Siihen miltä ilman lämpötilan tuntuu vaikuttavat lämpötilan lisäksi myös mm. ilmankosteus ja tuulen nopeus. Eli helle tuntuu sitä tukalammalta mitä kosteampaa ilma on, ja pakkanen sitä purevammalta mitä kovemmin tuulee. Ilmatieteen laitoksen käyttämät Helteen tukaluus ja Pakkasen purevuus -taulukot löytyvät täältä:
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php?mode=heat&…
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php
Lämpötilan tunnetta voidaan laskea usealla eri kaavalla. Kaavoja löytyy ainakin tältä yksityisen henkilökohtaisen sääaseman sivuilta:
http://ritvalawx.com/wxtermit.php
Pohjoismaiden lisäksi Erika nimeä on käytetty Saksassa, jossa Erika tarkoittaa kanervaa. Sen latinalainen nimi on Ericaceae. Tämä tulee kreikan sanasta eréiken, joka tarkoittaa heikkojen ja hentojen oksien taittamista.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja, WSOY 1989; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Laamapaidan nimellä ei ole yhteyttä laamaan tai laaman villaan, vaan laamapaidaksi kutsutun puuvillaisen aluspaidan nimi johtuu tohtori Lahmannista, joka suositteli pehmeää ja joustavaa puuvillaista aluspaitaa terveellisenä alusvaatteena.
Lähde:
Vuokko Lindfors, À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja. Otava, 2004
Milla on Emilia-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Millan Ludmilaan, lisäksi nimi voi olla kutsumanimi Camillasta. Emilia taas on lähtöisin roomalaisesta Aemelius-sukunimestä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus', vrt. sana filosofia, rakkaus viisauteen, viisauden rakastaminen. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa, esim. Sophia, Sophie(Saksa, Englanti)ja Zsófia(Unkari).
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja(WSOY 1999)
Uusi suomalainen nimikirja(Otava 1988)
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan...
Asia näkyy olevan niin, että jos laastaria leikkaa, se ei pysy enää yhtä hyvin paikallaan.
Seuraavalla englantilaisella kuluttajanvalistussivulla asia selitetään seuraavasti. Compeed-laastaria ei saa leikata, koska laastarin reunat on erityisesti suunniteltu sellaisiksi, että ne pitävät kiinnittävän geelin paikallaan.
http://secure-compeed.be.jnj.com/bgdisplay.jhtml?itemname=callous&s=3
Yliopiston apteekin sivuilla puolestaan sanotaan: ”Leikkaamista ei suositella, koska leikkauspinta imee kosteutta ja pysyvyys heikkenee.”
http://www.yliopistonapteekki.fi/fi/apteekkipalvelut/tuotteet/pages/pro…)
Eri lähteistä löytyy kovasti toisistaan eriäviä näkemyksiä jalustimien keksijästä - kunniaa tarjotaan niin kiinalaisille, arabeille, hunneille kuin skyyteillekin. Yleisimmin jalustinten kehittäjinä on pidetty hunneja, joilta kiinalaiset omaksuivat tämän tärkeän uutuuden vuoden 300 eKr tienoilla ja joiden mukana se aikanaan 400-luvun ensimmäisellä puoliskolla kulkeutui Eurooppaankin. Vahvimpia ehdokkaita jalustinten kehittäjiksi lienevät kuitenkin Etelä-Venäjän skyytit. He kehittivät useammasta nahkakerroksesta koostuvan ja mahavyöllä kiinnitettävän satulan, johon tämä tärkeä uusi varuste olennaisena osana kuului.
Keksinnön syntyajankohdasta ei ole yhtä suurta erimielisyyttä kuin sen alullepanijasta: jalustimet on otettu käyttöön noin 300-...
Thore Skogmanin säveltämä alunperin ruotsinkielinen Neiti Sievänen ja minä (Fröken Johanson och jag) -laulu on levytetty suomeksikin useaan kertaan, mutta näyttää siltä, että laulun sanoja ei ole saatavilla.
Laulun sanat voi kuunnella esim. levyltä Muistojen 60-luku: 1961: rakkautta, rokkia ja muuta hauskaa (ilmestynyt 2000)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola).
