Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen kirjan 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa (2014) mukaan
Teos on suomennettu useita kertoja. Ensimmäisen suomennoksen (Valtio-oppi) teki Kaarlo Forsman vuonna 1901 Snellmanin valittujen teosten viidenteen osaan, toisen suomennoksen (Valtio-oppi) Heikki Lehmusto vuonna 1928 Snellmanin koottujen teosten toiseen osaan, kolmannen (Oppi valtiosta) Eero Ojanen vuonna 1982 Snellman: Teokset -sarjaan ja neljännen (Valtio-oppi) Antero Tiusanen vuonna 2005 julkaistuun uusien koottujen teosten viidenteen osaan.
Suomennos löytyy täältä:
https://snellman.kootutteokset.fi/fi/dokumentit/valtio-oppi-tukholma-18…
Hei!Tietokanta Discogsin mukaan saksofonin soittajaksi levyllä on merkitty Seppo 'Parooni' Paakkunainen. Ohessa linkit levyn ja Sepon Discogs-sivuille: Marjatta Pokela - Mörri-Möykyn Suvi | Releases | Discogs Seppo Paakkunainen Discography | Discogs
Museoviraston mukaan tämä taulu (inv. 81100:51, v. 1830) on tosiaankin ollut aikaisemmin Cygnaeuksen gallerian kokoelmissa. Tällä hetkellä se on varastoituna muiden Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten kanssa eikä siis ole nähtävillä julkisesti.
Hei, Runon tai oikeastaan rukouksen alkuperästä sain jotain tietoa. Kyseessä on yksityishenkilön käyttämä iltarukous, jota ei todennäköisesti ole painettu. Kyseisen yksityishenkilön luvalla iltarukous on julkaistu keskustelupalstalla netissä.
Kävin läpi kirjastomme hyllystä löytyvän J.H. Erkon runovalikoiman Hopeahelmiä (Karisto, 1989) ja Project Gutenbergin sivuilta löytyvät Kootut teokset 1: Runoelmia 1868-1885 ja Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906, joissa pitäisi olla melko kattavasti hänen runotuotantoaan, mutta en löytänyt runoa, joka alkaisi etsimälläsi säkeellä. Runossa "Yksin" teoksessa Kootut teokset 2 on lähinnä etsimääsi säettä vastaava säe: "Yksin astelen murhemielin, /Olen matkalla murtua." Kannattaa vielä selailla läpi Project Gutenbergin sivuilta löytyvät Kootut teokset, mikäli jokin runoista vaikuttaisi tutulta, vaikka ei olisikaan ihan juuri tuossa muodossa mitä etsit:https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=juhana+heikki+erkko&subm…...
Tälle marssille (Regina Marsch tai Regina-Marsch tai Reginamarsch) en löytänyt erityistä suomenkielistä nimeä. Yleisradion Fono-tietokannassa ruotsinkielinen nimitys "Kungliga flottans defileringsmarsch" on suomennettu "Kuninkaallisen laivaston ohimarssiksi".Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Vuosina 1964-1966 tuotannossa ollut Lamborghini 350 GT oli yhtiön ensimmäinen sarjatuotannossa ollut automalli. Sitä edelsi prototyyppi Lamborghini 350GTV, jota valmistettiin vain yksi kappale vuonna 1963. Lamborghini Miura oli tuotannossa 1966-1973.https://en.wikipedia.org/wiki/Lamborghini_350_GT
ISO 14067:2018 Kasvihuonekaasut : tuotteiden hiilijalanjälki : hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet -standardi löytyy ainoastaan Helsingin yliopiston kirjastosta. Sitä ei saa lainaan, vaan se on tarkasteltavissa kirjaston tiloissa.Finna.fi: https://finna.fi/Record/helka.9934141598806253?sid=4917849879
Suomen virallinen lista alkaa vuoden 1995 loppupuolelta, mutta sitä aiemminkin on julkaistu myyntilistoja. Timo Pennanen on koonnut niitä blogiinsa Suomen vanhat albumilistat.Suomen viralliselta listalta ei löydy Marie Fredrikssonin sooloalbumeita. Voit katsoa kaikki listoilla olleet laulajat/yhtyeet klikkaamalla artistit-kohtaa valikkopalkissa. Huomaa, että sooloartistit ovat etunimen mukaan aakkosissa. Vilkaisin em. blogista listoja ennen v. 1995 julkaistujen levyjen osalta, eikä sielläkään ainakaan alkuperäisen julkaisuajan lähistöllä ollut listasijoituksia. Voit itse tutkia listoja lisää sivustolla. Roxetten levyt toki ovat päässeet listoille, mutta Fredrikssonin soolotuotanto ei ole ollut yhtä suosittua.
