Kefiiri on tuhansia vuosia vanha ja hyvinkin tunnettu juoma. Kefiiriä on kahta lajia, maitokefiiri ja vesikefiiri, josta maitokefiiri on tunnetumpi, mutta vesikefiiri on nouseva trendijuoma (Mikkonen 2023). Kefiirinsiemenet tai -jyvät (engl. kefir grains) on nimityksenä hieman harhaanjohtava, sillä ne eivät tosiaan ole peräisin kasveista eikä niitä noukita maaperästä. Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia kertoo blogissaan, että kefiirinjyvät ovat "tulosta bakteerien ja hiivojen pitkäaikaisesta yhteisevoluutiosta spontaaneissa käymisprosesseissa". Hopian mukaan kefiirijyviä ei ole mahdollista tuottaa lyhyellä aikavälillä, ja lisää, että tänä päivänä jyvät usein siirtyvätkin vaihtokauppoina tai perintöinä...
Sinivalkoisia kansia on ainakin kirjasarjoissa Nuorten Toivekirjasto ja Kontakti, mutta valitettavasti en löytänyt kuvaamaasi kirjaa kummastakaan sarjasta. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi kirjasarjan ja kirjan?
Tästä Charles Aznavourin säveltämästä ja sanoittamasta laulusta en löytänyt suomenkielistä versiota. Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSecondHandSongs:https://secondhandsongs.com
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
Kuluvana vuonna on ilmestynyt Aku Aittokallion kirja Tehtaan talossa : Emil Aaltosen perintö Tampereen Tammelan kaupunginosan asuntorakentamisessa ja asumiskulttuurissa, joka käsittelee Akolinnaa sekä Pikilinnaa ja Pitsnoukkaa. Kirjaa on tilattu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja siihen voi jo jättää varauksen.
Oikeassa olet, satakielen nimi tulee nimenomaan sen monipuolisesta laulusta. Voit lukea lisää lintujen nimien alkuperästä Kaisa Häkkisen teoksesta Suomalaisen linnunnimistön etymologinen sanakirja (Turun yliopisto, 2013).
Runo on Aale Tynnin Keisari kaalimaassa. Löydät sen Aale Tynnin kootuista runoista (WSOY, 2013) ja Yrjö Jyrinkosken teoksesta Runomuistelmat: ohjelmistoa 20 vuoden ajalta.
Julkaisua näkemättä tai tietämättä, mikä julkaisu on kyseessä, yksiselitteistä vastausta ei pysty antamaan. Teoksesta vastuussa oleva tekijä pyritään aina löytämään. Se voi olla yrityskin, jolloin roolista riippuen se merkitään joko 110- tai 710-kenttään. RDA:n hakutiedot -sivustolta löytyy hyvin ohjeita tekijyyden päättelyyn ja merkitsemiseen: https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/RDA-sovellusohje/RDA%20hakutiedot/
Viipurin kirjaston kirjoja ei evakuoitu sen paremmin talvi- kuin jatkosodankaan aikana, eli sen kokoelmaan kuuluneet niteet eivät luultavasti järin yleisiä ole. Jonkin verran yksittäisiä niteitä on evakkojen matkassa epäilemättä kulkeutunut, mutta näihin päiviin saakka säilyneitä tuskin kovinkaan paljon on.Viipurin kirjaston kokoelman kohtalosta ks. aiempi Kysy kirjastonhoitajalta -kysymys vastauksineen:Hyvää päivää Minne Suomeen Viipurin kirjaston kirjat siirrettiin ennen viime sotia eli mikä Suomen kirjasto vaalii Viipurin kirjaston perinnettä nykyään?… | Kysy kirjastonhoitajalta
Luotettavaa tietoa asiasta voi etsiä Duodecim Terveyskirjaston sivuilta Haimatulehdus - TerveyskirjastoSivulla kerrotaan, että miehillä haimatulehduksen yleisin aiheuttaja (yli puolet tapauksista) on alkoholi ja naisilla (noin kolmasosa tapauksista) sappitiehytkivet. Myös muita aiheuttajia on, kuten rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, jotkin lääkitykset, leikkausten tai tähystysten komplikaatiot, tai perinnölliset tekijät. Tupakointi ja lihavuus lisäävät riskiä äkilliseen haimatulehdukseen, mutta mukana on ilmeisesti muitakin , toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä sekä useiden eri tekijöiden yhteisvaikutusta.
Käy lähikirjastossasi henkilökohtaisesti kyselemässä, mitä siellä ehdotetaan. Tällä hetkellä mihinkään kirjastoon ei ehkä saa laittaa töitään esille, mutta tulevaisuudessa varmaankin taas.
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että paikannimi Pesiö näyttää syntyneen Suomussalmella 1620-luvulla, ja että se on yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
Karjalan sanomat löytyvät kansalliskokoelmasta
Karjalan sanomat : kansallinen yleisölehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Näitä ei ole digitoitu eli ovat paperisina ja niitä voi tulla tutkimaan Kansalliskirjaston erikoislukusaliin.
Kirja vaikuttaa olevan Annikki Setälän vuonna 1959 julkaistu lastenkirja Pikkunoita. Kirjassa seikkaillaan Gufittarien maassa, ja noita muuttaa itsensä välillä Uulaksi, välillä valkoiseksi poroksi.
Kyseinen kirja kuuluu Pasilan kirjavaraston kokoelmaan. Saat yhteyden kirjavarastoon puhelimitse tai sähköpostitse, jos sinulla on mahdollisuus olla yhteydessä itse varaston henkilokuntaan ja asia on kiireellinen.
Kirjavarasto palvelee maanantai - torstai 10 - 20
perjantai 10-18 ja lauantai 10-16
Yhteystiedot:
Puh. (09)31085230
kirjavarasto@hel.fi
Helmet-kirjavarasto | Helmet
Hei,
"Alone together" on alunperin musikaalista "Flying colors" (1932) ja siitä on vuosien saatossa muodostunut jazz standardi. Suomenkielisin sanoin esitettyä versiota laulusta ei ole julkaistu. Riikka Keräsen albumilla "A vision of a garden" (2022) tuo kappale on, mutta sekin on alkukielellä, eli englanniksi.
Hei,
Kyseessä on kappale "El Cóndor Pasa (If I Could)". Kyseessä on alun perin perulaisen Daniel Alomía Roblesin 1913 säveltämä kappale, josta Simon & Garfunkel teki cover-version 1970 levylle "Bridge over troubled water".
Tein sinulle haun Keskikirjastojen verkkokirjastosta sanoilla Jämsä ja kuvateokset:
https://keski.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%…
Hakua on rajattu poistamalla Esko ja Martti Jämsän kirjoittamat kirjat.
Listan ensimmäisistä kirjoista löytyy varmaan parhaiten etsimiäsi kuvia. Korttikokoelma kertoo Jämsästä -kirjan valokuvat ovat vanhempia. Uusimmat ovat vuodelta 1959. Voit tutkia listan avulla tarkemmin kirjojen sisältöä ja varata kiinnostavimmat kirjat.
