Tarkoitatkohan antiikin mytologian monipäistä hirviötä Hydraa, jolle kasvoi aina kaksi päätä yhden pois leikatun tilalle? Myytin mukaan Hercules onnistui lopulta voittamaan hirviön. Lähteitä:Alf Henriksson: Antiikin tarinoita 1-2 (WSOY, 1993)https://en.wikipedia.org/wiki/Lernaean_Hydra
Sumopainista näyttää löytyvät hyvin vähän mitään julkaisuja ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta. Yksi englanninkielinen tietoteos näyttäisi valikoimissa olevan: Mina Hall: The big book of sumo : history, practice, ritual, fight (Stone Bridge Press, 1997)Suomeksi näyttää aiheesta olevan vain yleisemmissä kamppailulajeja käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi tässä: Tero Laaksonen: Suomalaiset kamppailulajien tekijät (European Kyusho Jitsu Tuite, 2009)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mahdollisesti laji on Suomessa niin vähän tunnettu ja harrastettu, että lajia koskevaa kirjallisuuttakaan ei meillä juuri ole. Englanniksi varmaankin löytyisi...
Tarkoitat ilmeisesti, että sinulla lainassa ollut kirja on kadonnut. Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. Ensin tarkistetaan, olisiko se kuitenkin palautunut etsimällä kirjaa kirjaston hyllystä. Mikäli sitä ei löydy, voidaan lainaa uusia, jos uusintakertoja on jäljellä, ja jatkaa etsintöjä. On myös mahdollista korvata kadonnut kirja ostamalla uusi samanlainen teos tilalle tai maksamalla korvaushinta. Tarkemmin näissä asioissa sinua pystytään neuvomaan siinä kirjastossa, josta kirja on lainassa.
Anne Friedin lisäksi ainakin Merete Mazzarella on kirjoittanut useissa esseeteoksissaan vanhenemisesta ja myös surusta. Hänen teksteissään on myös huumoria mukana, joten siinä mielessä ne voisivat olla voimauttavia lukukokemuksia. Esimerkiksi näissä Mazzarellan teoksissa on aihetta käsitelty: Violetti hetki (2022), Kun kesä kääntyy: vanhenemisen taidosta (2001), Illalla pelataan Afrikan tähteä: isovanhemmista ja lapsenlapsista (2014), Matkalla puoleen hintaan: eläkkeellä olemisen taidosta (2012), Aurinkokissan vuosi (2017), Syksystä syksyyn (2021)Vanhuus ja yksinäisyys ovat aiheina myös esimerkiksi näissä teoksissa:Elisa Tiilikainen: Jakamattomat hetket: Yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku (2019)Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella....
Donna Leonin teosta Give Unto Others (2022) ei ole vielä käännetty ruotsiksi. Teos on Guido Brunetti -sarjan 31. osa. Louise Bäckelin Förlag julkaisee seuravan ruotsinkielisen Brunetti -sarjan käännöksen keväällä 2025. Kyseessä on sarjan 24. osa nimeltä Kärlek som dödar (Falling in love, 2015). Bokförlaget Forum on julkaisut sarjan aikaisemmat 23 osaa ruotsiksi.
Hakusanalla "introversio" löytyy 31 tietokirjaa ja kaksi romaania. Linkki hakutulokseen.Myös hakusana ujous voisi käydä tässä yhteydessä. Silloin löytyy Silloin haku löytää 27 tietokirjaa ja 8 romaania. Muutamia tosin kahtena eri painoksena. Linkki hakutulokseen.Lukusuosituksina aloittaisin Susan Cainin kirjasta Hiljaiset : introverttien manifesti ja Liisa Keltikangas-Järvisen Ujot ja introvertit. Haulven Nicholaksen kirja Tunne itsesi! : 25 tapaa selvittää, millainen tyyppi todella olet voisi myös olla tutustumisen arvoinen teos.Kirjavinkit .fi sivustolta löytyy hakusanalla mukava lista lukemista. Osa samoja kuin edellä, mutta myös esim. sarjakuvia. Linkki hakutulokseen.Sivustolta löytyi mm. Sylvia Löhken Hiljaisissa on voimaa.
Kovin helposti asia ei ole selvitettävissä, jos ollenkaan. Aikakauden rivisotilaista jäänyt asiakirjajälki voi olla vähäinen, ja vasta 1600-luvun lopulla luotu ruotuarmeija alkoi tuottaa suurempia määriä asiakirja-aineistoa. Laukaan historia -teos ei ole käsillä, mutta kannattaa katsoa olisiko maininnalle lähdeviitettä, jonka avulla voisi päästä mahdollisten asiakirjalähteiden jäljille. Olisiko tieto peräisin esimerkiksi pitäjän manttaaliluettelosta tai katselmusrullasta? Samoin jos suvusta on laadittu sukukirja tai vastaava, sieltä voisi löytyä myös tietoa säilyneistä lähteistä. Selvittely saattaa vaatia arkistotutkimusta. Aikakauden sijaissotilas- ja väenottojärjestelmää sekä käytettävissä olevia asiakirjalähteitä avataan esimerkiksi...
