Hei,
laulu on nimeltään Luontolöytöjä, ja se on äänitteellä Eskariin!. Levyllä esiintyvät Soiva Siili ja Teuvo Pakkalan koulun lauluryhmä ja se liittyy saman nimiseen esiopetuksen oppikirjaan.
Levyn tiedot:
ESKARIIN! [Äänite] / sovitukset ja tuotanto: Ismo Koskela, Soiva Siili ; kuoronjohto ja kuorosovitukset: Sanna Paitsola
TEKIJÄT Koskela, Ismo (sov.)
Paitsola, Sanna (sov.)
Itkonen, Aleksi (esitt.)
Soiva Siili (esitt.)
Musarit (esitt.)
Teuvo Pakkalan koulun lauluryhmä
Huutti-sanaa ei löydy suomen kielen sanakirjoista, ei etymologisista eikä murresanakirjoistakaan. Sivistyssanakirjassa sitä ei myöskään mainita. Kyseessä lienee jonkinlainen uudissana, keksitty lyhennelmä sanalle huutokauppa, josta käytetään myös lyhennystä "huutis". - Erisnimenäkin huutti-sanaa on käytetty jossain yhteydessä.
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:lle tekemäni tiedustelu tuotti eräältä jäseneltä seuraavan ehdotelman:
Mieleeni tulee tällainen leikki, sanoja muistan joitain sieltä täältä:
- Nyt myö mennään kosimaan, kosimaan, kosimaan. Nyt myö mennään kosimaan, kosimaan. Tytöt laulavat ja valitsevat rivistä vuorotellen sulhasen.
- Taavetti on jalkapuol
- Kaaleppi on kaljupää
- Jooseppikin oli jotain...
- Neljäskin mies oli...nimi?
Lopuksi laulettiin"kaikilla meillä on sulhaset" ja pyörittiin piirissä.
Olen leikittänyt tätä " ei ole leskeä ollenkaan" sävelellä.
Jos tämä on etsimäsi laululeikki, sanat ja nuotit siihen löydät nuottijulkaisusta "Suomalaisia kansanlauluja" (sovittanut Olli Heikkilä, ISBN: 952-461-046-9.) Kappaleen nimi on "Leskisillä...
Vuoden 2011 Keskisuomalainen-lehdessä on artikkeli, jonka mukaan Linnut-lehden artikkelissa kerrotaan, että auringonkukan siemen painaa melko tarkkaan saman verran kuin siemenen kuori. Tämän mukaan siis 25 kilon säkin paino ilman siemenen kuoria olisi 12,5 kiloa. Roskien määrä ja paino varmasti vaihtelee, joten sitä emme uskalla arvioida.. Alla linkki artikkeliin:
https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-120-auringonkukan-siement%C3%A4/599846
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva.
Luokittelu tarkoittaa kirjastossa sitä, että aineiston asiasisältö määritellään ja aineisto merkitään luokkanumerolla. Suomen yleisissä kirjastoissa on käytössä Deweyn luokitusjärjestelmä (http://ykl.kirjastot.fi/), jossa aineisto on sisältönsä mukaan jaettu kymmeneen pääluokkaan (niitä merkitään numeroilla 0-9) ja kukin näistä luokista voidaan edelleen jakaa kymmeneen alaluokkaan ja taas nämä luokat kymmeneen luokkaan jne. Luokkanumero voi olla esim. muotoa:72.9131 (=Renesanssin arkkitehtuuri).
Luokittelua käytetään aineiston sijoittamiseen, löytymiseen ja järjestyksen ylläpitämiseen kirjastossa.
Aineiston löytämisen ja käyttämisen helpottamiseksi se asiasanoitetaan eli merkitään tietokantoihin aineiston perään sen sisältöä kuvaavia...
Kirjassa Suomalaista keramiikkaa, kirjoittanut Heikki Hyvönen ei esiinny yhtään mainintaa Atelier Nordqvistista. Henkilö Saul Nordqvist mainitaan yhtenä Savitorpan, Klaukkalassa vuodesta 1951, hohtajana tai omistajana.
Myöskään en löytänyt mitään 1900-tals keramik i Sverige nimisessa kirjassa.
Hei!
Lentosotamies on ilmavoimissa palveleva sotamies.
Sivulta http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/varusmies_06_suomi/arvomerkit/i… löytyvät ilmavoimien arvomerkit.
Termin englanninkielinen vastine on airman (sivu http://www.sanakirja.org/search.php?id=239284 )
Le.Lv tarkoittaa lentolaivuetta. Lentolaivue 14:sta löytyy tietoja ainakin Wikipediasta sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6kk%C3%A4ysvaiheen_ilmas…
WW2 on varmaankin Toisen maailmansodan lyhenne (World War II)
Voisikohan kyse olla viisiosaisesta Tonttu- sarjasta vuodelta 1999.