Valitettavasti meillä ei ole enää tietokoneeseen liitettäviä korppuasemia. Niiden käyttö on nykyään niin harvinaista.Löysin nettihaulla vielä muutaman kaupan, jotka tarjoavat floppy disc asemia esim. HalvatHinnat.com. Linkki sivustolle.Levykeaseman voi liittää USB:llä asiakaskoneeseen. Kuvatiedostojen aukeamista en voi luvata, sillä kirjaston asiakaskoneissa ei ehkä ole enää niihin sopivia ohjelmia.Digitaalisen tiedon säilyvyys on myös rajallista. Linkki Ilta Sanomien ja MTV:n sivustoille.
Tomulan koristelemia Arabian astioita käsittelevän Helena Leppäsen Keräilijän aarteet -sarjan kirjan mukaan Botanica-sarjan luonnonkasveja kuvaavat serikoristeet sovellettiin vuosina 1984–91 Tomulan suunnittelemaan lieriömäiseen SO-maljakkomalliin. Taideteollisuusmuseon säätiön Esteri Tomula -luettelosta löytyy tarkempia tietoja tuotantovuosista osalle Botanica-maljakoista, valitettavasti ei kuitenkaan juuri kysytyistä malleista.Lähteet: Helena Leppänen, Keräilijän aarteet : rakastetut Arabian astiat koristelijana Esteri Tomula Esteri Tomula : Arabia 1947–1984
Hei! Kyllä näyttäisi olevan! Kyseessä Pirjo Aaltosen "Hautaustoimen käsikirja" Sitä näyttäisi olevan hyvin saatavilla PIKI kirjastoissa: Hautaustoimen käsikirja | PIKI-kirjastot | piki.fi Toivottavasti tästä on apua!
Sivustolta https://www.canada411.ca/search/reverse.html voi etsiä kanadalaisen puhelinnumeron omistajaa.Lahde:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voi-loytaa-kanadassa-asuvan?language_content_entity=fi
Speisi mainitaan myös Paulaharjun kirjassa Taka-Lappia ja siinä hän selittää sitä näin: "speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk". Tunturien yöpuolella -kirjassa speisin markka-arvo ilmoitetaan periaatteessa samalla tavalla ("5: 60 mk"), mutta kaksoispisteen ja numeron 6 väli on siinä sen verran pitkä, ettei '5:' välttämättä hahmotu kuuluvaksi yhteen '60 mk':n kanssa. Speisin arvoksi Paulaharju ilmoittaa siis 5 markkaa 60 penniä. Paulaharju teki Taka-Lappia -kirjassa kuvatun matkansa vuosina 1925–26. Sen aikainen 5,60 mk vastaa nykyrahassa 2,20 euroa (Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus).
Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Tuo sitaatti William Shakespearen näytelmästä Pericles kuuluu Anna-Maija Viitasen suomennoksessa näin:" - Oi tule, / anna kun hautaan sinut toisen kerran, / käsivarsieni syleilyyn." (s. 165).Pandar on suomeksi Viitasen suomennoksessa roolinimellä Porttolan isäntä ja Bawd on Pultti. WIlliam Shakespeare: Pericles, Tyyroksen prinssi (suom. Anna-Maija Viitanen, WSOY, 2012)
