Samantyyppisiä 1970-luvulla julkaistuja teoksia ovat esimerkiksi:
Comfort, Alex: Rakasta hellästi (WSOY, 1972)
Morris, Desmond: Hellyyden anatomia (Suuri suomalainen kirjakerho, 1972)
ja Hytönen, Raitasalo, Tähtinen (toim): Seksologia (Tammi, 1974)
Oheisessa linkissä on kattava listaus Väestöliiton kirjaston Seksuaali- ja ihmissuhdekirjallisuudesta vuosilta 1900-2000 julkaisuvuoden mukaan - sieltä löytyy lisää 1970-luvun aineistoa:
http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/e9491313e136fb5b35943e5ea80696ef/1593679796/application/pdf/9890150/Tuulikki%20Nurmi%2014.6.19_final.pdf
En löytänyt vientitietoja yhtiön sivulta, http://ymparisto.eckes-granini.fi/2019kevat/fi/eckes-granini-finland/ enkä yhtiökuvauksesta.Elintarviketeollisuuden tilastoista, https://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html ja Tullin Uljas-tilastotietokannasta en löydä tilastoja yksittäisten tuotteiden tai tuottajien tietoja. Marli kuuluu osana Eckes-Granini -yhtiöön, jonka päämaja on Saksassa. Etsiskelin nettikauppojen listoilta Virosta Kaubamajasta ja Rimistä, Latvian Rimistä, kolmesta ruotsalaisesta sekä kahdesta saksalaisesta kaupasta, mutta niistä ei löytynyt Marlin tuotteita, kylläkin tuon Graninin. Asiaa voisi tiedustella Eckes-Granini Finlandista https://eckes-granini.fi/palaute/.
Hei
Tässä pari teosta joita on saatavilla Helsingin kirjastojen toimipisteistä. Tarkemman, sinulle sopivimman sijainnin, löydät Kirjastot.fi:n sivustolta:
https://monihaku.kirjastot.fi/
Irene Kristeri: Manian varjossa
Kun läheisen mieli murttuu, toim. Eila Jaatinen
Apua ja neuvoja tarjoaa myös Suomen mielenterveysseura:
https://mieli.fi/fi
Toivottavasti näistä on apua.
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
Hei,
kirjastot ovat kirjastoja, eivätkä asianajotoimistoja. Ne eivät voi vastata kysymyksiin, jotka edellyttävät laintulkintaa. Kirjastot antavat käyttöönsä lainvalmisteluun liittyviä asiakirjoja, mutta ne eivät voi ottaa kantaa siihen, miten lakia yksittäistilanteessa tulkitaan tai sovelletaan. Tällaisiin kysymyksiin vastaavat esimerkiksi lainvalmistelijat.
Tässä tapauksessa sovellusohjeet tulevat todennäköisesti joko sosiaali- ja terveysministeriöstä tai työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kannattaa siis olla yhteydessä näihin tahoihin.
Facebook on tosiaan ainoa paikka josta näitä vierailuja voi seurata etänä. Et kuitenkaan tarvitse Facebook-tiliä voidaksesi seurata lähetystä. Helmet-sivuilla jokaisen Ilmastovieraat-tapahtuman kohdalta löytyy linkki, jonka kautta voit katsoa esitystä kirjautumatta.
Voisiko olla kyseessä Hans de Beerin Pikku jääkarhu ja eksynyt poro [suomentanut Kari Vaijärvi], https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1754237?lang=fin? Kuvausta kirjasta on Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
Etelä-Suomen Sanomien radio-ohjelmatietojen mukaan Päivän mietelause näyttäisi olleen ohjelmistossa ensimmäisen kerran 3.9.1962 - tuolloin nimena ihan Mietelause.
Vanhan Berlitz-matkaoppaan mukaan syyskuisessa Moskovassa päivän ylin lämpötila oli keskimäärin 16°C. Vuoden 1971 lukemat ovat tähän suhteutettuna jokseenkin normaaleja. 1.9. lämpötila kohosi peräti 22 asteeseen ja 12.9. mitattiin 20 astetta; toisaalta 8.9. yllettiin vain 8 asteeseen. Muutoin syyskuun ensimmäisellä puoliskolla lämpötilat vaihtelivat välillä 12°–17° C.
