Hei,Laajemmin taitaa olla vain Yrjö Jylhän suomentamassa ranskalaisessa eepoksessa Rolandin laulu (La chanson de Roland, suom. 1936). Sen lisäksi löytynee aika sirpaleista tietoa, mutta koska kirjojen sisältöä ei kuvailla välttämättä tarkasti, niin jäljittäminen on hankalaa. Voi olla, että esim. Tieteen kuvalehti historia -julkaisussa olisi Kaarle Suuresta kertova artikkeli, jossa olisi sivuttu myös ritareita. Tätä en voi juuri nyt tarkistamaan.
Tekemieni hakujen perusteella vahvin ehdokas kuvailemaksesi kirjaksi on Enni Mustosen romaani Parittomat, joka ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 2008 ja pokkarina 2009. Teos kuuluu Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaan, jossa seurataan kahden suvun elämää. Aiemmat osat tapahtuvat kauempana menneisyydessä, tämä päätösosa taas puolestaan sijoittuu ilmestymisaikansa tienoille. Kuvauksia kirjasta löytyy mm. kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelu (linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37154) sekä kirjan kustantaneen Otavan verkkokaupasta (linkki: https://otava.kauppakv.fi/SV/sida/produkt/parittomat/131347)
Kysyin asiaa viisailta kirjastokollegoiltakin, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tunnistanut kuvailuun sopivaa laulua.Rami Välimäen Kesän jälkeen tulee mieleen, vaikka se ei taida täsmätä. Don Henleyn The Boys of Summer vuodelta 1984 kertoo sekin kaupungista ja menetetystä kesästä.
Hei! Kyllä näyttäisi olevan! Kyseessä Pirjo Aaltosen "Hautaustoimen käsikirja" Sitä näyttäisi olevan hyvin saatavilla PIKI kirjastoissa: Hautaustoimen käsikirja | PIKI-kirjastot | piki.fi Toivottavasti tästä on apua!
Alusta lähtien. Talvisodan alkaessa palvelukseen kutsuttiin 19 ikäluokkaa, mikä sisälsi kaikki 18 reserviläisikäluokkaa (ml. 1902 syntyneet) sekä palveluksessa olleen varusmiesikäluokan. Joulukuun lopussa 1939 palvelukseen kutsuttiin nostoväen I luokan vuosien 1898-1899 ikäluokat. Helmi-maaliskuun vaihteessa 1940 palvelukseen piti astua vielä vuosien 1895, 1896 ja 1897 ikäluokat, mutta he eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana.Yksittäisen henkilön kohdalla palvelukseenastumistiedot selviävät kantakortista, jonka voi tilata Kansallisarkistosta: https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakorttiLisätietoja: Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Helsingin Sanomien Aikakone -palvelusta hakusanalla kouluvuosi löytyy tieto, että vuonna 1985 kouluvuosi alkoi torstaina 15.8.Lähde:Helsingin Sanomat. Aikakone. https://www.hs.fi/aikakone/
Lauri Pohjanpään runo Harakanpesä sisältyy esimerkiksi Lauri Pohjanpään runokokoelmaan Kiurun tupa (1946). Voit lukea runon myös Pohjanpään Valituista runoista (1979 tai Helena Anhavan toimittamasta Laurin Pohjanpään runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (1989).Runo on luettavissa myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta ala-kansakoulun lukukirjasta Neljäs lukukirjani (1954) ja Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (1987).
Wikipedian englanninkielisillä sivuilla on listattu kirjailija Ed McBainin (alkuperäinen nimi Salvatore Albert Lombino, lisäksi hänellä on ollut useita kirjailijanimiä, muun muassa Evan Hunter) teosten pohjalta tehtyjä filmatisointeja, lista alla. Suomenkieliset kirjan nimet kaivoin Finna.fi-palvelusta ja elokuvien nimet Imdb-palvelusta.-Blackboard Jungle (1955, suom. Älä käännä heille selkääsi), ohjaus Richard Brooks, teos Blackboard Jungle (suom. Poikaviidakko) -The Young Savages (1961, suom. Suurkaupungin sudet) ohj. John Frankenheimer, teos A Matter of Conviction (suom. Syyttäjän oikeus)-High and Low (1963, suom. Taivas ja helvetti) ohj. Akira Kurosawa, teos King's Ransom (suom. Lunnaat)-Mister Buddwing (1966, suom. Nainen ilman...
Tässä joitakin erityyppisiä, positiivista virettä kantavia kirjoja.Chambers, Becky: Veisu luonnonkoneilleKlune, T.J.: Talo taivaansinisellä merelläPage, Libby: Pinnalla pysymisen taitoPalacio, R. J.: IhmeWood, Patricia: OnnenpoikaLisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/.
Multio eli multipenkki tai multiainen, multimus, multapenkki, sammakkopenkki on asuinrakennuksen seinää vasten joko sisä- tai ulkopuolelle luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumisen hirsiseinän alitse."Kulmakiviperustaisen rakennuksen lämpöeristystä parannettiin luomalla sisäpuolelle, joskus ulkopuolellekin, multipenkki eli multio. Sisäpuolinen multipenkki tehtiin ennen lattiaa siten, että seinänalusta tukittiin kivillä ja seinien sisäpuolelta luotiin maata seinävierille lattian korkeudelle asti. Multipenkin tukena multaa pitämässä käytettiin usein suurehkoja puita, hirsiä, ja näiden takana taas oli ehkä kiviä. Maa multipenkkiin saatiin usein kaivamalla sisäpuolelle kuoppa, jossa säilytettiin perunoita ym. Multio ei siis välttämättä...
