Haanpää kuvasi omien kokemustensa ja tuntojensa pohjalta sotaa ja sotilaselämää novellikokoelmassaan Kenttä ja kasarmi. Novellien pohjana ovat viiltävät muistot nuoren tasavallan asevelvollisuudesta. Novellit käsittelevät osaksi armeijan komentosuhteiden mahdollistamaa mielivaltaa. Lisää tietoa Haanpään tuotannosta ja teosten teemoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksesta Kotimaisia sotakirjailijoita, toim. Kari-Otso Nevanluoma. BTJ 2001 sekä Kai Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia. Otava, 1997.
Luokittelu tarkoittaa kirjastossa sitä, että aineiston asiasisältö määritellään ja aineisto merkitään luokkanumerolla. Suomen yleisissä kirjastoissa on käytössä Deweyn luokitusjärjestelmä (http://ykl.kirjastot.fi/), jossa aineisto on sisältönsä mukaan jaettu kymmeneen pääluokkaan (niitä merkitään numeroilla 0-9) ja kukin näistä luokista voidaan edelleen jakaa kymmeneen alaluokkaan ja taas nämä luokat kymmeneen luokkaan jne. Luokkanumero voi olla esim. muotoa:72.9131 (=Renesanssin arkkitehtuuri).
Luokittelua käytetään aineiston sijoittamiseen, löytymiseen ja järjestyksen ylläpitämiseen kirjastossa.
Aineiston löytämisen ja käyttämisen helpottamiseksi se asiasanoitetaan eli merkitään tietokantoihin aineiston perään sen sisältöä kuvaavia...
Kirjassa Suomalaista keramiikkaa, kirjoittanut Heikki Hyvönen ei esiinny yhtään mainintaa Atelier Nordqvistista. Henkilö Saul Nordqvist mainitaan yhtenä Savitorpan, Klaukkalassa vuodesta 1951, hohtajana tai omistajana.
Myöskään en löytänyt mitään 1900-tals keramik i Sverige nimisessa kirjassa.
Tässä YTV:n talouspalvelusta tullut vastaus:
"Lippujen hinnat sisältävät arvonlisäveroa pääsääntöisesti 8 %. Eli ei lasketa hinnan päälle 8 prosenttia vaan asiakashinta sisältää jo veron, samaan tapaan kuin kaupassakin ilmoitetut tavaroiden hinnat sisältävät arvolisäveroa eikä sitä lasketa kaupan kassalla tavaran hintaan enää päälle, vaan asiakkaalle ilmoitettu hinta sisältää veron.
Lasketaan siis siihen tapaan kuin kirjastossa on päätelty: jos lipun hinta on 5 euroa ja se sisältää veroa 8 % on lipun hinta ilman arvonlisäveroa 4,63 euroa ja siihen alv 8% päälle on 0,37 euroa ja tuosta tulee yhteensä 5 euroa. (Alv lasketaan bruttohinnasta tässä esimerkissä kaavalla (8/108)*5 )."
Tarvittaessa voitte itse kysyä lisää YTV:stä, tässä...
Hei!
Lentosotamies on ilmavoimissa palveleva sotamies.
Sivulta http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/varusmies_06_suomi/arvomerkit/i… löytyvät ilmavoimien arvomerkit.
Termin englanninkielinen vastine on airman (sivu http://www.sanakirja.org/search.php?id=239284 )
Le.Lv tarkoittaa lentolaivuetta. Lentolaivue 14:sta löytyy tietoja ainakin Wikipediasta sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6kk%C3%A4ysvaiheen_ilmas…
WW2 on varmaankin Toisen maailmansodan lyhenne (World War II)
Tuntemattoman tekijän Vuosileikki-runo löytyy esimerkiksi Sanna Hietalan ja Meeri Seppälän kokoamasta kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982).
Tätä sanoin "Tammikuu on nimeni" alkavaa runoleikkiä ei pidä sekoittaa Alpo Noposen suomeksi tulkitsemaan Zacharias Topeliuksen samannimiseen ja -henkiseen runoon, jonka ensimmäinen säe on "Ma olen tammikuu". Tämä joissakin lähteissä Alpo Noposen nimiin pantu vuorolausuntaruno on mitä todennäköisimmin ollut herätteenantajana ja mallina kysymyksessä peräänkuulutetun runon tekijälle.
