Tässä tiedot, jotka löytyivät Kavista. Oikein muuta ei ole.
Sukunimi: Cederberg
Kutsumanimi: Göran
Etunimet: Göran
Syntymäaika: 07.12.1926
Syntymäpaikka: Espoo
Kuolinaika: 13.08.1978
Lähteet: Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974 ja 1983
tehtävät: Näyttelijä (kertoja) Helkama TV (käsittelynimi)
Näyttelijä (Raffu Larkamo) Näkemiin Helena 1955
Näyttelijä (insinööri Kalle Kallio ) Yks' tavallinen Virtanen 1959
Irman poikaystävä Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut 1960
Näyttelijä (arkkitehti Stig Gustavsson ) Här börjar äventyret 1965
Näyttelijä (runoilija) Sadas yö 1965
Näyttelijä (Pilatus)...
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön –kirja (Saarikalle & Suomalainen, Gummerus, 2007) kertoo Rinna-nimestä seuraavaa:
”Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa. Myös monissa harvinaisemmissa nimissä on vastaavanlainen muoto (esim. Inna, Ninna ja Sanna). Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä. Skandinaviassa Rinna on lähes tuntematon nimi, mikä saattaa johtua siitä, että ruotsiksi rinna tarkoittaa ’valua, virrata’. Vaikka väestörekisteristä löytyy ensimmäinen Rinna jo 1800-luvun puolelta, nimi on jäänyt todella harvinaiseksi. Viime vuosisadalla Rinnaksi nimettiin alle sata suomalaista,...
Rakkautta tunteena tuskin on kukaan varsinaisesti keksinyt, mutta sitä on kyllä yritetty selittää monin eri tavoin. Esimerkiksi filosofi Platon (427 - 347 eaa.) esittää teoksessaan Pidot myytin, jonka mukaan ihmiset olivat alun perin pallomaisia, kahdeksanraajaisia olioita, kaksoisihmisiä. Myöhemmin jumalat halkaisivat nämä kaksoisihmiset kahtia, mutta ihmiset tuntevat edelleen vetoa entistä vastinpariaan kohtaan. Tämä molemminpuolinen kaipaus on rakkautta. Platon ei itsekään ottanut tätä myyttiä kovin vakavasti, mutta ajatus kohtalon toisilleen määräämistä rakastavaisista elää edelleen meidänkin kulttuurissamme.
Rakkautta on myyttien lisäksi pyritty selittämään myös luonnontieteiden ja kulttuurihistorian avulla. Luonnontieteelliset...
”Hamletista” on useita suomennosversioita, mutta Paavo Cajander (1879, s. 42) suomentaa katkelman näin:
”Epäile tähden paloa
Ja kirkkaan päivän valoa;
Totuutta valheeks luule,
Mut lempeäni kuule.”
Eeva-Lisa Mannerin (1981, s. 43) käsissä katkelma suomentuu näin:
”Epäile auringon paloa,
epäile tähden valoa.
Valheeks epäile totuutta,
vaan älä epäile minua.”
Veijo Meri (1987, s. 63) puolestaan on riimitellyt katkelman seuraavasti:
”Epäile, että tähdet ovat tulta,
epäile, että aurinko liikkuvi,
totuus on valehtelija, kulta,
mutta totta on rakkauteni.”
Yrjö Jylhäkin on suomentanut ”Hamletin”, jos mikään edellä olevista ei sovi. Ainakin tyylillisesti ja kielellisesti tarjolla on monta eri versiota.
Espanjan kielessä rakastamista ilmaistaan yleisimmin verbeillä querer ja amar, 1. persoonan yksikkömuodossa te quiero ja te amo. Amar on yleensä ilmaissut rakkautta kumppania, perheenjäsentä tai jotain elotonta kohtaan, kun taas querer-sanalla rakkautta on ilmaistu esimerkiksi ystävälle tai ihastukselle. Querer ei silti ole amaria heikompi sana, vaan molemmilla voidaan tarkoittaa yhtä voimakasta romanttista kiintymystä. Ihmisten välisen rakkauden verbinä muodolliseksi tai teatraaliseksi joskus koettu amar ei olekaan nykyespanjassa kovin yleinen, vaan siihen törmää arkikielen sijaan ennemmin elokuvissa tai laulujen teksteissä. Sanojen käyttö ja merkitys vaihtelee kuitenkin esimerkiksi alueittain ja ikäryhmittäin.
Lähteet:
Amar y...
Voisikohan kyse olla viisiosaisesta Tonttu- sarjasta vuodelta 1999.
Sarjan tarina kertoo tontusta joka asuu yksin mökissään metsän keskellä. Tarina oli Marjut Hjeltin, piirrokset Jaana Aallon ja sarjan oli toimittanut Maija Koivula. Musiikin sarjaan oli tehnyt Jari Sirniö.