Laukaan kalliomaalauksista on uutisoitu 25.3.1975. Artikkelissa Laukaassa kivikautisia kalliopiirroksia kerrotaan, että laukaalaiset ovat "tienneet piirrosten olemassaolon lapsesta lähtien". Seuraavan päivän lehdessä, 26.3.1975, on myös artikkeli otsikolla Älä raaputa kalliomaalauksia. Kummassakaan ei siis kerrota löytäjästä, ainoastaan mainitaan tuo, että maalaukset ovat olleet paikallisten tiedossa. Myöhemmissä lehdissä on mainittu Pekka Kivikäs, joka ryhtyi tutkimaan maalauksia jo vuonna 1975 (HS 29.1.1995).1975 on löytynyt muitakin kalliomaalauksia, 10.4.1975 kerrotaan Heinävedeltä löytyneistä kalliomaalauksista ja kesällä Ristiinan Vierisaaresta löytyneistä, 31.7.1975. Näiden Ristiinan maalausten löytäjä mainitaan artikkelissa,...
Luultavasti ei rahoitettu, vaan kyseessä oli muistoraha tai mitali, joita myytiin kaupoissa patsaan paljastamisen jälkeen. Esimerkiksi Sanomia Turusta -lehdessä 1.5.1894 kerrotaan seuraavaa:Uusia muistorahoja. Helsingissä on kauppaan ilmestynyt kaksi eri lajia mitalleja Aleksander II:sen muistopatsaan paljastuksen johdosta. Toiset owat hopeasta, toiset kullatusta messingistä. Toisella puolella on Aleksander II:sen kuwa, jonka alle on kirjoitettu „Helsinki 18 29/4 94" sekä reunoilla „Muisto keisari Aleksander II:sen kuwapatsaan paljastuksesta".Toinenkin muistoraha oli tehty, ks. Uudenkaupungin sanomat 29.3.1899:Muistoraha. Niille maamme wirkamiehille, joilla w. 1894 eli Aleksanterinpatsaan paljastamisaikana oli wakinainen waltionwirka, on...
Perheniemen kartanon vaiheista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Halila, Aimo: Iitin historia 1 (1939), Halila, Aimo: Iitin historia 2 (1966), Ristola, Veijo: Palasia Perheniemen historiasta (1996), Tuomala, Liisu: Veikkolan lahjoitusmaahovista Perheniemen kartanoon (1991). Kartanon historiasta kerrotaan myös Perheniemen evankelisen opiston verkkosivuilla: Perheniemen kartanon historiaa » Perheniemen Opisto. Perheniemen kyläyhdistys ry on julkaissut kirjan Kotikylämme Perheniemi sanoin ja kuvin 1900-1980 (2009), jossa on joitain mainintoja ja muistelua myös kartanosta ja sen väestä.
Kyseessä on samettipunkki. Voit lukea niistä lisää alla olevista linkeistä.Ötökkätieto: Samettipunkit https://www.otokkatieto.fi/species?id=483Suomen luonto: Ötökkä kuin punaista samettia https://suomenluonto.fi/uutiset/otokka-kuin-punaista-samettia/Luontoportti: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-kyseessa.html
Kyseessä voisi olla Kaneto Shindōn elokuva Alaston saari vuodelta 1960.https://www.imdb.com/title/tt0056049/https://fi.wikipedia.org/wiki/Alaston_saari
Erinomaisen hyödyllisen Jatkosodan historia -teossarjan kuudennessa osassa todetaan alueen koulutuskeskuksista seuraavaa:"Uusista koulutuskeskuksista Jv.Koul.K. 23 siirrettiin syyskuussa [1943] linnoitusjoukoilta vapautuneisiin armeijan parakkeihin Raviojan, Miehikkälän, Ihakselan ja Taavetin alueille, jonne siirtyivät myös Jv.Koul.K:t 22 ja 26 lokakuun [1943] loppuun mennessä."Eli olisikohan kyseessä Jv.Koul.K. 23, 22 tai 26? Kansallisarkiston Astia-palvelussa näyttäisi olevan kirjoitushetkellä huoltokatko, joten en pysty tarkistamaan asiaa.
Ilmeisesti olisi pääasiassa hyvä huolehtia, että virtsa ei pääse vesistöön. Tällöin virtsa voi saastuttaa mahdollisia uima- ja juomavesipaikkoja. Lähde: Puskapissaajan etiketti
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Voit kirjoittaa tietoja lorusta kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä saattaisi olle Chendrun Viidakkopoika ja tiikeri vuodelta 1959. Isbn 9513036006. Kirja kertoo intialaispojasta, joka saa kasvatettavakseen tiikerinpennun, ja se on kuvitettu valokuvin.
