Pienoisromaaneja on hieman hankala löytää kaikista mainitsemistasi aihealueista, joten ohessa on muutamia ehdotuksia. Jos kirjassa on yli 200 sivua, olen laittanut sulkeisiin sivumäärän. Historia:Ollikainen, Aki: NälkävuosiVuillard, Eric: PäiväkäskyLabatut, Benjamin Maailman kauhea vihreys (206 s.)Räinä, Jenni: Vaino (255 s.)Yhteiskunta:Canth, Minna: Köyhää kansaa Murata, Sayaka: Lähikaupan nainenLouis, Edward: Kuka tappoi isäniHamid, Mohsin: Viimeinen valkoinen miesPsykologia:Genberg, Ia: YksityiskohdatDazai, Osamu: Epäkelpo ihmiseksi tai Ei enää ihminenKeegan, Claire: Nämä pienet asiatCanth, MInna: Hanna Luhtavaara, Miira: Tuhkaksi tekemisen taikaFilosofia:Krohn, Leena: TainaronCamus, Albert: Sivullinen Hesse,...
Veikko Huovinen on kirjoittanut novellin Asekronikka, joka on julkaistu Rajamme vartijat -lehden numerossa 9 vuonna 1969. Se sisältyy myös novellikokoelmaan Pylkkäs-Konsta mehtäämässä ja muita erätarinoita. Asekronikassa Huovinen kertoo varsin seikkaperäisesti elämänsä aikana käyttämistään aseista. Ensimmäiset laukauksensa hän ampui isänsä haulikolla. Isä osti myöhemmin J.G.A.-merkkisen pienoiskiväärin, jota Huovinen käytti riistalintujen metsästämiseen. Kun kauppoihin tuli myyntiin japanilaisista sotilaskivääreistä porattuja Jappi-kiväärejä, Huovinen osti sellaisen. Vuonna 1953 Huovinen kertoo ostaneensa Sakon 5,7 x 43 luodikon. Metsästys ja kalastus -lehden artikkelin "Sako L46 – todellinen klassikko" (6.2.2025) mukaan tämä Huovisen...
Staava Haavelinna esitti Katrin ja Leenan mummoa Roland af Hällströmin ohjaamassa elokuvassa Paimen, piika ja emäntä (1938).Paimen, piika ja emäntä | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Giorgio de Santillanan teosta Hamlet's Mill: An Essay on Myth & the Frame of Time (1969) ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://archive.org/details/hamletsmillessay00desa
Kyseessä voisi hyvin olla Myyttihovi, viisiosainen lasten fantasiasarja, jonka on kirjoittanut Brandon Mull. Ensimmäinen osa on myös nimeltään Myyttihovi. Kirja vastaa muuten kuvaustasi, mutta kastehelmien tms. sivelyn sijaan lasten oli juotava tietynlaista maitoa nähdäkseen taikaolennot.
Tähän kansansävelmään tai joidenkin julkaisutietojen mukaan Teodoro Cottraun säveltämään tai muokkaamaan lauluun on useita ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä sanoituksia. Tämän sanoituksen on tehnyt Arvid Rosén, jolta kustantaja tilasi sen uutta koululaulukirjaa varten vuonna 1928. En löytänyt siitä suomenkielistä versiota.Laulusta käytetään julkaisuissa monenlaisia nimiä (esimerkiksi "Santa Lucia", "Sankta Lucia", "Pyhä Lucia") ja sitä on pidetty napolilaisena kansansävelmänä. Osa sanoituksista liittyy Lucian päivään, osa ei. Yleisin suomenkielinen Lucian päivään liittyvä sanoitus on Erkki Ainamon sanoitus, joka alkaa: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa". Se vastaa Signe Psilanderin ruotsinkielistä sanoitusta ("När i den mörka natt...
Reino Helismaan kirjoittamia Laiska-Lassin seikkailuja lähetettiin radiossa vuosina 1954-1963 12 kappaletta:Laiska-Lassi ja kultakuumeLaiska-Lassi ja lapionvarsiLaiska-Lassi ja Villin Lännen postiLaiska-Lassi ja saluunan aarreLaiska-Lassi ja LunkentusLaiska-Lassi ja seitsemäs pykäläLaiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteriLaiska-Lassi ja Surma-Slimin eläintarhaLaiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjusLaiska-Lassi ja ”Lännen Ruusu”Laiska-Lassi ja Murto-Masonin satanenLaiska-Lassin poikaLaiska-Lassina esiintyi Kauko Käyhkö ja muissa rooleissa esimerkiksi Auvo Nuotio ja Teijo Joutsela. Ylen Areenassa näistä hupailuista ovat tällä hetkellä kuunneltavissa ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin orkesteri”, ”Laiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjus”, ”Laiska-Lassi ja...