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista ei löydy kyseistä sarjaa, eikä monista ohjelmista edes dvd:tä/videota välttämättä koskaan julkaistakaan. Mutta laita ihmeessä palautetta Ylelle, että lähettäisivät sen uudelleen! Tässä Ylen palautesähköpostiosoite: ohjelmapalaute@yle.fi.
Etsimääsi muistuttaa myös Viktor Rydbergin joululauluksikin sävelletty runo Tonttu, josta löytyy ainakin Martta Wendelinin kuvittama samanniminen kuvakirja vuodelta 1945. Runo kertoo...
Inger ja Lasse Sandbergin Pikku Anna -kirjoja löytyy kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi seuraavat:
Missä on pikku Annan koira (kustantaja Weilin+Göös 1973), Pikku Anna ja salaperäiset siemenet ( Weilin+Göös 1980), Pikku Anna ja setä Riukuliini (Weilin+Göös 1972),Pikku Anna pelastaa Oskarin (Semic 1987), Pikku Anna siirtelee tavaroita (Weilin+Göös 1974), Pikku Anna, tule apuun (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan joululahja (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan palloleikit (Weilin+Göös, 1974), Pikku Annan sukellusretki (Weilin+Göös 1977).
Kustantajien yhteystietoja löytyy esim. Makupalat.fi:stä http://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=a…
ja Kirjastot.fi:stä https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/...
Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja, ISBN 951016030X, kerrotaan sivulla 173 kuinka ollaan kohteliaana hississä. Muistutetaan, että vanhoina hyvinä aikoina herrasmies päästi naisen ulos hissistä poistumalla ensin itse käytävään ja palasi sitten takaisin. Todetaan, että nykyään sellainen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kirjan mukaan nykyään noudatetaan järkevyysperiaatetta naisen ja miehen ollessa yhdessä liikkeellä. Miehen tulee kuitenkin esim pyöröovissa ja rullaportaissa mennä edeltä ja huolehtia, että nainen selviää kunnialla perässä. Ilmeisesti hissiin astumista ei pidetä niin vaarallisena tilanteena, että miehen tulisi olla siinä erityisesti naisen tukena. Kyseinen kirja ei siis kehota astumaan hissiin tietyssä...
Jonathan Swift (1667-1745) oli pappi, poliitikko ja kirjailija, joka muistetaan nykyään ennen kaikkea merkittävänä satiirikkona. Swift tunnetaan parhaiten teoksesta Gulliverin retket, jonka jättiläisten ja lilliputtien maasta kertovia osia pidetään nykyään lastenkirjallisuutena. Alun perin kyseessä oli kuitenkin yhteiskuntaa vertauskuvallisesti kritisoiva teos, jonka hahmoista saattoi tunnistaa vaikutusvaltaisia henkilöitä ja joka herätti ilmestyessään suurta kohua.
Swiftiä pidetään kyynisenä henkilönä, jonka katkeruus, ihmisviha ja halveksiva asenne yhteiskuntaa kohtaan heijastuvat hänen kirjallisella urallaan. Englantilaisesta virkamiesperheestä lähtöisin ollut, Irlannissa syntynyt Swift jäi nuorena orvoksi ja koki joutuneensa...
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kirjoittama satukirja "Kielotyttö", joka ilmestyi alunperin vuonna 1939 Kultainen koti -sarjassa. Kirjan kuvitus on on virolaisen Richard Kivitin tekemä.
Teos on harvinainen, mutta sitä löytyy kirjastoista kuten esim. Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/
Kannattaa tutustua rakennusten sähköasennuksia käsitteleviin kirjoihin. Tässä muutama esimerkki:
Ahoranta, Jukka: Kiinteistöjen sähköasennukset (2004), Käsikirja rakennusten sähköasennuksista (2006), Sähköasennukset 1-2 (2006) sekä SFS viitestandardit - 6000, joka sisältää sähköalan standardeja. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Weborigosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
Ei ole olemassa yhtä tiettyä vuosilukua tai tilannetta, jolloin Kivi olisi saanut kansalliskirjailijan tittelin. Asia lienee edennyt vähän kerrallaan. aleksiskivi-kansalliskirjailija sivustolla Irma Perttulan artikkelissa (Kiven elämän vuodet) on seuraava tieto:
1897–1898
Valituista teoksista otetaan 2. painos.
1800-luvun lopussa Julius Krohn kohottaa Kiven kirjallisuushistoriassaan (Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet) kansalliskirjailijaksi. 1900-luvun alussa Kivi-renessanssi, Kivestä Suomen kansalliskirjailija Runebergin rinnalle ja ohi.
Aleksis Kivestä on hyvää tietoa sivulla Aleksis Kivi, Kansalliskirjailija http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/
ja SKS:n Aleksis Kivi SKS:ssä: Tie lähteisiin http://neba.finlit.fi/kivi/...