Turun matkustajahöyrylaivat -sivulta löytyy tieto, että laiva olisi ollut matkalla Helsinkiin."-08.09.1929 matkalla Helsinkiin karille Tukholman saaristossa Ryssmasternan kohdalla ja upposi. Pelastettiin lokakuussa ja hinattiin Suomeen korjattavaksi. Lehdistö kirjoitti näkyvästi, että osasyyllisenä haveriin oli ruotsalainen punssi."https://www.turkusteamers.com/ laivahaku: Heimdall
Hei,Pastina ei ole yksittäinen pastalaji, vaan yhteisnimitys pienille pastoille jotka sopivat juuri keittoihin yms. Näitä ovat mm. ditalini, anellini, orzo, quadrucci jne.Pääasia on, että kyseessä on pieni pastalaji, joka on helppo lusikoida ja lusikkaan saan tasakoostumuksen keiton aineksia.Näitä löytää isommista marketeista tai sitten erityisesti italialaiseen ruokaan keskittyvistä pienemmistä putiikeista.
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran lastenkirjassa Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974 ja useita lisäpainoksia) on tarina Harri Hampaattomasta. Googlettamalla kirjan nimellä löytyy kuva kirjan kannesta.
Kyseessä lienee Jevgeni Jevtušenkon runo Olen kuin juna, joka alkaa riveillä Olen kuin juna / joka jo kauan on törmäillyt / kaupunkiin Kyllä / ja kaupunkiin Ei.Runo sisältyy Jevtušenkon runokokoelmaan Kyllä ja ei (Meždu gorodom da i gorodom net, 1967), jonka on suomentanut Erkki Peuranen.
Oletko tutustunut omissa tiedoissasi näkyvään varausten jäädyttämiseen? Varaustesi vieressä näkyvästä Muokkaa-painikkeesta voit jäädyttää varauksesi niin, että paikkasi varausjonossa kulkee eteenpäin, mutta varausta ei toimiteta, ennen kuin olet vapauttanut varauksesi. Valitse Muokkaa, valitse Jäädytyksen tila Jäädytä (keskeytä väliaikaisesti) ja paina Tallenna. Varauksesi viereen ilmestyy teksti JÄÄDYTETTY (väliaikaisesti keskeytetty). Kun pystyt ottamaan varauksen vastaan valitse puolestaan Jäädytyksen tilasta Vapauta (poista väliaikainen keskeytys) ja tallenna. Näin vältyt usean varauksen saapumiselta kerralla.Pitkään matkalla viipyneisiin tapauksiin sanoisin, että aineisto liikkuu perille noutopaikkaan satunnaisesti jostakin...
Valkaman historia ei vaikuta olevan kovinkaan hyvin dokumentoitu: aikajanassa on useita aukkopaikkoja ja monet löytyneistäkin tiedonmurusista on varustettu huomautuksin "ilmeisesti" ja "todennäköisesti". Maarekisterin mukaan Valkama oli aikoinaan Messukylän kylän Säälän talon tila.Reino Seppäsen mainitsema "venäläisen varuskunnan upseerikerho" lienee pelkkää huhupuhetta – ainakaan tällaisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä Tampereen venäläissotilaita käsittelevissä lähteissä. Lauri Jalkasen kirja Tsaarin kenraalin saappaanjäljissä nimenomaisesti mainitsee, ettei Tampereella ollut "Europeiskajan kaltaista kallista houkutinta". Pietarissa "[e]tenkin everstit ja heitä korkeammat upseerit elivät puolet elämästään upseerikerhoilla ja...
"Kirkon edessä kaljaa juodaan kunniaksi Jeesuksen..." lauletaan Camerados-yhtyeen laulussa "Auringon poika". (Yhtyeen nimestä on erilaisia versioita, esim. Los Camerados.) Laulu alkaa: "Auringon poika saavuthan jälleen". Kansalliskirjaston hakupalvelussa laulun säveltäjäksi on merkitty Jukka Ylönen ja sanoittajaksi Petri Hohenthal. Cd-levyn "Love Records : kaikki singlet. 1", johon laulu sisältyy, tekstilipukkeessa Jukka Ylönen on merkitty sekä säveltäjäksi että sanoittajaksi ja Petri Hohenthal sovittajaksi.Lähteitä:Auringon poika Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=eoiTYZHsX8U&list=OLAK5uy_kkiGeEia7bW208xwhRrmcX5zhgQe0rerU&index=93Camerados KANTO - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:https://finto.fi/finaf/fi/page/...
Sadussa "Prinsessa kukkia poimimassa" Pässi Päkäpäätä etsii prinsessa Sinisilmä. Satu sisältyy "Kultaiseen lukukirjaan" (WSOY, 1957, s. 248-251; useita painoksia). Sen ovat laatineet Martti Haavio, Aale Tynni ja A. Hinkkanen. Kirjassa ei kerrota tämän sadun tekijän nimeä.
