löydät Helmet-hausta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssoittimet__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt (hakusana SOITTIMET, rajaa haku esineisiin)
Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
Alla on ehdotuksia kirjoista, joita voisit alkaa tutkia. Ne ovat pääasiassa yleisesityksiä historiasta.
Philip Parker: Maailmanhistoria ja Eepos : maailmanhistorian käsikirja
maailmanhistoria melko tiiviissä muodossa
James Wyllie: Aikamatkaajan opas historiaan : 18 aikamatkaa Vesuviuksen purkauksesta Woodstockin festivaaleille
Teoksen mukana tehdään aikamatkoja historiallisten tapahtumien aikaan ja paikoille. Tapahtuma käydään läpi ikäänkuin lukija olisi paikalla.
Alexander von Schönburg: Maailmanhistoria muutamassa minuutissa
tärkeimpiä tapahtumia, puheita, paikkoja, ihmisiä
Sodat : sodankäynnin historia
sotiin liittyviä tekstejä, kuvituksia ja aikajanoja ajasta ennen ajanlaskumme alkua nykypäiviin asti
Historiallinen atlas :...
Kysyjä tarkoittanee 4625 kHz taajuudella lähettävällä äänisignaalilla venäläistä UVB-76 -nimellä kutsuttua radioasemaa. Se on lähettänyt 1980-luvulta asti merkkiääntä, numerosarjoja ja radioaakkosia. Niiden tarkoituksesta on esitetty monenlaisia spekulaatioita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/UVB-76
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000864755.html
Vastaavia erilaisia numero- ja kirjainkoodeja lähettäviä lyhytaaltotaajuuksilla toimivia radioasemia on vuosikymmenten aikana ollut toiminnassa useita eri puolilla maailmaa. Näistä numeroasemiksi kutsutuista operoijista UVB-76 lienee pitkäikäisin. Numeroasemien arvellaan olevan valtioiden omistamia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Numeroasema
englanninkielisen wikipedian laajempi artikkeli:...
Videonauhurissa on kuvapäämekanismi, jossa pyörivään rumpuun on asennettu yhdestä neljään kuvapäätä eli sähkökelaa. Sähkövirta saa kelat tuottamaan vaihtelevan magneettikentän. Vaihtelu riippuu sähkövirran jännitteen vaihteluista, ja vaihteluita ohjaa videosignaali. Videosignaali on pitkä jono sähköisiä pulsseja, jotka määrittelevät kuvan sisältämät kirkkausasteet.
Magneettinauha pyörii rummun ympärillä, jolloin kuvapäät pyyhkivät sitä tasaisella nopeudella. Kelojen luoma magneettikenttä saa nauhan aktiivikerroksessa olevat rautaoksidikiteet magnetisoitumaan ja asettumaan tiettyyn järjestykseen. Järjestys riippuu magneettikentän muutoksista, jotka taas mukailevat videosignaalin sisältämiä taajuuksia. Rautaoksidiin...
Hei!
Kansallisarkiston Astia-palvelusta löytyy digitoituja vankiluetteloita kyseiseltä ajanjaksolta. Arkistosta löytyvän kokoelman nimi on Kruununvankilain vankiluettelot. Hakupalvelu löytyy osoitteesta Etusivu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia (narc.fi) Käytä haussa termiä vankiluettelot, jonka lisäksi kannattaa perään laittaa vielä vuosiluku, esim. 1850. Muuten hakutulos paisuu liian suureksi. Luettelot jakautuvat vankiloittain, mikä helpottaa hieman aineiston tarkastelua.
Nyt kyllä laitoitte vaikean.Antamanne kuvauksen ja kuvamateriaalin perusteella en valitettavasti osaa sanoa mikä olisi voinut saada aikaan kyseisen reikäkuvion.Ehkäpä voisitte tiedustella asiasta Tiede-lehdeltä tai Suomen luonto -lehdeltä.Tiede-lehden yhteystiedot: tiede@sanoma.comSuomen luonto-lehden yhteystiedot: https://suomenluonto.fi/yhteystiedot/toimitus/
Elonetin mukaan Antonio Margheritin ohjaama elokuva Killer Fish on ollut Suomessa levityksessä nimillä Piraijat - raatelijat ja Dödens käftar. Se nähtiin elokuvateattereissa ensi kerran 27.6.1980, ja myöhemmin se oli myös videolevityksessä.
Kyseessä lienee Eric Linklaterin teos Kuussa tuulee (WSOY 1980). Tarinassa kurittomat sisarukset mm. syövät itsensä ilmapalloiksi ja laihtuvat tulitikuiksi. Taikajuomaa saatuaan he muuttuvat kenguruiksi ja erinäisten sattumusten myötä joutuvat eläintarhaan. Kattava kuvaus kirjan tarinasta löytyy mm. oheisesta kirjablogista:https://joklaaja.blogspot.com/2017/03/eric-linklater-kuussa-tuulee.html
Yleensä tällä pyritään hämäämään Youtuben automaattista sisällöntunnistusta, joka etsii tekijänoikeuden alaista materiaalia. Lataaja kääntää luvattomasti lataamansa materiaalin peilikuvaksi tai muuttaa sen kirkkautta, toistonopeutta tai kuvakokoa. Tämä muuttaa videota sen verran, ettei ohjelma tunnista sitä, kun se vertailee sitä alkuperäiseen.Peilikuvia voidaan tuottaa myös automaattisesti kännykkäkameroilla. Kamera voi peilata kuvan, kun ihminen kuvaa itseään puhelimen pääkameralla. Tällöin ihminen näkee itsensä näytöllä samalla tavoin kuin peiliin katsoessaan.Lähteet:https://www.quora.com/Why-are-many-YouTube-videos-left-right-mirroredhttps://law.stackexchange.com/questions/90585/does-a-youtuber-have-any-copyrights-over-a-mirrored-...
Tuo voisi hyvinkin olla esimerkiksi Bashōn tai Yoshida Kenkōn kynästä, mutta emme valitettavasti saaneet asiaan varmuutta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai mietelmän? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,Törmäsin tietoon, että tämä voisi olla Tuck Everlasting (1981). Tästä on myös 2002 versio, mutta muistelemasi mukaan paremmin sopinee tuo aiempi. Ainakin tuossa vanhemmassa on tuo kilpikonnaloppu.
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.
Kyseinen runo löytyy Hugon Les contemplations -teoksesta. Fyysisen kappaleen voi saada lainaan mm. Helsingin yliopiston kirjastosta. Project Gutenbergissä on myös e-kirja.
Yleisen suomalaisen ontologian, Finton YSOn, mukainen hakusana hiljaiselle tietotaidolle on "hiljainen tieto".Finna.fi-hakusivuston kautta tällä haulla uusimmasta päästä löytyy esimerkiksi vuonna 2024 julkaistu "Tiedä mitä osaat : osaamisen tunnistamisen psykologia" (Siefen, Hanna , kirjoittaja, 1985- ). Hiukan vanhempia esimerkkejä ovat vuonna 2008 julkaistu "Hiljainen tieto / tietämistä, toimimista, taitavuutta" (Toom, Auli ; Onnismaa, Jussi , 1954- ; Kajanto, Anneli , 1949- ) sekä vuonna 2004 julkaistu "Yrityksen hiljainen osaaminen : kehittämisen uusi taso" (Toivonen, Veli-Matti , 1952- ; Asikainen, Riitta ; Ai-ai (yhtiö)).