Tavallisessa yleisessä kirjastossa ei puhdisteta homeelta haisevia kirjoja, vaan ne heitetään roskiin. Hajunpoistoon on kuitenkin olemassa joitain keinoja, joiden toimivuus riippuu tilanteesta. Ensimmäiseksi on syytä pohtia, ovatko kirjat todella homeessa ja jos ovat, voiko niiden säilyttäminen aiheuttaa terveysriskin, vaikka hajun voisikin saada pois.
THL:n mukaan otsoni on myrkyllistä ja otsonoinnin jälkeen tilaa tai esineitä pitäisi tuulettaa 24 - 48 tuntia, minkä jälkeen pinnat pitäisi pyyhkiä nihkeällä. Kirjojen kohdalla tällainen toimenpide tuskin onnistuu.
Tuttu kotikonsti hajujen poistoon esineistä on esineiden laittaminen samaan muovipussiin esimerkiksi ruokasoodan tai kissanhiekan kanssa (siten etteivät esine ja...
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään mukavan kuuloisen kappaleen tekijää. Musiikintunnistussovellukset eivät tunnistaneet sitä, vaikka kappale soi pitkään ilman taustahälyä mainoksen aikana. Tämä viittaa siihen, että kyseinen biisi on tehty varta vasten mainosta varten ja sitä ei siis löydy levyiltä tai striimauspalveluista.Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista, kuka esittää kyseisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kappale on alkuperäisesti kansanlaulu, jonka tekijä on epävarma, joten nimitys on avoin spekulaatiolle. Laulun sanat ovat muuttuneet vuosien varrella, sen mukaan kuka sitä on laulanut ja milloin. Tämä on johtanut siihen että talon nimestä on vaihtelevia teorioita, joista monet löytyvät laulun wikipedia sivulta - The House of the Rising Sun - Wikipedia
Monet ovat teoretisoineet että talon nimi viittaa taloon joka on ollut olemassa todellisuudessa, oliko sitten bordelli tai vankila. Voisi sanoa että olemassa on kaksi pääteoriaa.
Ensimmäinen perustuu Bizarre New Orleans-opaskirjaan joka kertoo että tietty talo olisi inspiroinut laulun. Talon rouva oli nimeltään Marianne LeSoleil Levant, jonka sukunimi tarkoittaa "...
Mahtanetko tarkoittaa runoa Lähdettyäs, joka löytyy kokoelmasta Runoja (1906).
"Lähdettyäs, armahani oi,
kaikki on niin hiljaiseksi käynyt:
ilta varhemmin on hämärtäynyt,
myöhemmin on noussut aamun koi."
---
Runo löytyy myös ainakin teoksesta Jääkukkia. V.A. Koskenniemen valitut runot.
Valitettavasti ei ole olemassa runosuomennosten tietokantaa, josta helposti löytyisivät kaikki eri runoilijoiden käännökset. John Donne on tunnettu runoilija, mutta hänenkin runotuotannostaan on suomennettu vain muutama runo. Internetistä löytyi yksityishenkilön sivuilta hänen oma käännöksensä runosta, http://www.luminarium.org/sevenlit/donne/goandcatchfinnish.php .
Donnen tuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat runot:
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta -runon on suomentanut myös Aila Meriluoto ja se löytyy teoksesta Runon suku (Otava 1991).
Uusin suomennos...
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (Otava). Munter-nimestä ei siellä ole valitettavasti mainintaa.
Internetissä Väestetörekisterikeskuksen sivulla löytyy vain lukuja, mutta ei tietoa nimen alkuperästä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nykyisenä nimenä Munter on 182:lla henkilöllä (Suomi 166, ulkomaat 16).
Ruotsin kielessä "munter"-sanan merkitys on sanakirjan mukaan hilpeä, hauska, iloinen. Saksan kielessä merkitys näyttäisi olevan kutakuinkin sama.
Kun Google-hakukoneeseen syöttää kaksi termiä munter nimi, tulee hakutulokseen Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksen linkki:
http://www.genealogia.fi/genos/64/64_76.htm...
Nämä kaksi löytämääni linkkiä osoittaisivat vahvasti, että ensisijainen taudinlevittäjä olisi verta imevä hietakärpänen.
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Parasiitti-infektiot#Vis…
http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/Leishman.htm
Olisiko mahdollista, että katsomasi ohjelma olisi Prisma 26.11. Jakso kertoi hengenvaarallisesta heisimadosta, joka lähestyy Suomea.
Löysin myös Helsingin Sanomien arkistosta artikkelin kyseisestä heisimadosta. Artikkeli on suora kopio Hesarin arkistosta.
Ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki tulossa Suomeen
Aamulehti, 01 joulu 2008, s.5:- Eviran yksikönjohtaja Antti Oksanen Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksiköstä arvioi, että ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki saattaa tulla Suomeen jo...
