Nuottikokoelmassa Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä (1990) on melodia, kosketinsoitinsäestys ja sointumerkit John Lennonin ja Paull McCartneyn kappaleeseen World without love eli Maailma ilman rakkautta.Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme valitettavasti varsinaisesti vastaa esseekysymyksiin. Lyhyesti voisin sanoa, että nähdäkseni varsinkin nykyisessä nuortenkirjallisuudessa pyritään ottamaan huomioon ja käsittelemään kulloisellekin ikäluokalle tyypillisiä kiinnostuksen kohteita ja ongelmia (murrosikään liittyviä kysymyksiä, koulukiusaamista jne.) sellaisella tavalla ja sellaisella tasolla, joka puhuttelee nimenomaan nuoria. Teksti voi olla helppolukuisempaa kuin aikuisten vastaavissa genreissä ja käytetty kieli epämuodollista puhekieltä, jossa on nuorten tyypillisesti käyttämiä sanoja ja sanontoja.Nuortenkirjallisuuden genreihin voit tutustua lisää esimerkiksi Kirjasampo-palvelussa, tässä on linkki Nuortenkirjallisuus | Kirjasampo...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa. Tietokannoistakaan ei löytynyt mitään siihen viittaavaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sitaatin? Tietoja sen alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan tämmätä tarkoittaa haastamista käräjille eli tämmit tarkoittaa käräjähaastetta. Sana esiintyy mm. Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Taustalla on ruotsin sana stämma (haastaa oikeuteen) ja stämning (haaste).Isontalon ja Rannanjärven aikaan oli vielä voimassa vuoden 1734 laki ja sen osa pahanteon kaari (rikoslaki). Sen 18. luvussa säädettiin kirkkorauhasta ja oikeudenkäymisrauhasta. Uusi rikoslaki astui voimaan 1889.tämmi: Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_83a9d9e4e29f982ba19c403c433adb7c&word=Pahategon caari luvut 15-22 Agricolaverkon verkkosivuilla: https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175917.html
Astrid Lindgrenin teoksessa Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta, suom. Kaarina Helakisa, 1973, s. 220) kyseinen kohta kuuluu näin:"Älä sinä kajoa Korppuun! Kuuletko, senkin hirviö, älä kajoa Korppuun, taikka..."
Säkeet ovat Larin-Kyöstin runosta "Suvi-ilta", joka on toinen runo sarjasta "Suvisia sointuja". Runo alkaa: "Kuuluu kellon kalke seutuvilta". Runo on julkaistu esimerkiksi lehdessä "Kodin kuvasto : huviksi ja hyödyksi Suomen koteihin ja perheisiin" (1915, nro 34) ja Larin-Kyöstin kokoelmassa "Sydänpäivän lauluja". Tämä kirja on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Runo sisältyy myös kirjaan Larin-Kyösti: "Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946" (Otava, 1985, s. 212).Runon on säveltänyt Oskar Merikanto lauluäänelle ja pianolle (Suvi-ilta, op91, nro 1). Larin-Kyösti: Suvisia sointuja:Digi.kansalliskirjasto.fi, Kodin kuvasto, 22.08.1915. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
Elokuva on todennäköisesti Yann Samuelin ohjaama romanttinen komedia Kirjeitä lapsuudestani (L'Âge de raison) vuodelta 2010.Lähteet:Internet Movie DatabaseThe Movie Database
Kokeilin Outi-kirjastojen tarkennettua hakua sanoilla novellit, kauhu ja sauna. Hakutuloksen kirjat eivät vaikuta kaipaamaltasi kokoelmalta. Linkki hakutulokseen.Mieleeni tulivat myös Leea Virtasen kaupunkitarinakirjat Varastettu isoäiti sekä Apua, maksa ryömii. Linkki hakutulokseen. Muistelen, että Varastetussa isoäidissä oli tuontapaisia tarinoita.Huomasin, että parempi hakusana olisi kenties nykytarinat. Linkki hakutulokseen.
Sekä Aamulehti että Helsingin Sanomat vuodelta 1966 ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa mikrofilmeinä. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön.Mikrofilmeistä voi ottaa kirjastotulosjärjestelmän avulla maksullisia paperikopiota tai tiedot voi tallentaa omalle USB-tikulle.Opastuksen voi varata täältä: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#...
Kyseessä lienee Robert Louis Stevensonin Runojen puutarha (A Child's Garden of Verses, suom. Kirsi Kunnas,1992).https://finna.fi/Record/keski.2399026?sid=5373397744
Hei,En löytänyt tietoa, että Helene Schjerfbeck olisi käynyt koskaan Alankomaissa. Hän matkusti kyllä uransa aikana Euroopassa, pääasiallisesti Ranskassa ja Englannissa, mutta myös esim. Wienissä ja Firenzessä. 1900-luvun alkupuolella hän sai enemmän kosketusta moderniin taiteeseen, ja hän kirjoitti taiteilijatovereilleen esimerkiksi alankomaalaisesta Vincent van Goghista. Sen enempää en tiedä, tunsiko hän hollantilaista taidetta.Lisää tietoa Helene Schjerfbeckistä voit saada alla olevasta lähdelinkistä, tai esimerkiksi Lena Holgerin kirjoittamasta kirjasta Helene Schjerfbeck vuodelta 2016.Lähde: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4115
Kruununvuorenrannan kadunnimistö pohjautuu kartanoiden omistajien ja höyrylaivojen nimiin tai on vaihtoehtoisesti saanut nimensä alueella sijainneen hopeakaivoksen inspiroimana. Degerön kartano:Gunillantie, Gunillanpolku, Gunillankuja: Kartanon alkuperäisen omistajan Augustin Svanströmin tytär Gunilla Svanström omisti Degerön tilan vuosina 1687-1709.Lorentzinkuja, Lorentzinkallio, Mellinintie: Kartano päätyi avioliiton kautta everstiluutnantti Lorentz Mellinin omistukseen (vuosiluvut eivät ole tiedossa).Otonkuja, Taubenkuja: Kartano päätyi Melliniltä hänen vävylleen Otto Armfeltille vuonna 1736. Oton kuoleman jälkeen kartano päätyi Sofia Armfeltille (vuodet 1742-1751). Sofia meni uusiin naimisiin Otto Ludvig Tauben kanssa, jolloin...
