Ahti näyttää varioineen Iloisten harhaoppien aforismiaan kokoelmassa Lentäviä kukkia (WSOY, 2013). Se löytyy muodossa "Jollei ihmisellä ole omaa taivasta, hänellä on vain muiden helvetti" Kasarmissa-osion mottona (s. 51).
Kyseessä lienee Nora Schuurmanin Viimeinen valokuva (2000).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1503276?sid=5195735765https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51106
Giorgio de Santillanan teosta Hamlet's Mill: An Essay on Myth & the Frame of Time (1969) ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://archive.org/details/hamletsmillessay00desa
Tarkoitat ilmeisesti BBC:n sarjaa Charles Dickensin ihmemaa (Dickensian, 2015 - 16), jota Yle TV 1 esitti joulukuussa 2016 - tammikuussa 2017 ja uusi joulukuussa 2018.Sarja on julkaistu Isossa-Britanniassa DVD:llä, mutta tallennetta ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kyseinen kohta löytyy Zadie Smithin teoksen Om skönhet (On beauty, översättning Ulf Gyllenhak, 2006) sivulta 401.Se on osa tästä virkkeestä: "Han trodde helt enkelt inte, såsom hans far gjorde, att vår tid på jorden handlar om hur vi förbrukar vår kärlek."
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan seuraaja tiesi vastauksen kysymykseen. Kirja on K. A. Järventauksen romaani Summan savut (WSOY 1940).(Valitettavasti en saanut selville, mistä kirjasta ote on. Onko lukijoillamme tietoa kyseisestä kirjasta?)
Varmaa vastausta ei valitettavasti löytynyt. Ilmeisesti oppikoulun tunnit saattoivat alkaa esimerkiksi klo 8 tai 9, ks. linkki. Jos koulu sijaitsi kaukana kodista, oppikoululainen saattoi asua koulupaikkakunnalla, ks. ilmoitus esim. linkki.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Voit kirjoittaa tietoja tai muistikuvia kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavan vähäiseltä näyttää hakutulos.Oletan, että haluat 1700-luvun asujen kaavoja. Löysin Finna-haulla vain yhden ehdokkaan. Kaava-arkkikooste ohjeineen nimeltään 1790 -luvun puku = 1790 -tals dräkt. Se löytyy Paimion kirjastosta. Linkki Finna-hakuun.Apua voisi olla myös opinnäytetyöstä Le mannequin précieux : naisten 1700-luvun edustuspuvun kaavoitus teattereiden tarpeisiin, joka löytyy Turun ammattikorkeakoulusta. Linkki Finna-hakuun.Voisiko yhdistelmä englantilaisia kaavoja ja suomenkielinen ompelun käsikirja toimia? Esim. Jenni Kulmalan Taitava kaavasurffaaja tai Lorna Knightin Kaikki ompelusta saattaisiavat olla avuksi. Linkki Helmet hakuun.
En löytänyt vahvistusta suuren joukon vapauttamiseen.Sotavankeja on vapautettu ja vaihdettu Venäjän ja Ukrainan välillä.Siviilivankeja on vapautettu vain muutamia. Linkit The Moscow times ja Linkki Human Rights Watch
Voit tarkastaa kausikorttien tilanteen helmet.fi -verkkokirjastosta hakusanalla "Kausikortti PK-35 Vantaa".
Kausikortteja on lainattavissa kaikissa Vantaan kirjastoissa pl. Pähkinärinne, Hakunila ja kirjastoauto.
Kausikorttien laina-aika on viikko, joten kortti on mahdollista hakea n. viikko ennen peliä. Eräpäiväksi tulee pelin jälkeinen ensimmäinen arkipäivä. Kausikortti pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta se on lainattu.
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Voisiko kyseessä olla mahdollisesti piirrossarja? Tuntomerkkeihin voisi sopia amerikkalainen "Tarinoita hyveiden kirjasta" (alkup. Adventures from the Book of Virtues), jota esitettiin Suomessakin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Sarja kertoo kahdesta ihmislapsesta sekä heidän eläinystävistään.
Kysymäsi kirjan pohjalta ei koskaan tehty elokuvaa, sillä Erkki Karu sai potkut Suomi filmista 1931. Hän perusti heti SF:n, mutta
"Pieni sairaanhoitajatar" jäi edellisen firman omaisuudeksi, eikä Karun tekemä sopimus velvoittanut Suomi filmiä mihinkään.
Tieto saatu elokuvaneuvos Kari Uusitalolta.
Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 1919, mutta ruotsiksi. Tietoa suomenkielisestä julkaisemisesta en löydä.
Vuoden 1919 painoksen kustantaja on Söderström ja se löytyy mm. Tampereen kaupunginkirjaston ja Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Kansalliskirjastosta voi vielä kysyä olisiko heillä jotain lisätietoa mahdollisesta suomennoksesta, vaikkei sitä tietokannasta löydykään : kansalliskirjasto(at)helsinki.fi
Mika Waltarin runo Lippuballaadi löytyy mm. seuraavista runokokoelmista:
- 22.30 - pikajuna Viipuriin : Mika Waltarin nuoruuslyriikkaa
- Muukalaislegioona : runoja