Sarjan tarina kertoo tontusta joka asuu yksin mökissään metsän keskellä. Tarina oli Marjut Hjeltin, piirrokset Jaana Aallon ja sarjan oli toimittanut Maija Koivula. Musiikin sarjaan oli tehnyt Jari Sirniö.
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista ei löydy kyseistä sarjaa, eikä monista ohjelmista edes dvd:tä/videota välttämättä koskaan julkaistakaan. Mutta laita ihmeessä palautetta Ylelle, että lähettäisivät sen uudelleen! Tässä Ylen palautesähköpostiosoite: ohjelmapalaute@yle.fi.
Etsimääsi muistuttaa myös Viktor Rydbergin joululauluksikin sävelletty runo Tonttu, josta löytyy ainakin Martta Wendelinin kuvittama samanniminen kuvakirja vuodelta 1945. Runo kertoo...
Tuntemattoman tekijän Vuosileikki-runo löytyy esimerkiksi Sanna Hietalan ja Meeri Seppälän kokoamasta kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982).
Tätä sanoin "Tammikuu on nimeni" alkavaa runoleikkiä ei pidä sekoittaa Alpo Noposen suomeksi tulkitsemaan Zacharias Topeliuksen samannimiseen ja -henkiseen runoon, jonka ensimmäinen säe on "Ma olen tammikuu". Tämä joissakin lähteissä Alpo Noposen nimiin pantu vuorolausuntaruno on mitä todennäköisimmin ollut herätteenantajana ja mallina kysymyksessä peräänkuulutetun runon tekijälle.
Topeliuksen tekstiin voi tutustua mm. kirjassa Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se...
Kysyin asiaa kollegoilta ympäri Suomea ja sain kaksi erilaista vastausta, jotka ovat tässä:
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Juhani Pohjanmies, ja se on omistettu Lahden Tyttölyseolle. Sanat ja nuotit löytyvät ainakin tyttölyseon historiikistä "Lahden yksityinen tyttölyseo 1908-1958" (s. 106 - 107). Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten sen voi tilata kaukolainana. Kaukolainalomakkeen voi täyttää lähikirjastossa tai tästä linkistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Herman Rechberger on säveltänyt kuorolaulun Oda I, joka alkaa sanoilla Kultainen lyyra (suom. Teivas Oksala), Khrysea forminks (kreik. san. Pindaros).
Laulu löytyy nuotista (suomenkieliset ja kreikankieliset sanat)...
Tarkoitatko Viktor Arnar Ingólfssonin novellia Joulukuusen ryöstö? Se on kirjassa Joulutarinoita ja kylmiä väreitä (Leena Lehtolainen, Håkan Nesser, Åke Edwardson ja muita kertojia). Kirjan juoni selviää parhaiten lukemalla novelli, valmista juonen selvitystä ei löytynyt. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Netistä löytyy jonkun verran suomalaisiakin laulujen sanoja. Hyvä
aloituspaikka on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto)
linkkilista kohdasta musiikki/muuta/sanoitukset (http://www.htk.fi/kirjasto/music3.htm#sanat).
Ankin sanoituksia en kuitenkaan ainakaan lyhyen selailun jälkeen
löytänyt. Nuottikokoelmasta "60-luvun hitit" löytyy Ankin esittämä Sunny
sanoineen, muuten nuotit Ankin esittämistä kappaleista tuntuvat
olevan kiven alla. Biisi biisiltä voisi vielä koettaa etsiä.
Tarkistin myös muutamasta äänitteestä, olisiko niiden tekstiliitteissä
sanoituksia (LP Anki: Sateen jälkeen sekä kokoelma-CD Anki: 20
suosikkia--Ne kesäyöt), mutta ei tärpännyt.
Tässä YTV:n talouspalvelusta tullut vastaus:
"Lippujen hinnat sisältävät arvonlisäveroa pääsääntöisesti 8 %. Eli ei lasketa hinnan päälle 8 prosenttia vaan asiakashinta sisältää jo veron, samaan tapaan kuin kaupassakin ilmoitetut tavaroiden hinnat sisältävät arvolisäveroa eikä sitä lasketa kaupan kassalla tavaran hintaan enää päälle, vaan asiakkaalle ilmoitettu hinta sisältää veron.
Lasketaan siis siihen tapaan kuin kirjastossa on päätelty: jos lipun hinta on 5 euroa ja se sisältää veroa 8 % on lipun hinta ilman arvonlisäveroa 4,63 euroa ja siihen alv 8% päälle on 0,37 euroa ja tuosta tulee yhteensä 5 euroa. (Alv lasketaan bruttohinnasta tässä esimerkissä kaavalla (8/108)*5 )."
