Et kertonut kysymyksessäsi, minkä kielisiä teoksia etsit. Kokosin Helmet-tietokannasta pienen listan kirjoista, jotka käsittelevät ortodoksisia kirkkorakennuksia. Useimmat toki paljon uudempia kirkkoja. Ortodoksisia kirkkoja - Helmet-tietokannassa Paremman avun saat, kun tutustut erikoiskirjastoihin. Helsingin yliopiston slaavilainen kokoelma on vapaassa käytössä. Kokoelma on haettavissa Finna-haun kautta. Tietoa kirjastosta Slaavilainen kokoelma Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi https://www.finna.fi/Record/fikka.2518071?sid=4762700708. Voit ottaa yhteyttä myös Joensuun yliopiston ortodoksian laitokselle. Helsingin ortodoksisen seurakunnan yhteydessä toimii Ortodoksinen kirjasto . Voisit ehkä kysyä apua kirjastosta....
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa...
Kyseessä lienee tämä Johann Gottfried von Herderin mietelmä:”Nuolt' älä ammu pois, jota koskaan et jälleen saa; onnen ryövätä voit, vaikea antaa on taas.””Drücke den Pfeil zu schnelle nicht ab, der nimmer zurückkehrt: Glück zu rauben, ist leicht; wiederzugeben, so schwer?” https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1415864?term=Nuolt%27%20%C3%A4l%C3%A4%20ammu%20pois&page=7Herder, Blumen aus morgenländischen Dichtern gesammlet (in: Zerstreute Blätter, 4. Sammlung), 1792. Zweites Buch
Varaus on lienee ollut tehtynä vuoden 2014 pokkaripainokseen. Tämän painoksen tietueessa ei ole enää yhtäkään nidettä jäljellä - mikä ei ole ihme, sillä pokkarit kärsivät kirjastokäytössä ja ovat nopeasti poistokunnossa. Nabokovin Lolitasta on saatavilla vanhempia painoksia, joista osaa näkyy olevan eri kunnissa myös hyllyssä. Teos on ollut ainakin Turun kirjaston puutelistalla jo pitkään: Jäljellä olevat kappaleet ovat jo paljon kiertäneitä, uusimpia (jo yli kymmenen vuoden takaisia) painoksia ei ole toimittajilta saatavilla, ja antikvariaateissa teosta on tarjolla kovin satunnaisesti. Lisäkappaleita kaivataan kipeästi, ja niitä tilataan, kun mahdollisuus siihen osuu kohdalle.Lolitan muita painoksia verkkokirjastossa:https://vaski.finna....
Kielitoimiston sanakirjan mukaan atulat ovat pienet joustavavartiset pihdit, pinsetit. Atulat ovat apuväline, joiden avulla on helpompi tarttua ja käsitellä pieniä - tai kuumia - esineitä käsin.atulat - Kielitoimiston sanakirja
Tarkkoja prosenttilukuja 1,5-kiloisen keskosen eloonjäämismahdollisuuksista 1960-luvulla en onnistunut käytettävissämme olevista lähteistä löytämään, mutta jotakin osviittaa siitä antanee Ylen jutussa haastatellun keskostutkija Eero Kajantien lausuma, että ehkä noin 40 prosenttia alle 1500 grammaa syntyessään painavista keskosista selvisi 1960-luvulla elossa niin että he kotiutuivat sairaalasta. Jutun voi kokonaisuudessaan lukea täältä: Keskosuus vaikuttaa tunne-elämän kehittymiseen – Akuutti – yle.fiKeskosten hoitotyön historiaa Suomessa kuluneen sadan vuoden ajalta on kiinnostavasti selvittänyt myös Noora Tuppurainen Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään: Tuppurainen_Noora.pdf;jsessionid=9FEF1D29C849B906AE1336A37BCC3085 ....
Sitaatti on Emily Dickinsonin runosta 1741 (The complete poems of Emily Dickinson / Johnson)/1761 (The poems of Emily Dickinson / Franklin). Sirkka Heiskanen-Mäkelä on suomentanut sen seuraavasti: "Se ettei palaa koskaan / elämän sulostaa – " (Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille, s. 82)
Laukaan kalliomaalauksista on uutisoitu 25.3.1975. Artikkelissa Laukaassa kivikautisia kalliopiirroksia kerrotaan, että laukaalaiset ovat "tienneet piirrosten olemassaolon lapsesta lähtien". Seuraavan päivän lehdessä, 26.3.1975, on myös artikkeli otsikolla Älä raaputa kalliomaalauksia. Kummassakaan ei siis kerrota löytäjästä, ainoastaan mainitaan tuo, että maalaukset ovat olleet paikallisten tiedossa. Myöhemmissä lehdissä on mainittu Pekka Kivikäs, joka ryhtyi tutkimaan maalauksia jo vuonna 1975 (HS 29.1.1995).1975 on löytynyt muitakin kalliomaalauksia, 10.4.1975 kerrotaan Heinävedeltä löytyneistä kalliomaalauksista ja kesällä Ristiinan Vierisaaresta löytyneistä, 31.7.1975. Näiden Ristiinan maalausten löytäjä mainitaan artikkelissa,...