Inna-nimelle on vaikea löytää yksiselitteistä nimipäivää, sillä yleensä se tulkitaan lyhennelmäksi erilaisista i-alkuisista naistennimistä, esim. Ina, Iina, Inga, Inka. Helpointa olisi kai tulkita nimi I(i)nan muunnelmaksi, jolloin nimipäivä olisi 29.8. Toisaalta tämäkin nimi (siis Iina) voidaan tulkita lyhenteeksi erilaisista i(i)na-loppuisista nimistä : Vilhelmiina (26.5), Katariina (25.11.), Lucina, Albertiina, Augustiina ym. Saksalainen hakuteos selittää Innan Innozentian/Innocentian muunnelmaksi (latinan innocens ’viaton’). Venäläisessä nimiperinteessä Innalla on vakiintunut asema, ortodoksiseen pyhimyskalenteriin perustuvina muistopäivinä mainitaan 2.2. ja 3.7. Suomen ortodoksisen kelenterin mukaan Innan päivä on 10.3....
Jos Vaski-verkkokirjasto näyttää aineiston olevan varastossa, kannattaa soittaa kirjaston neuvontaan.
Turun pääkirjaston neuvontanumeroita:
Tieto-osasto
(02) 2620 630 Yhteiskunta
(02) 2620 627 Kansat ja kulttuurit
(02) 2620 629 Luonto ja harrasteet
Taideosasto
(02) 2620 622, (02) 2620 623 Kirjallisuus ja taiteet
(02) 2620 658 Musiikkiaineisto
Saaga ja stoori (lasten ja nuorten aineisto)
(02) 2620 625, (02) 2620 626
Puhelu kannattaa siis osoittaa sille osastolle, jonka aineistosta on kyse.
Varastosta tilattu aineisto on noudettavissa Vastaanotosta seuraavana päivänä klo 14 jälkeen. Viikonloppuisin ei varastohakuja tehdä, eli perjantaina tilatun aineiston voi noutaa maanantaina.
Kysymyksen säkeet ovat kolmas – ja viimeinen – säkeistö Leinon Sata ja yksi laulua -kokoelman runosta Rauha. Kokoelman runot ovat syntyneet enimmäkseen Berliinissä huhti-toukokuussa 1898. Kirja ilmestyi lauantaina 3. joulukuuta 1898.
Rauhan kahteen ensimmäiseen säkeistöön Leino teki kokoelman julkaisun jälkeen pieniä muutoksia, minkä vuoksi Leinon koottujen runojen tekstikriittinen laitos (Runot. 2) ilmoittaa sen kirjoittamisajankohdaksi 1898–1906. Kolmas säkeistö on kuitenkin välttynyt runoilijan jälkikäteisiltä korjauksilta. Niinpä kysymyksen sitaatti on vuoden 1898 version mukainen – sillä erotuksella, että Leinon kukat suuret "aukeevat sydämessäin".
Merkinannon yksinlauluun löytyy nuotti pianosäestyksellä. J. H. Erkon tekstiin pohjautuva yksinlalu löytyy nuotista Oskar Merikanto: Suomalaisia laulunsävellyksiä, osa IV.
Turusta Parikkalan historiaa koskevia teoksia löytyy parhaiten Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. Yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta https://finna.fi löytyy kaksi Parikkalan historiaa käsittelevää teosta:
Juvonen, Jaana: Parikkalan historia. Parikkalan kunnan historiatoimikunta (1996).
Vilska, M.: Parikkalan historia. 1 osa (1926).
Nämä molemmat kirjat ovat lainattavissa Turun yliopiston pääkirjastosta ainakin lukusaliin luettavaksi. Kirjaston aukiolosta ks. http://kirjasto.utu.fi/yleistiedot/aukioloajat.html
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://www.turku.fi/aino löytyy yksi teos, joka käsittelee Parikkalaista Peipon-sukua:
Peippo, Teppo: Uudenkirkon Peippo-suku sekä Koiviston ja Parikkalan Peipot. Mikkeli,...
