"Isäni poltti viskin" on kolmannen säkeistön alku Helsingiuksen laulussa, ei eri versio. Hieman eri sanoilla kappaletta ovat laulaneet Liljan Loisto ja Pirkan Neidot, mutta nämäkään eivät ala tuolla kohdalla ja se on muodossa "minun isäni keitti viinaa".Kirjastoissa ei ole nuotteja Helsingiuksen versiosta, netin sointusivustoilta löytyy soinnut ja sanat. Liljan Loiston ja Pirkan Neitojen versioista ei löytynyt mitään.Kirjastoissa on nuotteja englanninkielisillä sanoilla, erityisesti Joan Baezin versiota: Joan Baez Songbook (linkki Piki-verkkokirjastoon). Kappaleen englanninkielinen nimi on Copper Kettle. Tikkurilan musiikkivarastossa on folkmusiikkikokoelmia, joista kappale löytyy, esim. All American Folk ja Folk Music's Greatest Hits (...
Rulotekniikka (roller shutter) on ainakin alla olevien lähteiden mukaan patentoitu kaksi kertaa 1800-luvulla: vuonna 1850 sen on patentoinut A. L. Johnson ja vuonna 1882 Anton Greisser. Greisseriä pidetään yleisemmin rulotekniikan kehittäjänä, mutta kumpikaan ei ole varsinaisesti tekniikan keksijä, vaan se on todellisuudessa paljon vanhempi keksintö. Jopa Aleksandrian aikana on ollut rulotekniikalla toimineita temppelinovia. Greisserin patentin myötä rulo-ovet kuitenkin yleistyivät. Harmonin ikää ei tarkasti voi arvioida rulotekniikan kautta, mutta harmonit ovat Suomessa yleistyneet 1800-luvun loppupuolella, joten soitin voi olla 1800-luvulta.Lähteet ja lisätietoaThe History of Roller Shutters (With Timeline) https://rollershutterpeople....
Kappale on "Jätkän puheenvuoro", joka alkaa: "Hei halki ja poikki". Sen on säveltänyt Toivo Kärki. Sanoituksen ovat tehneet Lauri Jauhiainen ja Juha Vainio. Sen ovat levyttäneet Matti Louhivuori (1967) ja Pentti Pöyhönen (1978).Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiMatti Louhivuori: Jätkän puheenvuoro YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=GS3ulWOAe6A
Kirjallisuutta kylpylöistä löytyy Finnasta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kylpyl%C3%A4t&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=Suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20Jonkin verran kylvettäjien työskentelyä valaisee kylvettäjien työtaistelu. Sitä kuvataan väitöskirjassa Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä / Uusitalo, Taina (2014-01-25). Tutkimuksessa kerrotaan, mitä kaikkea kylvettäjiltä odotettiin ja...
Ilmeisesti Naantalin kirjaston kaikille avoimet digiopastukset jatkuvat taas syksyllä 2025, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Päivämäärät tulevat varmasti myöhemmin tietoon ja niitä voi seurata joko Naantalin kirjaston verkkosivulta osoitteesta Kirjasto | Naantali tai somesta (esim. Naantalin kirjaston Facebook tai Instagram). Lisää tietoa Naantalin kirjaston digiopastuksesta löytyy täältä: Digiopastus | Naantali
"Ella ja Aleksi":n tuotannosta ei löydy tällaista laulua. Mutta Juice Leskinen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen nimeltä "Lemmikkigallup", josta löytyy näitä hassuja "eläimiä". Kappale löytyy Juice Leskisen "Haitaribussi" nimiseltä CD-levyltä ja samannimisestä nuottikokoelmasta. Ovat saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.Haitaribussi | Keski-kirjastot | Keski-Finna (CD-levy)Haitaribussi | Keski-kirjastot | Keski-Finna (nuotti)Linkki laulun sanoihin:Lemmikkigallup Juice Leskinen LYRICS
"Dolorous stroke" liittyy Sir Baliniin, jonka vaiheita seurataan Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin toisessa kirjassa. Maininnat siitä ovat lukujen XI ja XIX välisessä osuudessa. Mary Macleodin toimittamassa Le morte d'Arthur -valikoimassa, jonka on suomentanut Aino Lehtonen (Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa) Balin ei esiinny lainkaan, ja Marja Helanen-Ahtolan Maloryn alkuteoksesta lyhentäen suomentaman Pyöreän pöydän ritarit -kirjan jakso Sir Balin ja miekkaan vyötetty neito kattaa vain Le morte d'Arthurin toisen kirjan kolmen ensimmäisen luvun tapahtumat. Balinin vaiheet Arthurin hovista lähdön jälkeen kerrotaan yhteenvedonomaisesti muutamalla rivillä ilman viittauksia "dolorous strokeen".
Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Taitavat "hookri" ja "kookri" olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Tekaistuilla cocktailien nimillä Simo saa vedettyä tarjoilijan huomion puoleensa siksi aikaa, kun Njurmi (Spede) kiinnittää köyden tämän jalkaan.Pähkähullu Suomi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Ainakin alla olevissa teoksissa käsitellään sisaruskateutta:Anneli Jordahl: Karhunkaatajan tyttäret https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7307452Hannele Laukkanen: Veela https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7002102Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7038346Johan Bargum: Syyskesä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1846Margaret Atwood: Sokea surmaaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1274Raisa Lardot: Siskonpeti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_21209Tamara McKinley: Tuulenkukat https://...
