Voit etsiä tietoa Suomen ministereistä Valtioneuvoston verkkosivun historiaosiosta. Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917. Sivulta voi vaikka ensin hakea kaikki hallitukset, johon Liberaalinen kansanpuolue on osallistunut (seitsemän hallitusta) ja käydä sen jälkeen hallituksen ministerit läpi. Minun tarkistukseni mukaan ainakin Miettusen III hallituksen puolustusministeri kuului Liberaaliseen kansanpuolueeseen.
Kyseinen haastattelu on ilmestynyt Valittujen palojen vuoden 2004 toukokuun numerossa. Tämäkin lehti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Lehti ei ole avohyllyssä, mutta sen voi tilata lukusaliin luettavaksi. Tilausta varten sinun täytyy hankkia Kansalliskirjaston kirjastokortin. Kirjastokortti on maksuton, mutta se täytyy noutaa Kansalliskirjastosta. Vaihtoehtoisesti voit tilata siitä (maksullisen) kopion. Jäljennepalvelun ohjeet ovat Kansalliskirjaston verkkosivuilla.
Kansalliskirjasto: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot
Kansalliskirjasto jäljennepalvelu: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu.
Kansalliskirjaston kirjastokortti ...
Valitettavasti en onnistunut löytämään varmaa tietoa siitä, mikä rintamerkki on kyseessä. Yritin löytää lähettämässäsi kuvassa oleville merkeille vastaavuutta Googlen käänteisen kuvahaun avulla, mutta haku ei tuottanut täydellistä vastaavuutta kummallekaan merkille. Haussa tuli kuitenkin useita kuvatuloksia Lotta Svärd -järjestön rintamerkeistä, joissa oli samat kirjaimet "SL" kuin mummisi merkeissä. Näin ollen on mahdollista, että kyse on Lotta Svärd -järjestön myöntämistä merkeistä.
Kannattaa kysyä tunnistusapua esimerkiksi jostain antikvariaatista. Linkkilistauksen antikvariaateista löydät Makupalat.fi -sivustolta.
Voit myös yrittää tiedustella tunnistusapua Antikvariaatti.netistä, sähköpostitse ...
Tässäpä muutamia Kirjasammosta "junamatka"-hakusanalla löytyviä teoksia (lisää löytyy, kun klikkaat edelläolevaa linkkiä):
Tauno Lukkarinen: Junamatka (1978)
Paul Theroux: Suuri junamatka (1977)
Michel Butor: Tänä yönä nukut levottomasti (1967)
Aimo Moilanen: Matka kesän kynnyksellä (1966)
Sisko Latvus: Evakkojunalla länteen (1984)
Jaan Kross: Professori Martensin lähtö (1986)
Rosa Liksom: Hytti nro 6 (2011)
Ilkka Huovio: Keisarin kesäjuna 1876 (2015)
Jorge Semprún: Suuri matka (1964)
Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna (1929)
Petja Lähde: Ilon kaava (2018)
Marissa Mehr: Rusalka (2021)
Natalja Klutšarjova: Kolmannessa luokassa (2010)
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä, mutta en oikein niistä tunnistanut toukkaa. Hain selaimen kuvahaulla ja Suomen perhoset -sivustossa oli kuvattuna hammasmittarin toukka, joka näyttäisi samanlaiselta. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
Kysymys on varsin laaja. Tässä joitakin lähteitä, joista selviää kotoutumiskoulutustietoja OECD-maissa.
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/02199d7f-en.pdf?expires=1696920…
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/02199d7f-en.pdf?expires=1696921…
https://gpseducation.oecd.org/revieweducationpolicies/#!node=41761&filt…
https://www.oecd.org/migration/integration-policies-and-indicators.htm
Suomi:
https://www.oph.fi/en/node/5749
Tällaista selvitystä emme valitettavasti löytäneet. Tutkimuksessanne voisi auttaa eteenpäin Päätalo-instituutti. Heiltä löytyy erikoistietämystä Kalle Päätalosta ja hänestä tehdystä tutkimuksesta sekä myös Kalle Päätalon arkisto.
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan valikoidusti. Suosittelen olemaan yhteydessä siihen kirjastoon, jonne haluat kirjoja lahjoittaa.
Joissain kirjastoissa on myös kirjakierrätyspisteitä, jonne voi jättää muutaman kirjan.
Kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet-verkkokirjaston kuvailutietojen perusteella kuvallisia teoksia tavallisista neuvostoliittolaisista ei ole montaa. Vanhemmissa teoksissa kuvailutiedot ovat hyvin niukkoja, joten on vaikea näkemättä sanoa onko niissä kuvia vai ei. Ainakin yksi teos kuitenkin näyttäisi sopivan kriteereihin:Matkalla Neuvostoliitossa / John Steinbeck ja Robert Capa Wikipediassa kerrotaan teoksesta näin: "Steinbeck ja Capa matkasivat Neuvostoliitossa noin kahden kuukauden aikana vuonna 1947, ja heidän tavoitteenaan oli kertoa tavallisten neuvostoliittolaisten elämästä."Näitäkin voit kokeilla:Kuvia vanhan rajan takaa 1941-1944 / Juha VartiainenNeuvostoliiton koulutNuoret Neuvostoliitossa / Vasili ZaitsikovNaapurimme NeuvostoliittoLähde:Helmet.finna.fi...