Valitettavasti emme pysty vastaamaan kolikon keräilyarvoa koskevaan kysymykseen. Esimerkiksi Huuto.netin ja Ebayn hinnoista voi saada jotain käsitystä.
Suomen numismaatikkoliitto (http://www.numismaatikko.fi/) tai Suomen numismaattinen yhdistys (http://www.snynumis.fi/) osaavat varmasti kertoa enemmän. Samoin keräilykolikoiden osto- ja myyntiliikkeistä voi kysellä (esim. http://www.ekman.fi/ tai http://www.matinmarkka.com/).
Virhelyöntien määrästä emme kyenneet löytämään mitään informaatiota. Kannattaa ottaa yhteyttä alan harrastajiin.
Holger Lybäckin yksityiskohtaisesta elämäkerrasta T. Vaaskivi, ihminen ja kirjailija löytynevät vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Kirjan mukaan hän harrasti ja opiskeli useita aloja itsekseenkin. Vaaskiven kiivaasta työtahdista ja suunnattomasta innosta löytyivät varmaankin kannustimet monien alojen tutkimiseen ja tuntemukseen. Lybäckin ja myös Elina Vaaran, kirjailijan puolison, mukaan jo nuoresta saakka sairaalloisen Vaaskiven varhainen kuolema johtui osittain hänen kiivaasta elämän- ja työtahdistaan, huonosta ruokailusta sekä ylenpalttisesta kahvin ja tupakan kulutuksesta. Ainakin yksi lääkärindiagnoosi oli krooninen suolitulehdus. Vaaskivi käytti myös piristäviä lääkkeitä sekä vastapainoksi unilääkkeitä. Viralliseksi kuolinsyyksi...
Siteeratut säkeet sisältyvät runoon Rouva Lasarus, jonka on kirjoittanut Sylvia Plath (1932-1963). Se on hänen viimeisimpiä runojaan; Plath tappoi itsensä kaasulla vain 30-vuotiaaana. Rouva Lasarus -runo sisältyy kokoelmaan Ariel.
Plathilta on lisäksi suomennettu runokokoelmat Sanantuojat (Collected poems) ja Sänkyjen kirja (The bed book), romaani Lasikellon alla (The bell jar) ja satukirja Salaperäinen puku (The it-doesn't-matter-suit). Myös hänen päiväkirjamerkintöjään voi lukea suomeksi teoksesta Sylvia Plathin päiväkirjat, jonka on toimittanut hänen puolisonsa Ted Hughes (1930-1998).
Eri maissa käytössä olevat nimipäiväkalenterit on toimitettu itsenäisesti, toisistaan riippumatta eivätkä niissä esiintyvät nimet ja päivät välttämättä vastaa toisiaan. Sitä paitsi, suomalaisille tuttu virallisesti vahvistettu nimipäiväalmanakka on kansainvälisesti katsottuna hyvin poikkeuksellinen ilmiö: Suomen lisäksi sellainen on käytössä ainoastaan Ruotsissa.
Monissa muissakin maissa tunnetaan sanat nimipäivä ja nimipäiväkalenteri, mutta niillä on eri merkitys kuin Ruotsissa ja Suomessa. Saksan Namenstag ja englannin nameday tarkoittavat jonkin henkilön kirkollista muistopäivää. Vastaavasti nimipäiväkalenteri merkitsee eri päivinä muisteltavien Raamatun ja kirkon historian henkilöiden luetteloa.
Useissa katolisissa maissa (mm....
Internetlähteistä onnistuin löytämään tiedon vain Concorden ensimmäisestä käynnistä Helsingissä. Kyseessä oli British Airwaysin kone, joka toi englantilaisia jalkapallofaneja seuraamaan Suomen ja Englannin välistä ottelua 22. toukokuuta 1985 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Concorde).
Mahdollisista muista käynneistä voisi kysyä esim. ilmailuharrastajien keskustelupalstalta osoitteessa http://www.flightforum.fi/. Palstalta löytyy paljon lentokonebongareita, jotka varmaankin osaavat auttaa. Kokeilla voi myös yhteydenottoa Finaviaan, jonka nettilomake löytyy osoitteesta http://www.finavia.fi/palaute.
