Yhdistysten asiakirjoja on voinut päätyä Kansallisarkiston kokoelmiin, ks. https://kansallisarkisto.fi/etusivu. Myös eri kaupunkien arkistot ovat mahdollisia paikkoja, joista yhdistysten asiakirjoja voi löytyä.Aikaväliltä on digitoitu runsaasti vasemmiston lehtiä. Löydät niitä menemällä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen verkkosivulle osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu. Valitse "Sanomalehdet" ja sieltä "Lehdet", näin pääset digitoitujen lehtien luetteloon. Löydät vasemmiston lehtiä kirjoittamalla "Nimi"-kenttään esimerkiksi "työ", "sosiali", "kommunist" tai "puna". Hakusanoja ei siis tarvitse kirjoittaa kokonaan, vaan verkkosivu tarjoaa lehtiä, joissa sana tai sen alku esiintyy.
Lainauskorvaukset kirjailijoille ja kääntäjille tilittää kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto. Sanasto on linjannut helmikuussa 2024 tilitysperiaatteissaan, että kirjallisuuden tekijöille maksetaan samansuuruinen lainakohtainen korvaus sekä fyysistä että sähköisistä lainoista.Sanasto e-kirjojen lainauskorvaus https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/Tilitykset, https://www.sanasto.fi/tilitykset-ja-korvaukset/Lokakuun 2025 tilitys, https://www.sanasto.fi/lokakuun-tilitys-2025/
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Loitsuista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Tässä muutamia. Linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon ja kirjojen saatavuustietoihin.Pasi Klemettinen: Tietäjät, noidat, samaanit: kansanuskon maailmassa (SKS, 2025)Magiaa ennen ja nyt (SKS, 2024)Mat Auryn: Tietoinen noita: herätä uinuvat yliaistilliset kykysi ja löydä oma tapasi harjoittaa magiaa (Unio Mystica, 2023)Kelly-Ann Maddox: Luo ikioma noituus: kapinallisen noidan polku (Viisas Elämä, 2023)Martti Haavio: Suomalaisen muinaisrunouden maailma (SKS, 1935/2023)Emmi Valve: Pieni loitsukirja (Täysi Käsi, 2020)Henni Ilomäki: Loitsun mahti (SKS, 2014)Nicola De Pulford: Taikojen ja loitsujen kirja: yli 40 salaista taikaa, joiden avulla saat kaiken mitä haluat (WSOY, 2002)Voit etsiä itse lisää...
"Nainen käyttää yleensä syvää surupukua kuukauden päivät. Sen jälkeen hän vaihtaa pitkän huntunsa suruharsoon ja käyttää sitä n. kolmen kuukauden ajan kevyempää surupukua, so. mustaa pukua ilman suruharsoa, jolloin jo voidaan käyttää vaaleita sukkia. Yleensä on sääntönä, ettei suruharson kanssa voi käyttää muuta kuin mustia sukkia ja kenkiä."Elmgren-Heinonen : Käytöksen kultainen kirja 3.p. Wsoy 1956 s. 223-237 Kuolemantapaus ja hautajaisetPuolison, lapsen, vanhempien tai appivanhempien kuoltua käytettiin ennen kokomustaa surupukua vuoden ajan, sisarten, veljien kälyjen tai lankojen kuoltua puoli vuotta tai vain lyhyen aikaa. Pitkää tiheää suruharsoa naiset käyttävät vain aivan läheisten omaisten kuoltua,...
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan seuraaja tiesi vastauksen kysymykseen. Kirja on K. A. Järventauksen romaani Summan savut (WSOY 1940).(Valitettavasti en saanut selville, mistä kirjasta ote on. Onko lukijoillamme tietoa kyseisestä kirjasta?)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut etsinnässä apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Heino on muunnelma Henrik-nimen muinaissaksalaisesta vastineesta Heinrich, joka tarkoittaa kodin valtiasta tai mahtavaa isäntää. Heino-nimeä käytetään sekä suku- että etunimenä ja oli jo keskiajan Suomessa suosittu sukunimi, siihen aikaan käytettiin käsitettä jälkinimi.Lähteitä:https://kotus.fi/sana/heinonen/https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/heino.htmlhttps://www.nimipaivat.fi/heino.htmlhttps://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Heino
Elohopean käyttö kiellettiin vuonna 2013 allekirjoitetulla Minamatan yleissopimuksella. Elohopeaa sisältävien tuotteiden viennin, tuonnin ja valmistuksen kieltävä sopimus astui voimaan 2020, mutta käytännössä käyttö tuotteissa on loppunut esim. EU:ssa jo tätä aiemmin, ks.:
https://www.eea.europa.eu/fi/articles/elohopea-on-jatkuva-uhka-ymparist….
