Valitettavasti Suomen patsaiden sukupuolijakaumasta ei löydy tilastotietoa. Suomen patsaille ei ole yhteistä koontisivua, mutta suomalaisia patsaita on koottu kattavasti Wikipediaan. Sukupuolijakaumasta saanee jonkinlaista osviittaa Wikipedian Suomen patsaat ja veistokset -teemasivulta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_patsaat_ja_veistokset
Lista Suomen liputuspäivistä löytyy sisäministeriön verkkosivulta täältä: https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024 Kyseiseltä listalta voi laskea, että naispuolisille henkilöille on viisi liputuspäivää ja miespuolisille yhdeksän liputuspäivää. Yhteensä vuonna 2024 on 30 liputuspäivää.
Kyseinen kirja on suurella todennäköisyydellä Veera Niemisen Ei muisteta pahalla (Tammi 2018). Siinä päähenkilö Piipe vainoaa entistä kumppaniaan ja muistelen, että Piipe olisi mm. räjäyttänyt miehen postilaatikon. Myös kissahahmo täsmää.
Oma maa -runo löytyy seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuuden antologia 2. Ihanteiden aikakausi (Otava, 1963), Oma maa -runo löytyy sivulta 47
Kirja on saatavilla KYYTI-kirjastojen kokoelmissa ja tällä hetkellä se on lainattavissa Kotkan pääkirjastosta. Voitte myös varata kirjan verkkokirjastossa ja noutaa sen lähikirjastostanne https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1052242?sid=4255589247
Tarkiainen, Viljo: Piirteitä suomalaisesta kirjallisuudesta (WSOY, 1922), Oma maa -runo löytyy sivulta 130
Myös tämä teos on saatavilla KYYTI-kirjastojen kokoelmissa ja lainattavissa tai varattavissa Kotkan pääkirjastosta.
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1102496?sid=4255622592
...
Yleisissä kirjastoissa ei kauheasti ole tämän alan kirjallisuutta, mutt ehkä sinua kiinnostaisi muutamat Mark Vanhoenackerin kirjat. Hän lentää 747-koneita ja on vapaa kirjoittaja. Hän on kirjoittanut teokset Ilmojen halki: pilotin matkassa (2018) ja Opi laskeutamaan lentokoneella (2018)Vaski
Kukaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajista ei valitettavasti ole tunnistanut kirjaa näiden tuntomerkkien perusteella. Palaamme asiaan, jos oikea kirja löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen.
Lithospermum multiflorum tunnetaan myös nimillä many-flowered gromwell, pretty stoneseed ja southwestern stoneseed. Lithospermum multiflorumille ei löydy suomenkielistä nimeä, mutta Lithospermum-kasvisuku on suomeksi rusojuuret. Maailmanlaajuisesti rusojuuria on noin 80 eri lajia. Plants of the world online-sivustolta voi katsoa kasvin luontaisen levinneisyysalueen. Suomessa esiintyy peltorusojuurta ja rohtorusojuurta. Tieteelliseltä nimeltään peltorusojuuri tunnetaan kahdella nimellä: Lithospermum arvense ja Buglossoides arvensis. Rohtorusojuuren tieteellinen nimi on Lithospermum officinale. Lähteet: National park service: Many-flowered stoneseed. Luettavissa: https://www.nps.gov/brca/learn/nature/swstoneseed.htm....
Hei!Tietokanta Discogsin mukaan saksofonin soittajaksi levyllä on merkitty Seppo 'Parooni' Paakkunainen. Ohessa linkit levyn ja Sepon Discogs-sivuille: Marjatta Pokela - Mörri-Möykyn Suvi | Releases | Discogs Seppo Paakkunainen Discography | Discogs
Teos on lasten satukirja Kolme pientä karhua Ylösalaisinmaassa (2000). Saksankielisen alkuteoksen (Drei kleine Bären im Chaosland) on kirjoittanut Christl Vogl, kuvittanut kirjoittaja sekä Rob van het Hof. Kirsi Sinko on suomentaja. Kirjasampohttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512834065Finna.fihttps://www.finna.fi/Record/helle.988482?sid=4755122954
Hei, Runon tai oikeastaan rukouksen alkuperästä sain jotain tietoa. Kyseessä on yksityishenkilön käyttämä iltarukous, jota ei todennäköisesti ole painettu. Kyseisen yksityishenkilön luvalla iltarukous on julkaistu keskustelupalstalla netissä.