Lehteä voi lukea Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa. Lehteä on vapaakappalekokoelmassa ja mikrofilminä, joten kotiin sitä ei saa luettavaksi, mutta paikan päällä onnistuu. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät tästä linkistä.
"The Way It Used to Be" löytyy ainakin laulumelodia- ja pianosovituksena kokoelmista Engelbert Humperdinck: in words and music (Wise 1975) ja Las Vegas Festival (Wise 1979) sekä sähköuruille sovitettuna kokoelmista Fifty favourite songs everybody loves to hear. Book 14 (Wise 1977) ja Pop Organ 2 (Wise 1976). Näitä on saatavilla kirjastoista, ja voit tehdä kaukolainapyynnön, jos yhtään kappaletta ei löydy oman alueesi kirjastosta. "Se päivä tulee kerran" on julkaistu myös nuottina. Ainoat kirjastokappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut.
Koiran lisäksi lukueläinten listalle ovat päässeet ainakin hamsteri, kani, kissa, lehmä ja marsu.Lukumarsu Esko-Einari ei valita työolosuhteista – video | Yle Lehmä opettaa lapsille lukutaitoa ja myötätuntoa – "Kummituskirjoja ei kannata lukea lehmille" | Puoli seitsemän | Yle Ennen oli vain lukukoiria – nyt tulevat lukulehmät – Suomen kirjastoseura Facebook Kun Espoon kirjastoihin etsittiin uusia lukukoiria, Marja Härmä sai yllättävän tarjouksen – "Tokihan me tartuimme mainioon tarjoukseen" | Paikalliset | Länsiväylä Lukukissa Touho | Vaasa Lukumarsu - Maaseudun Tulevaisuus Lukukani Cloud
Singlen B-puolena oli "Ollaan inkkareita kaikki". Tämä oli alun perin ranskalaisen Jim Larriagan sävellys "Y'a des indiens partout", jonka ranskalainen laulaja ja näyttelijä Carlos oli levyttänyt vuonna 1969. Suomenkielisen version sanat kirjoitti Saukki.Lähteet:Jaana Ja Tiina – Mustan Kissan Tango – Vinyl (7", 45 RPM, Single), 1971 [r4885406] | DiscogsOriginal versions of Y'a des indiens partout written by Jim Larriaga | SecondHandSongsCarlos – Le Père Noël A Disparu / Y A Des Indiens Partout | Releases | Discogs
Hei!Tutkimusteni perusteella Ei enää Eddy teosta ei ole kielletty missään maassa. Teos on herättänyt paljon keskustelua Ranskassa ja muualla maailmassa, mutta kielletty sitä ei ole.
Tavallisimmin kotelo repeää ja sen sisällä kehittynyt aikuinen yksinkertaisesti ryömii esiin. Poikkeuksiakin tästä toki on: esimerkiksi isohangokkaan kotelokoppa on niin luja, että kuoriutuvan perhosen on liuotettava siihen syljellään ulospääsyreikä.Lähteet: Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. [3], Lepakot – perhosetPerhosten lumo : suomalainen perhostieto
Sota-ajasta ja lapsen näkökulmasta kertovat ainakin Lotta-Sofia Saahkon Lotta ja pappa -sarjan kuvakirjat. Lastenosastolta vinkattiin myös Maarit Malmbergin lastenkirjoja Aapeli ja sotaveteraani Reino sekä Aapeli ja evakkomatka. Tositarinoita lapsille löytyy eniten henkilöhistorioista. Monista urheilijoista, näyttelijöistä ja muusikoista on tehty myös nuorille suunnattuja elämäkertoja. Lisäksi löytyy erilaisia sarjoja, joissa samassa kirjassa kerrotaan useammasta kuuluisasta henkilöstä, esim. Sankaritarinoita nuorilta nuorille Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) Sankaritarinoita (kaikille) Brooks, Ben: Rohkeiden lasten kirja Brooks, Ben: Rohkeiden poikien kirja :...
Bunkkerin tuhoaminen on osoittautunut haasteelliseksi, mutta sen maanpäälliset osat on lukuisien yritysten jälkeen saatu hävitettyä siinä määrin, että tontti on saatu hyötykäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen 1947 puna-armeija räjäytti Führerbunkerin sisäänkäynnin ja tuuletuskanavat, ja samalla osa sisäseinistä romahti ja bunkkerin katto putosi 40 senttiä. Perusteellisempaan maanalaisten rakenteiden tuhoamiseen ei tuolloin ollut mahdollisuuksia. Bunkkerikompleksin rakenteita hävitettiin vielä 1956 ja 1959, jonka jälkeen alueen päälle rakennettiin Berliinin muuri. Myöhemmin bunkkeri oli vuosikymmeniä Länsi- ja Itä-Berliinin välisellä joutomaalla. Maanalaisia rakenteita säilyi, mutta maan pinnalle näkyi lähinnä ruohoa kasvava kohoama...