Topeliuksen tekstiin voi tutustua mm. kirjassa Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se...
Huutti-sanaa ei löydy suomen kielen sanakirjoista, ei etymologisista eikä murresanakirjoistakaan. Sivistyssanakirjassa sitä ei myöskään mainita. Kyseessä lienee jonkinlainen uudissana, keksitty lyhennelmä sanalle huutokauppa, josta käytetään myös lyhennystä "huutis". - Erisnimenäkin huutti-sanaa on käytetty jossain yhteydessä.
Tarkoitatko Viktor Arnar Ingólfssonin novellia Joulukuusen ryöstö? Se on kirjassa Joulutarinoita ja kylmiä väreitä (Leena Lehtolainen, Håkan Nesser, Åke Edwardson ja muita kertojia). Kirjan juoni selviää parhaiten lukemalla novelli, valmista juonen selvitystä ei löytynyt. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Arto Kotilainen on syntynyt Espoossa 1964, käynyt koulunsa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylässä 1983. Samana syksynä hän aloitti opiskelun Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta kirjoittamisen halu voitti. Syksystä 1986 Arto Kotilainen opiskeli kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.
Hän on kirjoittanut viisi kirjaa: Alastoman pojan ääriviivoja (1987 romaani), Ensimmäinen ero (1987 romaani), Epätodellinen kahvitauko (1988 runokokoelma), Rakkain ja surkein yö (1988 novellikokoelma) ja Sulhaspoika (1989 romaani).
Nämä tiedot löysin Kotilaisen tuotannon kansiliepeistä. Voit ehkä kysyä kustantajalta lisää kirjailijan elämänvaiheista. Kotilaisen kustantaja on OTAVA, jonka internet-sivuilta (www.otava.fi)löydät varmaan kustantajan...
Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
Sic on lyhenne latinankielisestä ilmauksesta sic erat scriptum, joka tarkoittaa “näin se oli kirjoitettu”. Lyhennettä käytetään osoittamaan, että vaikka jokin ilmaus tai sana saattaa vaikuttaa epätavalliselta tai virheelliseltä, se on itse asiassa kirjoitettu juuri niin tarkoituksella.Lisätietoa ja lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sic
Itse kysymyksessä olikin jo melko kattavasti lueteltu Lorcan teoksista julkaistut käännökset suomeksi.
Lisäksi voisi vielä mainita Eija-Elina ja Timo Bergholmin toimittaman antologian Tehdään teatteria: yhdeksän näytelmää ja kabareelauluja (vuodelta 1967). Sieltä löytyy Pentti Saaritsan suomentama Don Christobal. Kyseinen kirja löytyy Helmet-kirjastoista.
Myös Aale Tynni on kääntänyt Lorcaa. Hänen kääntämiään runoja löytyy runoantologiasta Tuhat laulujen vuotta. Näitä samoja Aale Tynnin kääntämiä runoja on käyttänyt Einojuhani Rautavaara kuorosävellyksessään Suite de Lorca.
Federico Garcia Lorcan lauluja löytyy käännettynä suomeksi myös Taljankan levyltä Tarara! Kääntäjiä ovat Ahti Taponen, Anja ja Timo Tyrväinen ja Kirsi Kunnas....
Joensuussa Hukanhaudalla oleva kadunnimi Lonikintie on saanut nimensä siellä 1920-luvulta lähtien olleesta Lonikin tilasta. Tilalla oli peltoja, jota sanottiin Lonikin pelloiksi, tilalla harjoitettiin myös karjataloutta.
Mutta siihen, mitä itse sana lonikki tarkoittaa, ei löytynyt suomen kielen sanakirjoista aivan varmaa vastausta. Suomen etymologisesta sanakirjasta, osa 2, 1958, löytyy sana lonnikko 'hyvin alava paikka' ja lonne 'laakso, alanko'. Olisikohan sana tullut näistä.
Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainitaan sana lonneikko 'vesiperäinen, veden syömä maasto'. Hukanhaudan alueella on maan kallistuman paljastamaa järvenpohjaa alettu käyttää kasvumaana.
Lähde: Kylästä kaupungiksi : Hukanhauta Penttilä, Utra,...
Voisikohan kyse olla viisiosaisesta Tonttu- sarjasta vuodelta 1999.
Sarjan tarina kertoo tontusta joka asuu yksin mökissään metsän keskellä. Tarina oli Marjut Hjeltin, piirrokset Jaana Aallon ja sarjan oli toimittanut Maija Koivula. Musiikin sarjaan oli tehnyt Jari Sirniö.
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista ei löydy kyseistä sarjaa, eikä monista ohjelmista edes dvd:tä/videota välttämättä koskaan julkaistakaan. Mutta laita ihmeessä palautetta Ylelle, että lähettäisivät sen uudelleen! Tässä Ylen palautesähköpostiosoite: ohjelmapalaute@yle.fi.
Etsimääsi muistuttaa myös Viktor Rydbergin joululauluksikin sävelletty runo Tonttu, josta löytyy ainakin Martta Wendelinin kuvittama samanniminen kuvakirja vuodelta 1945. Runo kertoo...
Vuoden 2011 Keskisuomalainen-lehdessä on artikkeli, jonka mukaan Linnut-lehden artikkelissa kerrotaan, että auringonkukan siemen painaa melko tarkkaan saman verran kuin siemenen kuori. Tämän mukaan siis 25 kilon säkin paino ilman siemenen kuoria olisi 12,5 kiloa. Roskien määrä ja paino varmasti vaihtelee, joten sitä emme uskalla arvioida.. Alla linkki artikkeliin:
https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-120-auringonkukan-siement%C3%A4/599846
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva.
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään mukavan kuuloisen kappaleen tekijää. Musiikintunnistussovellukset eivät tunnistaneet sitä, vaikka kappale soi pitkään ilman taustahälyä mainoksen aikana. Tämä viittaa siihen, että kyseinen biisi on tehty varta vasten mainosta varten ja sitä ei siis löydy levyiltä tai striimauspalveluista.Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista, kuka esittää kyseisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjasto on yksi kunnallinen peruspalvelu. Kirjastolain (1998) mukaan kunnan tehtävä on järjestää kirjastopalvelut kuntalaisille. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat lain mukaisia.
Opetusministeriön kirjastosivuilla http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/yleiset_kirjastot.html olevassa Suomen kirjastoverkon esittelyssä kerrotaan, että Suomen kaikissa kunnissa on pääkirjasto. Lisäksi voi olla sivukirjastoja, laitoskirjastoja ja muita palvelupisteitä sekä kirjastoautoja.
Lohikaloja on 66 lajia. Suomen lohikalastoon kuuluu yksi haukilaji, yksi kuorelaji ja 13 lohien heimon lajia (lohi, taimen, nieriät, siiat, muikku ja harjus).
Suomen eläimet (osa 3) -kirjan mukaan lohikaloilla on kaikilla selvä yhteinen tuntomerkki: rasvaevä.
Mila on muunnos esim. nimistä Milana, Camilla tai venäjän Ludmila (kansan rakastama). Mila juhlii 16.9.
Anna on alkuaan heprean Hannah (armo, Jumalan suosima).
Maria on alkuaan heprean Miriam ja kreikan Mariam. Nimestä on monta tulkintaa: toivottu lapsi, mutta myös katkera, surullinen, vastahakoinen, jalo.
Meri on Meerin rinnakkaismuoto tai Marian venäläinen muunnos. Nimi yhdistyy myös meri-sanaan.
Anniina on Annan muunnos.
Suvi on suomalainen vuodenaikoihin liittyvä kaunis nimi, merkitsee myös etelää ja suojasäätä.
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Sinin lähtökohtana on suomalainen värinnimi sini.
Tuulia (samoin kuin Tuuli) on suomalainen luontoon...