Kävimme läpi Goethen suomennetut kirjat: Runotarten lemmikki /Der Musensohn , suomennos Teivas Oksala, 2004Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot, suomennos Helmut Diekmann ja Arja Hakulinen, 2013Näissä kahdessa kokoelmassa oli sekä saksankielinen alkuruno ja käännös. Kävimme läpi myös Otto Mannisen ja V. A. Koskenniemen suomennokset.Niistä lähimmäksi ajatusta tuli Otto Mannisen käännös Kyynelten lohtu, jonkakahdessa säkeessä keskeltä runoa on:"Ei auta ponnistus, sit´ envoi konsanaan saavuttaa;Kuin tähti niin se kaukaist´on,niin ylhää ihanaa.Ei tavoitella tähtiä,niit´ihaellaan vain, kun yllämme ne loistavatöin ilon-autuain."Goethe : Runoja, suomentanut O. Manninen, 1928 ...
ISO 14067:2018 Kasvihuonekaasut : tuotteiden hiilijalanjälki : hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet -standardi löytyy ainoastaan Helsingin yliopiston kirjastosta. Sitä ei saa lainaan, vaan se on tarkasteltavissa kirjaston tiloissa.Finna.fi: https://finna.fi/Record/helka.9934141598806253?sid=4917849879
Ensimmäinen sitaatti on runosta heinäkuulta 1919, toinen ymmärtääkseni Tsvetajevan vuonna 1910 omakustanteena julkaistusta esikoiskokoelmasta ("Ilta-albumi"); kolmas sitä vastoin ei ole peräisin runosta lainkaan, vaan se on ote Marinan 26.11.1938 päivätystä kirjeestä tyttärelleen Ariadnalle (Alja).Tutkin Tsvetajeva-valikoimat Ylistys, hiljaa! : valitut runot 1912-1939 (Siltala, 2017) ja Valitut runot (Pulvis & Umbra, 1997) sekä antologiat Uuden runon Venäjä ja Neuvostolyriikkaa. 3, mutta näistä ei vastaani tullut siteerattuja runokatkelmia vastaavia säkeitä. – Ainoat löytämäni suomennokset Tsvetajevan Aljalle osoittamista kirjeistä ovat toukokuulta 1941 (Parnasso 4/1996).
Sitaatti on Emily Dickinsonin runosta 1741 (The complete poems of Emily Dickinson / Johnson)/1761 (The poems of Emily Dickinson / Franklin). Sirkka Heiskanen-Mäkelä on suomentanut sen seuraavasti: "Se ettei palaa koskaan / elämän sulostaa – " (Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille, s. 82)
Nigerian hintatasosta on haastavaa saada luotettavia tietoja. Otin yhteyttä Nigerian Suomen suurlähetystöön ja he ehdottivat ottamaan yhteyttä suoraan heihin. He vastasivat, että ns. virallistenkaan sivustojen tiedot eivät välttämättä vastaa todellisuutta tai ne ovat vanhentuneita. Voitte antaa heille enemmän tietoja mihin menette, koska myös oleskelualueella on merkitystä hintojen suhteen. He auttavat mielellään.Täältä pääsee suomenkielisille lähetystön sivuille: https://finlandabroad.fi/web/nga/edustustoLisätietoja voitte tiedustella sähköpostitse osoitteesta: sanomat.aba@gov.fi
Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonta voi olla avuksi asiassa.Kielineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse tai kysymyslomakkeella.Tässä yhteystiedot: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Elokuva on brittiläinen Across the Bridge (Yli Sillan) vuodelta 1957. Se perustuu Graham Greenen samannimiseen novelliin. Elokuvan ohjasi Ken Annakin ja pääosaa esitti yhdysvaltalainen Rod Steiger.Lähteet:Across the Bridge (film) - WikipediaYli sillan (1957) - IMDbAcross the Bridge | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Aleksandr Puškinin runosta, joka venäjäksi alkaa rivillä Во глубине сибирских руд... on ainakin kaksi suomennosta.Ilpo Tiihosen suomennos sisältyy teokseen A. S. Puškin: Muistomerkki (1999) ja alkaa riveillä "Te sinne Siperian kaivoksiin / myös ylpeytenne veitte pystypäin - ".Olli Hyvärisen suomennos on luettavissa teoksesta Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : Valitut runot 1815 - 1836 (2018). Hyvärisen suomennoksessa runon alku kuuluu näin: "Ei Siperian kaivoksiin / voi kuolla ylpeys lujan mielen...".