Voisikohan olla kyse Askaisten ritaripuistosta? Esimerkiksi Turun Sanomien artikkelissa kuvataan Mannerheim-ristin ritarien muistokivipuistoa, jonne pystytetään muistokivi jokaisen Mannerheim-ristin ritarin muistolle.
Kysymäsi kirja on lainattavissa ja varattavissa Helmetin kautta, Tässä linkki kirjaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2508795?lang=fin
Yksinkertaisimmin löydät kirjan käännökset, kun kirjoitat Helmetin perushakuruutuun tietämäsi kirjan tekijän ja alkuteoksen nimen. Saat silloin hakutulokseksi sekä alkuteoksen että sen eri käännökset. Jos kyse on kovin vanhasta kirjasta haku ei toimi, koska osa vanhoista kirjoista on luetteloitu puutteellisesti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
'Lameri'-sanalle ei löytynyt merkitystä niin Kielitoimiston sanakirjasta kuin murresanakirjastakaan. Urbaanissa sanakirjassa oli osuma, mutta se on modernimpaa peua kuin nämä kiteeläiset paikannimet. Kielitoimiston paikannimiarkisto tiesi kertoa, että 'Lameri' on ollut myös joidenkin talojen nimi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://kaino.kotus.fi/sms/
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/suomalain…
Ruutuleikki-niminen runo löytyy Heikki Asunnalta, se on julkaistu mm. teoksessa
Ihmisen osa / Merenmaa, Martti ; Hellaakoski, Aaro ; Asunta, Heikki 1943 ja Valikoima runoja / Asunta, Heikki 1958.
Toista runoa emme löytäneet, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kysyjä löysi toisen runon: Vilho Rantasen kirjoittaman runon nimi on Uhri. Se löytyy kokoelmasta Sävelvuoritieltä (1947) ja myös kokoomateoksesta Runot.
Kyllä on, Jaakko Rugojevin suomennos kuuluu Helmet-kirjavaraston kokoelmiin. Varauksen voi tehdä Helmetin kautta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057167__St%3A%28Laulu%20…;
Jos haluat kirjan mahdollisimman nopeasti, voit soittaa varastoon ja pyytää sen noudettavaksi Pasilan kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Kysymys on varsin laaja. Tässä joitakin lähteitä, joista selviää kotoutumiskoulutustietoja OECD-maissa.
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/02199d7f-en.pdf?expires=1696920…
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/02199d7f-en.pdf?expires=1696921…
https://gpseducation.oecd.org/revieweducationpolicies/#!node=41761&filt…
https://www.oecd.org/migration/integration-policies-and-indicators.htm
Suomi:
https://www.oph.fi/en/node/5749
Matti näyttää syövän ruisleipää ja jonkinlaista keittoa. Sitä ei näy, mitä keittoa se voisi olla. Kirjassakaan ei ruoasta kerrota tarkemmin, mutta juoma, jota Matti juo tuopista, on piimää, https://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.html
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän tekstin kirjoittajaa. Välitin kysymyksen edelleen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja jos vastaus löytyy sitä kautta, palaan asiaan.
Linkitetystä laulun "Spesso, Sprofondo" sanoista löytyy englanninkielinen käännös Lyrics Translate -sivustolla. Ainakin kappaleen alku tuntuu viittaavan Sapfon runoon.
Samalta sivustolta löytyy käännöksiä muidenkin Shapplinin laulujen sanoista.
Yritin etsiä kuterveti -sanaa useammasta sanakirjasta ja murresanakirjasta, mutta mistään en sitä löytänyt.
Veikkaisin, että kyseessä on paikallinen ja/tai vanha väännös jostain vieraskielisestä termistä.
Arvaus voisi olla esim. saksan "gut verständnis / verstehen", josta voisi vääntyä "kuterveti" tarkoittamaan hyvää ymmärrystä tai käsitystä.
Ainakin tuosta mallilauseesta tulisi tällä tavoin järkevä: "Hyvä ymmärrys väliltämme on kerta kaikkiaan lopussa."
