Katsoin Antikvaarista, joka on antikvariaattien yhteisluettelo. K. Merikosken kirjojen hinta näyttää vaihtelevan 4 -40€. Linkki Antikvaari hakutulokseen.
Jonna Helinin suunnitteleman Lento-paidan ohje on julkaistu Laine-lehden numerossa 11 (kesä 2021). Suunnittelijan Seela-paidan ohjetta sen sijaan ei näytä julkaistun missään lehdessä, ohje on saatavilla vain digitaalisena Laine Publishing -kustantamon verkkosivuilta (https://lainepublishing.com/fi/products/seela) sekä joistakin suomalaisista käsityöliikkeistä.
Hei! Kulkemus sijaitsee Partalansaaressa. Tässä linkkejä: https://dynasty.sulkava.fi/kokous/2024243-3-6721.PDF https://fi.wikipedia.org/wiki/Partalansaari
Ota yhteyttä kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastoon. Heidän verkkosivuiltaan löytyy hakulomake julkaisuluvalle: https://luvat.sanasto.fi/fi/hae-julkaisulupaa .
Hei,kuten taiteen tekemisessä yleensä, niin yhtä tiettyä kaavaa tai tyhjentävää vastausta ei ole antaa. Lopulta on varmasti niin, että kukin taiteilija/ tekijät hiovat omat työtekniikkansa ja materiaaliensa työstämisen järjestyksen. Yhdellä luovan työn tekijällä tekemisen tavat täsmentyvät ja vakioituvat uran aikana tietyksi ja samaksi kun taas toisilla tekemisen tapojen etsiminen jatku läpi uran.Helmet-kirjastosta löytyy kirjallisuutta aiheesta. Laitan oheen muutaman lähteen, joista voit tavoittaa joitain esimerkkejä.Voit etsiä lisää tietoa yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista, joissa on taiteen ja/tai av-viestinnän koulutusohjelmia - joku perusteos erilaisista animointitekniikoista voisi löytyä tätä kautta. Toiseksi ehdotan, että...
Rulotekniikka (roller shutter) on ainakin alla olevien lähteiden mukaan patentoitu kaksi kertaa 1800-luvulla: vuonna 1850 sen on patentoinut A. L. Johnson ja vuonna 1882 Anton Greisser. Greisseriä pidetään yleisemmin rulotekniikan kehittäjänä, mutta kumpikaan ei ole varsinaisesti tekniikan keksijä, vaan se on todellisuudessa paljon vanhempi keksintö. Jopa Aleksandrian aikana on ollut rulotekniikalla toimineita temppelinovia. Greisserin patentin myötä rulo-ovet kuitenkin yleistyivät. Harmonin ikää ei tarkasti voi arvioida rulotekniikan kautta, mutta harmonit ovat Suomessa yleistyneet 1800-luvun loppupuolella, joten soitin voi olla 1800-luvulta.Lähteet ja lisätietoaThe History of Roller Shutters (With Timeline) https://rollershutterpeople....
Kappale on "Jätkän puheenvuoro", joka alkaa: "Hei halki ja poikki". Sen on säveltänyt Toivo Kärki. Sanoituksen ovat tehneet Lauri Jauhiainen ja Juha Vainio. Sen ovat levyttäneet Matti Louhivuori (1967) ja Pentti Pöyhönen (1978).Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiMatti Louhivuori: Jätkän puheenvuoro YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=GS3ulWOAe6A
Kirjallisuutta kylpylöistä löytyy Finnasta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kylpyl%C3%A4t&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=Suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20Jonkin verran kylvettäjien työskentelyä valaisee kylvettäjien työtaistelu. Sitä kuvataan väitöskirjassa Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä / Uusitalo, Taina (2014-01-25). Tutkimuksessa kerrotaan, mitä kaikkea kylvettäjiltä odotettiin ja...
Olisikohan kyse ollut vuoden 2006-painoksesta? Luettelointitietojen mukaan kirja on kuvitettu. Suomennoksen tekijä on Eila Pennanen. Kirjassa on vähemmän sivuja kuin monessa muussa laitoksessa, mutta ilmeisesti kirjan fontti on pientä. Kirjan voi varata Helmet-tietokannan kautta.Helmet : Humiseva harju
Ilmeisesti Naantalin kirjaston kaikille avoimet digiopastukset jatkuvat taas syksyllä 2025, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Päivämäärät tulevat varmasti myöhemmin tietoon ja niitä voi seurata joko Naantalin kirjaston verkkosivulta osoitteesta Kirjasto | Naantali tai somesta (esim. Naantalin kirjaston Facebook tai Instagram). Lisää tietoa Naantalin kirjaston digiopastuksesta löytyy täältä: Digiopastus | Naantali
"Dolorous stroke" liittyy Sir Baliniin, jonka vaiheita seurataan Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin toisessa kirjassa. Maininnat siitä ovat lukujen XI ja XIX välisessä osuudessa. Mary Macleodin toimittamassa Le morte d'Arthur -valikoimassa, jonka on suomentanut Aino Lehtonen (Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa) Balin ei esiinny lainkaan, ja Marja Helanen-Ahtolan Maloryn alkuteoksesta lyhentäen suomentaman Pyöreän pöydän ritarit -kirjan jakso Sir Balin ja miekkaan vyötetty neito kattaa vain Le morte d'Arthurin toisen kirjan kolmen ensimmäisen luvun tapahtumat. Balinin vaiheet Arthurin hovista lähdön jälkeen kerrotaan yhteenvedonomaisesti muutamalla rivillä ilman viittauksia "dolorous strokeen".
Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi...
Taitavat "hookri" ja "kookri" olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Tekaistuilla cocktailien nimillä Simo saa vedettyä tarjoilijan huomion puoleensa siksi aikaa, kun Njurmi (Spede) kiinnittää köyden tämän jalkaan.Pähkähullu Suomi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Kaivattu runo löytyy Eeva Kilven Animalia-kokoelmasta. Sisällysluettelossa sen nimeksi on merkitty ensisäkeen mukaisesti Se että on kerran käynyt kaukana.
Ainakin alla olevissa teoksissa käsitellään sisaruskateutta:Anneli Jordahl: Karhunkaatajan tyttäret https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7307452Hannele Laukkanen: Veela https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7002102Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7038346Johan Bargum: Syyskesä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1846Margaret Atwood: Sokea surmaaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1274Raisa Lardot: Siskonpeti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_21209Tamara McKinley: Tuulenkukat https://...
Voisikohan kyseessä olla Jac Remisen kuvakirja Anna-Sofia pikkuinen nukkeneiti? Kuva kirjasta löytyy esimerkiksi täältä: https://seitsemanveljesta150.fi/p/jac-remise-anna-sofia-pikkuinen-nukkeneiti/ Suomeksi kirjan on julkaissut Otava vuonna 1979. Lisätietoja löytyy esim. Finna-sivustolta: https://www.finna.fi/Record/jykdok.44637?sid=5121734340 Kuvia löytyy enemmän, kun hakee esimerkiksi Googlesta kirjan alkuperäisellä ranskankielisellä nimellä Marie-Stéphanie et les quatre saisons. Valitettavasti Porvoon kirjastossa tai Helle-kirjastokimpassa kirjaa ei enää ole, mutta sitä voi myös kysyä kaukolainaksi muista kirjastoista. Otathan halutessasi yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
Taidat tarkoittaa alla olevan linkin nuottikirjaa. Klikkaamalla näet kirjastot, joista se on saatavilla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2460606?sid=5158550867