Tällainen juoni on ainakin Michael Gornickin ohjaamassa elokuvassa Creepshow 2 (1987). Se on Stephen Kingin tarinoihin perustuva episodielokuva. Episodissa nimeltä "The Raft" nuoret joutuvat kuvailemasi kaltaisen öljylautan uhriksi.
Tarkoitatko ehkä Rauno Lehtisen säveltämää ja sanoittamaa kappaletta "Kiiltokuva", jonka ovat levyttäneet esimerkiksi Markus Allan ja Esko Rahkonen? Se alkaa: "Kuljen maailmalla saman taivaan alla". Se sisältyy nuottiin Lehtinen, Rauno: "Muuttuvat laulut" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Nuotissa kappale on määritelty boleroksi.
Katsoin Antikvaarista, joka on antikvariaattien yhteisluettelo. K. Merikosken kirjojen hinta näyttää vaihtelevan 4 -40€. Linkki Antikvaari hakutulokseen.
eli olisiko näin:KäännösSubstantiivit1. немой {m} (nemoi)Adjektiivit2. немой {m} (nemoi)Muut/tuntemattomat3. безголо́сый (bezgolósyi)4. безгла́сный (bezglásnyi)5. немо́й {m} (nemói)6. бесслове́сный (besslovésnyi)7. безмо́лвный (bezmólvnyi)Adjektiivit1. josta ei kuulu ääntä2. sanaton, puhumaton Substantiivit1. ihminen joka ei pysty puhumaan https://www.sanakirja.org/search.php?id=144287&l2=22
Thomas Jeffersonin elämäkertaa ei löydy suomeksi. Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi pro gradu -tutkielma Jeffersonista: Helena Rinta-Paavolan Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit (1967). Hieman tietoa Jeffersonista on myös teoksessa Ihmiskunnan 100 suurinta : historian vaikutusvaltaisimmat henkilöt tärkeysjärjestyksessä (1994).LinkitFinna.fi: Helena Rinta-Paavola: Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit https://finna.fi/Record/helka.9912253623506253?sid=5010715370Finna.fi: Michael H. Hart: Ihmiskunnan 100 suurinta https://finna.fi/Record/anders.56203?sid=5010715370
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Tällainen tieto Saukko-koiran nimen taustasta kyllä löytyy (ks. Waasan lehti 22.2.1893), mutta en onnistunut löytämään Kalevalasta Saukko-nimistä koiraa eikä Kalevala ollut edes ilmestynyt vielä 1817 - 1819, kun Gottlund tiettävästi nimesi koiransa.Lisää Saukko-koiran vaiheita löytyy Ilmari Heikinheimon kirjoittamasta jutusta "Saukko" - Suomen kansalliskoira (Koti: Vuosikirja perheenemännille 1.1.1939).
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Kyseessä ovat paahdetut kurpitsansiemenet, virallisesti pepitas de calabaza. Pepa on espanjaksi siemen, ja pepitas sen diminutiivimuoto monikossa. Kuten tästä voi päätellä, yhdysvaltalaisiin resepteihin nämä siemenet ovat päätyneet Meksikosta, jonka keittiötaiteessa ne ovat merkittävässä osassa. Siemeniä käytetään myös sellaisenaan naposteltavana espanjankielisessä maailmassa Atlantin kumminkin puolin.
Sally Bauer (1908-2001) oli ruotsalainen uimari, joka ui Englannin kanaalin yli juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä. Hänestä kertoo tänä vuonna valmistunut elokuva Nainen ja meri, jonka on ohjannut Frida Kempffi.https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-elokuva/sally-bauer-oli-nainen-joka-rakasti-uimista-poikaansa-ja-haasteita-arviossa-nainen-ja-meri/Ruotsalainen Sara Strindberg on kirjoittanut romaanin Hally Sally, joka perustuu Sally Bauerin elämään. Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 eikä sitä ole suomennettu. Kirjaa löytyy kyllä Suomen kirjastoista. Se on tilattavissa ainakin kaukolainana. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au54816eb3-f51b-4071-8348-83cb4e3b125cEva-Karin Gyllenbergin kirjassa Svenska...
Tuo sitaatti William Shakespearen näytelmästä Pericles kuuluu Anna-Maija Viitasen suomennoksessa näin:" - Oi tule, / anna kun hautaan sinut toisen kerran, / käsivarsieni syleilyyn." (s. 165).Pandar on suomeksi Viitasen suomennoksessa roolinimellä Porttolan isäntä ja Bawd on Pultti. WIlliam Shakespeare: Pericles, Tyyroksen prinssi (suom. Anna-Maija Viitanen, WSOY, 2012)
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja ja muistikuvia kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sinuhen tarina (The Story of Sinuhe) on muinaisegyptiläinen kirja, jota ei ole suomeksi lainattavissa kirjastosta. Englanninkielinen käännös The tale of Sinuhe : and other ancient Egyptian poems 1940-1640 BC / Parkinson R.B. on Varastokirjaston kokoelmassa, josta sitä voi tilata lainattavaksi oman kirjaston kautta. Teksti löytyy myös muista julkaisuista, joita on korkeakoulukirjastojen kokoelmissa. Osa tekstistä on kuunneltavissa Oxfordin yliopiston podcastissa, https://staged.podcasts.ox.ac.uk/life-sinuhe. Englanninnos löytyy myös verkosta pdf-versiona.Tietoa kirjasta löydät esimerkiksi Mika Waltari -seuran vuosikirjasta Illusioni 2006. Siinä on Jaana Toivala-Viitarin artikkeli Muinaisegyptiläinen Sinuhen tarina.Finna.fi: Illusioni...
Tällä hetkellä Helsingin kaupunginkirjastossa on käynnissä iso tarroitusoperaatio, koska aineiston luokitusjärjestelmä muuttuu. Käytössä on kannettavaan tietokoneeseen liitettävä tarroituslaite, joka tulostaa tarrapaperille. Sopisiko vastaavanlainen laite koulukirjastonkin aineiston tarroittamiseen?Kyseisiä laitteita löydät esimerkiksi Google-haulla "tarratulostimet". Laitteita löytyy kannettavia, työpöytämalleja ja tietokoneeseen liitettäviä tarratulostimia kiinteällä tai langattomalla verkkoliitännällä tai Bluetooth-yhteydellä. Yksi esimerkki tarratulostimista tässä: Tarratulostimet, kuitti- ja etikettitulostimet | Brother
Muisteltu katkelma saattaisi olla Weilin+Göösin Mielipiteitä-sarjassa julkaistusta Pentti Saarikosken kirjasta Punaiset liput (1966) – ei siis runosta, mutta runoilijan tekstiä kuitenkin: "Minä ajattelen Suomea ja minulle tulee mielikuva maasta joka on hyvin harvaan asuttu mutta jossa siitä huolimatta on hyvin ahdasta koska ihmisten tyhmyys on niin yksilöllistä ja jokainen tällainen yksilöllinen tyhmyys vie niin suuren tilan." (s. 58)
Kyseinen teksti löytyy John Steinbeckin teoksesta Once There Was a War (Viking Press 1958), joka on kokoelma New York Herald Tribunessa julkaistuja artikkeleita. Steinbeck toimi sotakirjeenvaihtajana kyseiselle lehdelle vuonna 1943. Anekdootti Eddiestä, joka oli onnekas noppapelissä löytyy kirjan luvusta "Craps".