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville runon tai värssyn tekijää. Etsimme sitä tietokannoista ja sitä pohdittiin myös kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla, ilman tulosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä joitakin mahdollisuuksia. Osassa kirjoista tapahtumat alkavat keskitysleirillä ja jatkuvat sodanjälkeisen ajan kuvauksella.Romaaneja, kaunokirjallisuuttaNeumann, Ariana : Isäni sodan salaisuudet. Into, 2023. - Tytär alkaa selvittää isänsä elämää ja huomaa, että tämä on salannut sekä sukunsa juutalaisuuden että elämänsä keskitysleirillä. Kirja kertoo tyttären salapoliisityöstä, jossa hän selvittää isänsä vaiheita ja pohtii tämän elämää. Rosenberg, Göran : Lyhyt pyrähdys matkalla Auschwitzista. Atena, 2013. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta kääntänyt Ulla Lempinen. - Kuvaus keskitysleireistä selvinneen Ruotsiin muuttaneen juutalaispariskunnan ja heidän lastensa elämästä. Singer, Isaac : Varjoja Hudsonin yllä. Tammi, 2019...
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen...
Hei,Valitettavasti Antti Ketosen lauluun Tähän matkaan tarvitaan kaksi ei löydy nuottia Suomen yleistä kirjastoista. Veikkaukseni on, että kyseistä kappaletta ei ole julkaistu, ainakaan vielä kaupallisena julkaisuna nuotti-versiona ollenkaan.
Sun Tzu (myös Sunzi) oli kenraali.LähteetBritannica: https://www.britannica.com/topic/Peoples-Liberation-Army-Chinese-armyWikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Sun_Tzu (engl.) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sunzi (suom.)
Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
Erilaisia kulkutapoja Panevezysista Skapiškikseen voit vertailla Rome2Rio-sivustolta: https://www.rome2rio.com/map/Panev%C4%97%C5%BEys/Skapi%C5%A1kis Kyseisellä sivustolla voi tutkia kulkutapoja ja -reittejä maailman matkakohteisiin. Sieltä löytyvät myös Tukumsin ja Galinin reittivinkit, kun lähtöpaikkana on Riika. Klikkaamalla hakutuloksessa kulkuneuvoa näet tarkemmat tiedot kulkuyhteyksistä.Suomalaisten sotilaiden hauta on Skapiškiksessa kukkulalla nimeltä Švedukalnis (ruotsalaisten kukkula). Katolisten hautojen ohella 220 suomalaissotilasta makaa siellä yhteishaudassa. Sen päällä on muistomerkki johon kaatuneiden nimet on kaiverrettu. (Skrodenis, 2019) Tukumsissa suomalaisten jääkärien hauta sijaitsee Brāļu kapi -hautausmaalla....
Ainoat aihetta käsittelevät uudemmat käsityökirjat, jotka löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, ovat Johanna Pohjanmiehen teokset (1). Linkistä löytyy myös Linda Sparksin The basics of corset building : a handbook for beginners.Fashions of the gilded age / Volume 1 Undergarments, bodices, skirts, overskirts, polonaises, and day dresses, 1877-1882 (2), joka on 469 sivuinen, käsittelee haluamaasi 1900-luvun taitteen malleja muutaman vuoden ajalta. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön lähikirjastoosi (3).Neljännessä linkissä (4) on lukuisia muita ompelukaavakirjoja ja käsityölehtiä korseteista. Mm. Kansalliskirjastosta tai muualta Helsingistä löytyvistä kirjoista ja lehdistä voit käydä ottamassa kopiot tai lainata, mikäli kyseinen...
Valitettavasti en löytänyt vahvistusta tällaiselle yhteydelle. Aladin-sukunimeä löytyy myös Suomesta, DVV sukunimihaku, https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Aladin, Tuomas Salste https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/aladin.html. Suomalaisista nimikirjoista sitä ei kuitenkaan löytynyt.Venäläisistä sukunimistä löytyy kirjallisuutta, ehkä niistä löytyisi selitys, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Tällä hetkellä Guinness World Recordsin mukaan suurin samannimisten kokoontuminen on ollut Ivan-nimisten tapaaminen Bosnia-Herzegovinassa v. 2017. Yhteensä Ivaneita kokoontui paikan päälle 2325 kappaletta. Lähde:https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/largest-same-name-gathering-first-name
Erinomaisen hyödyllisen Jatkosodan historia -teossarjan kuudennessa osassa todetaan alueen koulutuskeskuksista seuraavaa:"Uusista koulutuskeskuksista Jv.Koul.K. 23 siirrettiin syyskuussa [1943] linnoitusjoukoilta vapautuneisiin armeijan parakkeihin Raviojan, Miehikkälän, Ihakselan ja Taavetin alueille, jonne siirtyivät myös Jv.Koul.K:t 22 ja 26 lokakuun [1943] loppuun mennessä."Eli olisikohan kyseessä Jv.Koul.K. 23, 22 tai 26? Kansallisarkiston Astia-palvelussa näyttäisi olevan kirjoitushetkellä huoltokatko, joten en pysty tarkistamaan asiaa.