Köömesin biisi Kaunitar ja Koletis löytyy kyllä striimauspalveluista ja niissä sen säveltäjäksi on merkitty Anssi Kela. Biisi on käännösversio Kelan biisistä 1972.
Helmet-kirjastojen sivustolla kohdassa Kirjastot ja aukioloajat on palveluhakuvalikko. Siitä voi hakea sanalla paperisilppurit ne kirjastot, jotka tarjoavat silppurin asiakkaiden käyttöön.Töölön kirjastossa ei ole enää paperisilppuria, jota asiakkaat voivat käyttää. Tällä hetkellä Helsingin kirjastoista vain Munkkiniemessä on paperisilppuri.
Pelkän valokuvan perusteella varmaa lajitunnistusta ei rohkene ilman yökköslajien erityisasiantuntemusta tehdä. Näin maallikon silmin kuvan perhonen muistuttaa kyseistä yökköslajia, mutta saattaa olla kyseessä joku toinenkin laji ritariyökkösten alaheimosta.
Lisätietoja:
Suomen perhoset.fi: https://www.suomen-perhoset.fi/saharitariyokkonen/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.324966
Nykyinen ajantasainen poliisilaki löytyy tästä (menee 14§n kohdalle)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872#L2P14
ja liitteenä 14§ vuoden 1990 Suomen laki-kirjasta.
Catholic Hierarcy -sivustossa Mendesin kerrotaan olleen syntynyt Portugalissa, mutta toimineen piispana Macaossa, Kiinassa sekä Marianassa, Brasiliassa. Macaon hiippakunnan, Diocese de Macau, sivulla on myös tietoja piispoista. Siellä kerrotaan Mendesistä edellisten tietojen lisäksi, että Mendes myös kuoli Portugalissa.
Harjavallan sivuilta löyty tieto:"Menneisyys on läsnä Harjavallan luonnossa. Voimalaitospadon alapuolella on näkyvillä noin 1400 miljoonaa vuotta vanha hiekkakivinen peruskallio, ja Hiittenharjun rinteillä on muistona kivikkoisia rantavalleja noin 3000—7000 vuotta sitten paikalla olleesta Litorinamerestä." Onkohan tämä kysymyksen paikka?
Harjavalta.fi
Lisätietoja harjavallan historiasta löytyy Finna haulla
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla on vanhoja lappilaisia lehtiä mikrofilmeinä. Mikrofilmi luettelon mukaan myös Pohjolan Sanomat on siellä muiden mikrofilmien joukossa. Mikrofilmejä kaukolainataan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä omaan lähikirjastoosi ja pyytää heitä tilaamaan mikrofilmin sieltä kaukolainana. Jos lähikirjastossa ei ole mikrofilminlukulaitetta, kaukolaina tilataan sellaiseen kirjastoon, jossa sen luku on mahdollista.
Lähteet:
Lapin kirjasto Kotiseutukokoelmat
Muslimit käyttävät kuukalenteria, jossa vuosi on lyhyempi kuin gregoriaanisessa kalenterissa. Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna islamilaisten juhlapäivien ajankohta siis vaihtelee noin 11 päivän verran vuosittain. Juhlien alkamispäivään ja kestoon vaikuttavat myös kuun vaiheiden havaittavuus eri alueilla sekä vallitsevat perinteet. Vuonna 2015 pyhän ramadan-kuukauden päättymistä juhlistava, yhdestä kolmeen päivään kestävä id al-fitr vietettiin 17. heinäkuuta alkaen. Mekkaan suoritettavan pyhiinvaelluksen ajankohta hajj, kestoltaan viisi tai kuusi päivää, oli 21.–26. syyskuuta. Hajjin yhteydessä juhlistetaan islamilaisen vuoden päättymistä eli id al-adhaa, jota vietettiin 24. syyskuuta alkaen neljän päivän ajan.
Lähteet:
https://...
Kyseessä voisi olla Karmea totuus -sarja. Sarjan alun perin brittiläisiä kirjoja julkaistiin suomeksi vuosina 1999 - 2005.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skarmea%20totuus*__Orightre…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karmea_totuus