Bill Wattersonin Lassi ja Leevi -sarjakuvat ovat julkaistu alunperin englanniksi nimellä Calvin and Hobbes. Englanniksi on julkaistu kahdeksan kokoelmateosta, jotka sisältävät kaikki julkaistut sarjakuvat järjestyksessä. Vaikka suomeksikin on julkaistu kahdeksan juhlakirjaa, niiden järjestys on hieman poikkeava. Esim. Juhlakirja 4 on julkaistu 10-vuotisjuhlakirjana, ja koostuu valikoidusta kokoelmasta sarjakuvia kymmenen vuoden ajalta. Kaikista vanhimmat sarjakuvat löytyvät vasta kolmannesta juhlakirjasta. Vaikuttaa siis siltä, että teokset olisi luettava seuraavassa järjestyksessä:Lassi ja Leevi: Juhlakirja 3Lassi ja Leevi: Juhlakirja 1Lassi ja Leevi: Juhlakirja 2---Kesäkuun 1990 ja huhtikuun 1991 välissä julkaistuja sarjoja ei ole...
Sana raha tulee kantagermaanisesta skrahā-sanasta, mikä tarkoittaa kuivattua eläimen nahkaa, varsinkin oravan nahkaa. Oravan nahkaahan käytettiin muinaisaikana maksuvälineenä. Sanana raha on vanha, mutta tarkempaa tietoa sen syntyajasta en löytänyt.Lähde:https://kotus.fi/sana/raha/
Kyseessä on luultavasti Viljami Hautaviita, joka esiintyi 1920-1930-lukujen taitteesta ainakin 1970-luvulle. Hänet tunnettiin erityisesti niin sanottuna hammasatleettina sekä voimamiehenä: Hautaviita väänsi suussaan muun muassa hevosenkenkiä ja kiskoi hampaillaan suuria ajoneuvoja.Yle - Viljami Hautaviita voimaili hiuksillaan ja hampaillaan (28.3.2008)Finna.fi - Painokuva (mainoskortti): Voimamies Viljami Hautaviita taivuttaa hampaillaan hevosenkenkää suoraksiFinna.fi - Painokuva (mainoskortti): Voimamies Viljami Hautaviita vetää hampaillaan suurta ajoneuvoa. Hänen päällä paita, jossa teksti "Suomen teräsmies".Finna.fi - Viljami HautaviitaPIKI - Paajanen, Manu: Jätkäviihteen kuninkaat (1998)
Lärän om Staten on alkukielisten koottujen teosten osassa 3. Tässä linkki teostietoihin: https://keski.finna.fi/Record/keski.252179. Voit varata kirjan kirjastokortillasi ja pin-koodillasi.
Hei,
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi punaisten muistopatsaan paljastuksen lehdessään nro 125, 22.6.1949. Kuva uutisesta liitteenä.
Parinpellossa sijaitsevasta muistomerkistä emme valitettavasti löytäneet tietoja. Mikäli haluatte tutkia aihetta lisää, voitte kaukolainata Lahden kaupunginkirjastolta Etelä-Suomen sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kuntakirjaston kautta. Kaukolainoista kuntakirjasto veloittaa hinnastonsa mukaisen maksun.
Hei,
Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiaineiston tiedot löytyvät verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi. Erillistä luetteloa siellä ei ole, mutta musiikkia voi hakea verkkokirjaston hakukentässä esimerkiksi tekemällä ensin tyhjän haun niin, ettei kirjoita hakukenttään mitään. Sen jälkeen hakua voi rajata Jyväskylään (kirjasto) ja äänitteisiin (aineistotyyppi). Äänitteiden alta voi vielä erikseen valita, etsiikö cd-levyjä (cd) vai vinyylilevyjä (äänilevy).
Pääkirjaston 3. kerroksessa on lisäksi musiikin lähivarastossa jonkin verran vanhoja populaarimusiikin vinyylilevyjä, joiden tietoja ei ole verkkokirjastossa. Ne löytyvät hankintavuoden mukaan järjestettyinä ja niitä pääsee itse selailemaan lähivarastoon.
Olisikohan kyseessä
TEKIJÄ Ende, Michael, kirjoittaja
TEOS Momo : merkillinen tarina harmaista herroista ja tytöstä, joka antoi ihmisille takaisin ajan / Michael Ende ; [suom. Marikki Makkonen]
PAINOS 3. painos - 5. painos 2000
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989