Hei! Tässä muutama hänestä kertova kirja, jotka ovat lainattavissa alueesi kirjastoista!Tässä on hänen uusin elämänkertansa:Thomson, Graeme: Under the ivy: the life and music of Kate Bushhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2584371?sid=5015062310Sama kirja suomennettuna:Thomson, Graeme ; Haapala, Laura, kääntäjä: Kate Bush ja musiikin lumohttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2056626?sid=5015062145 Tässä toinen, hieman vanhempi elämänkerta:Jovanovic, Rob: Kate Bush : the biographyhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1743707?sid=5015062310Joka löytyy myös suomennettuna:Jovanovic, Rob ; Sumari, Anni, kääntäjä: Kate Bush : elämäkertahttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1788242?sid=5015062145 Tässä vielä valokuvakirjaBush,...
Kirjeenvaihto on keskeisessä roolissa ainakin näissä nuortenromaaneissa:Kari Levola: Blankko, mä kirjoitan sulle. Kiti Kokkonen: Purukumi karusellissaDaniel Handler: Ja sen takia me erosimmePäivi Lukkarila: Koitetaan kestää, NannaStephen, Chbosky: Elämäni seinäruusunaAnu Jaantila: Dear SannaTapani Bagge: Juhannusblues , Helmi kuukausi, Marrasblues ja Julma kuukausiVanhemmasta tuotannosta voisi mainita Jean Websterin teoksen Setä Pitkäsääri.
Kansan tahto -sanomalehti vuodelta 1965 löytyy ainakin Työväenliikkeen kirjastosta Helsingistä. Jos sinun on mahdollista käydä siellä, voit pyytää lehden luettavaksesi lukusaliin. Jos et pääse Helsinkiin, voit pyytää artikkelin oman kirjastosi kaukopalvelun kautta. Jos haluat kysyä artikkelista, voit tietysti ottaa ensin yhteyttä Työväenliikkeen kirjastoon. Työväenliikkeen kirjasto - yhteystiedot
Ainakin kahdessa romaanissa: Satu Koskimiehen: Te näitte mun soittoni riemun : Ulla Katajavuoren elämä : elämäkertaromaani ja Martti M. Niemen: Väinämöinen, varaväkevä.Finna-haku Aihesanoilla kannel, soittaminen ja romaanit not runot. Linkki hakutulokseen
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen...
Tekemieni hakujen perusteella vahvin ehdokas kuvailemaksesi kirjaksi on Enni Mustosen romaani Parittomat, joka ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 2008 ja pokkarina 2009. Teos kuuluu Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaan, jossa seurataan kahden suvun elämää. Aiemmat osat tapahtuvat kauempana menneisyydessä, tämä päätösosa taas puolestaan sijoittuu ilmestymisaikansa tienoille. Kuvauksia kirjasta löytyy mm. kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelu (linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37154) sekä kirjan kustantaneen Otavan verkkokaupasta (linkki: https://otava.kauppakv.fi/SV/sida/produkt/parittomat/131347)
Nuotti löytyy seuraavista kokoelmista:Finnhits : Suomen suursuosikit 1970-2005 https://finna.fi/Record/3amk.159668?sid=5083854574Finnhits : Suomen suursuosikit https://finna.fi/Record/anders.1276950?sid=5083854574Hitit : rautainen 70-luku https://finna.fi/Record/anders.194361?sid=5083854574#componentpartsKuumat vuosikymmenet : 50-, 60- ja 70-luvun suosikit https://finna.fi/Record/anders.1002579?sid=5083854574Suomipopin helmiä. 8, Miespoweria ja hittejä Olavi Virrasta Timo Rautiaiseen https://finna.fi/Record/3amk.161424?sid=5083854574#toc
WWF:n sivuilla kerrotaan seuraavaa:"Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä." Ks. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/Ylikulutuspäivän laskee Global Footprint Network, ja se perustuu erilaisiin tilastotietoihin. Lisää tietoa: https://www.footprintnetwork.org/Ylikulutukseen lasketaan mukaan varsinaisten ostosten lisäksi myös esimerkiksi asumismuodosta ja liikkumisesta johtuvaa kulutusta. Suomalainen vähävarainen voi ylikuluttaa, jos esimerkiksi ajelee paljon bensa-autolla, syö lihaa ja asuu talossa, joka ei ole energiatehokas.
Helsingin Sanomien Aikakone -palvelusta hakusanalla kouluvuosi löytyy tieto, että vuonna 1985 kouluvuosi alkoi torstaina 15.8.Lähde:Helsingin Sanomat. Aikakone. https://www.hs.fi/aikakone/