Tarvittaessa voitte itse kysyä lisää YTV:stä, tässä...
Joensuussa Hukanhaudalla oleva kadunnimi Lonikintie on saanut nimensä siellä 1920-luvulta lähtien olleesta Lonikin tilasta. Tilalla oli peltoja, jota sanottiin Lonikin pelloiksi, tilalla harjoitettiin myös karjataloutta.
Mutta siihen, mitä itse sana lonikki tarkoittaa, ei löytynyt suomen kielen sanakirjoista aivan varmaa vastausta. Suomen etymologisesta sanakirjasta, osa 2, 1958, löytyy sana lonnikko 'hyvin alava paikka' ja lonne 'laakso, alanko'. Olisikohan sana tullut näistä.
Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainitaan sana lonneikko 'vesiperäinen, veden syömä maasto'. Hukanhaudan alueella on maan kallistuman paljastamaa järvenpohjaa alettu käyttää kasvumaana.
Lähde: Kylästä kaupungiksi : Hukanhauta Penttilä, Utra,...
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään mukavan kuuloisen kappaleen tekijää. Musiikintunnistussovellukset eivät tunnistaneet sitä, vaikka kappale soi pitkään ilman taustahälyä mainoksen aikana. Tämä viittaa siihen, että kyseinen biisi on tehty varta vasten mainosta varten ja sitä ei siis löydy levyiltä tai striimauspalveluista.Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista, kuka esittää kyseisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Arto Kotilainen on syntynyt Espoossa 1964, käynyt koulunsa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylässä 1983. Samana syksynä hän aloitti opiskelun Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta kirjoittamisen halu voitti. Syksystä 1986 Arto Kotilainen opiskeli kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.
Hän on kirjoittanut viisi kirjaa: Alastoman pojan ääriviivoja (1987 romaani), Ensimmäinen ero (1987 romaani), Epätodellinen kahvitauko (1988 runokokoelma), Rakkain ja surkein yö (1988 novellikokoelma) ja Sulhaspoika (1989 romaani).
Nämä tiedot löysin Kotilaisen tuotannon kansiliepeistä. Voit ehkä kysyä kustantajalta lisää kirjailijan elämänvaiheista. Kotilaisen kustantaja on OTAVA, jonka internet-sivuilta (www.otava.fi)löydät varmaan kustantajan...
Lohikaloja on 66 lajia. Suomen lohikalastoon kuuluu yksi haukilaji, yksi kuorelaji ja 13 lohien heimon lajia (lohi, taimen, nieriät, siiat, muikku ja harjus).
Suomen eläimet (osa 3) -kirjan mukaan lohikaloilla on kaikilla selvä yhteinen tuntomerkki: rasvaevä.
Itse kysymyksessä olikin jo melko kattavasti lueteltu Lorcan teoksista julkaistut käännökset suomeksi.
Lisäksi voisi vielä mainita Eija-Elina ja Timo Bergholmin toimittaman antologian Tehdään teatteria: yhdeksän näytelmää ja kabareelauluja (vuodelta 1967). Sieltä löytyy Pentti Saaritsan suomentama Don Christobal. Kyseinen kirja löytyy Helmet-kirjastoista.
Myös Aale Tynni on kääntänyt Lorcaa. Hänen kääntämiään runoja löytyy runoantologiasta Tuhat laulujen vuotta. Näitä samoja Aale Tynnin kääntämiä runoja on käyttänyt Einojuhani Rautavaara kuorosävellyksessään Suite de Lorca.
Federico Garcia Lorcan lauluja löytyy käännettynä suomeksi myös Taljankan levyltä Tarara! Kääntäjiä ovat Ahti Taponen, Anja ja Timo Tyrväinen ja Kirsi Kunnas....
Espanjan kielessä rakastamista ilmaistaan yleisimmin verbeillä querer ja amar, 1. persoonan yksikkömuodossa te quiero ja te amo. Amar on yleensä ilmaissut rakkautta kumppania, perheenjäsentä tai jotain elotonta kohtaan, kun taas querer-sanalla rakkautta on ilmaistu esimerkiksi ystävälle tai ihastukselle. Querer ei silti ole amaria heikompi sana, vaan molemmilla voidaan tarkoittaa yhtä voimakasta romanttista kiintymystä. Ihmisten välisen rakkauden verbinä muodolliseksi tai teatraaliseksi joskus koettu amar ei olekaan nykyespanjassa kovin yleinen, vaan siihen törmää arkikielen sijaan ennemmin elokuvissa tai laulujen teksteissä. Sanojen käyttö ja merkitys vaihtelee kuitenkin esimerkiksi alueittain ja ikäryhmittäin.
Lähteet:
Amar y...