Ilmaisussa lienee tosiaan kyse jäänteestä, sillä ennen em. sopimusta lämpöä mitattiin laajalti elohopeaa sisältävillä mittareilla. ks: https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6mittari
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Ottomaanien huonekaluista en löytänyt kirjallisuutta, mutta asiasta voi löytyä tietoa taidetta tai kotia käsittelevistä teoksista, joten seuraavia kirjoja voisit tutkia.
The world of Ottoman art/ Levey, Michael.Thames & Hudson cop. 1975. Löytyy Helmet-kirjastoista.
Studies in Ottonian, Romanesque, and Gothic art/ Green, Rosalie. Pindar Press 1994. Kansalliskirjastossa.
Istanbul : the city and the Sultan/ Kleiterp, Marlies ; Huygens, Charlotte. De Nieuwe Kerk 2006. Turun kaupunginkirjastossa.
Everyday life in Ottoman Turkey/Lewis, Raphaela. Dorset Press 1988. Ei löydy Helmet-kirjastosta, mutta sen voi pyytää kaukolainaksi tai tutkia Kansalliskirjaston vanhempaa...
En valitettavasti löytänyt Kaari Utrion kirjaa, jossa tapahtumapaikkana olisi Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Kollega osasi sanoa, että Utrion teoksessa Uhritulet kyllä mainitaan Pyhän Laurin kirkko, mutta kyseinen kirkko sijaitsee Visbyssä.
Vantaan Pyhän Laurin kirkko mainitaan esimerkiksi Pirjo Tuomisen teoksessa Mariaana, Vantaan tytär.
Kysymys on varsin spesifi. Jos kysyjä suunnittelee kyseisen menetelmän kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä, kannattaa selvittää, onko menetelmä jo patentoitu. Tässä asiassa auttaa Patentti- ja rekisterihallitus. Heidän sivustollaan on patentteihin liittyvä Usein kysyttyjä kysymyksiä -palsta, jossa neuvotaan esimerksi maksuttomien patenttihakujen tekemiseen. On tietysti ohjeita myös maksullisiin hakuihin.https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html#prh.ukk.item_26 Patenttiasioissa on myös neuvontapuhelin, josta voi ehkä kysyä alkuun. https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/patentit.html
Lastenkirjaa Puppe metsäretkellä löytyy monista kirjastoista, mutta valitettavasti sitä ei enää ole Helmet-kirjastoissa. Saatavuustiedot löytyvät Finna.fi:stä.
Kirja kannattaa palauttaa lähikirjastosi henkilökunnalle. On mahdollista, että kirjan lainausvaiheessa on tapahtunut jonkinlainen häiriö, jonka vuoksi kirja ei ole rekisteröitynyt järjestelmään. Kirjan tiedot todennäköisesti löytyvät edelleen kirjaston järjestelmästä, tosin se on saatettu merkitä järjestelmään kadonneeksi. Siitä, että lainaus on epäonnistunut, ei koidu sinulle seurauksia.
Kyseessä lienee Hilja Valtosen teos Nykyhetken tyttölapsi (1. painos 1937). Siinä ylioppilaskirjoituksissa reputtanut Anja Utria viettää kesää tätiensä huvilalla Saimaan saaressa, koska hänen vanhempansa ovat lähteneet matkoille. Saaren uusi omistaja Tuomas ei halua nuoria naisia saarelleen petyttyään rakkaudessa, joten parikymppisen Anjan täytyy teeskennellä itseään nuorempaa, noin 14-vuotiasta. Saaren yhteisössä sattuu kaikenlaista pitkin kesää, mutta kaikki päättyy kuitenkin hyvin.
Sinikka Luja-Penttilä on toiminut sekä ministerinä että kansanedustajana. Hän on kirjoittanut romaani nimeltä Venla.
Tietoa Sinikka Luja-Penttilästä Eduskunnan sivulta:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910091.aspx
TIetoa Sinikka Luja-Penttilästä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m2/274
Venla-romaani Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1383401?lang=fin
Kirjan Satu ja Poika / kuvat ja kertomus: Ulf Löfgren ; [suom. Jukka Kemppinen] Otava, 1984 kuvauksessa sanotaan:
Poika kulkee hyvillä mielin metsässä kunnes kohtaa joessa vihaisen Näkin, joka on tyytymätön ihmiseen, joka roskaa joet ja meret. Myös muut satuolennot ovat turhautuneita, koska ihmiset eivät tarvitse niitä enää. Ihmiset vaan kaatavat metsää ja rakentavat moottoriteitä ja suuria kaupunkeja. Ihmiset eivät usko enää edes tonttuihin. Poika tarttuu asiaan ja johdattaa metsän väen ja kaikki satuolennot kulkueessa ihmisten luo kertomaan, että maapallo on kaikkien yhteinen koti. - Kirjan alussa "Selityksiä lukijalle" on sanasto, jossa kerrotaan mikä mikin on, esim. "Aarnikotka on satuolento jolla on leijonan vartalo mutta...
