Kyllä, Aino Voipion romaani Keväthalla kertoo Anna Ahlasta ja J. V. Snellmanista ja kuvaa heidän rakkaustarinansa. Romaanista löytyy tarkempia tietoja suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasampo-sivustolla: kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41500. Tositarinasta kirjan taustalla taas löytyy tietoa esimerkiksi Rautalammin museon sivulta: rautalamminmuseo.fi/anna-ahla-ja-j-v-snellman/
Kyseessä on varmaankin Amanda Lydia Granfeltin kirjoittama Satu Suomen vanamosta. Se on julkaistu useissa lasten lukemistoissa, mm. Urho Somerkiven kokoamassa Lasten viides lukukirja -teoksessa (Otava, 1961).
Voisikohan kyseessä olla Hannu Sunin Röyhkeä opettaja : Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867-1913 (Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2014).Röyhkeä opettaja : Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867-1913 | PIKI-kirjastot | piki.fiBiografiasampo
Ikävä kyllä tämän tyyppistä runoa tai aforismia ei löytynyt muutamia kirjaston äitiyteen liittyvistä runo- ja aforismikokoelmia selatessa. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa tuon tekstin.
Kyseinen teksti löytyy John Steinbeckin teoksesta Once There Was a War (Viking Press 1958), joka on kokoelma New York Herald Tribunessa julkaistuja artikkeleita. Steinbeck toimi sotakirjeenvaihtajana kyseiselle lehdelle vuonna 1943. Anekdootti Eddiestä, joka oli onnekas noppapelissä löytyy kirjan luvusta "Craps".
Bunkkerin tuhoaminen on osoittautunut haasteelliseksi, mutta sen maanpäälliset osat on lukuisien yritysten jälkeen saatu hävitettyä siinä määrin, että tontti on saatu hyötykäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen 1947 puna-armeija räjäytti Führerbunkerin sisäänkäynnin ja tuuletuskanavat, ja samalla osa sisäseinistä romahti ja bunkkerin katto putosi 40 senttiä. Perusteellisempaan maanalaisten rakenteiden tuhoamiseen ei tuolloin ollut mahdollisuuksia. Bunkkerikompleksin rakenteita hävitettiin vielä 1956 ja 1959, jonka jälkeen alueen päälle rakennettiin Berliinin muuri. Myöhemmin bunkkeri oli vuosikymmeniä Länsi- ja Itä-Berliinin välisellä joutomaalla. Maanalaisia rakenteita säilyi, mutta maan pinnalle näkyi lähinnä ruohoa kasvava kohoama...
Rannikkotykistörykmentti 2:sta käytettiin myös kutsumanimeä Keltainen rykmentti. Ehkä paras kyseisestä rykmentistä kertova kirja on Juho Tenhiälän vuonna 1988 toimittama Keltainen rykmentti Kannaksella 1941-1944 : muistojen kirja. Toinen kiinnosta teos, jossa rykmenttiä käsitellään on A. E. Lyytisen 1958 kirjoittama Koivisto ja Viipurinlahti 1939-44. On muitakin kirjallisia lähteitä, joissa rykmentti mainitaan. Lisäksi löytyy mm. Kuvia ja artikkeleita.
Kyseessä lienee Nora Schuurmanin Viimeinen valokuva (2000).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1503276?sid=5195735765https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51106
Ensimmäinen suomennos kirjasta Tuulen viemää ilmestyi 1937 Maijaliisa Auterisen suomentamana. Alkuperäinen Gone With the Wind oli julkaistu 1936, eli hyvin nopeasti kustantaja Otava sai teoksen suomennettua. Kirja julkaistiin kaksiosaisena.
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin kirja Pikku prinsessa (A little princess). Se kertoo Saarasta (alk. Sara), joka sijoitetaan hienoon lontoolaiseen sisäoppilaitokseen, kun hänen sotilasisänsä komennukselle Intiaan. Kun joitakin vuosia myöhemmin tulee tieto isän kuolemasta, Sarasta tulee varaton orpo. Hän joutuu työskentelemään ylläpitonsa eteen ja asumaan kylmässä ullakkohuoneessa, johon alkaa kuitenkin ilmestyä salaperäisiä yllätyksiä.Pikku prinsessa ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1912, ja sen jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia, viimeisin vuonna 2022. Kirjan pohjalta on tehty myös kaksi elokuvaa: vuonna 1939 (pääosassa Shirley Temple) ja 1995 (pääosassa Liesel Matthews).
"Revontulten leikki" -laulun sanat on kirjoittanut Ilmari Kianto. Laulu alkaa: "Ne leimuaa, ne loimuaa". Laulua lauletaan eri melodioilla.Kansansävelmä on melodiana lauluissa, jotka sisältyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21 ja nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).Selim Palmgrenin sävellys mieskuorolle sisältyy esimerkiksi nuottiin Palmgren, Selim: "Mieskuorolaulut. 2" (Ylioppilaskunnan Laulajat, 1995).Myös Heino Kaski on säveltänyt "Revontulten leikin" lauluäänelle ja pianolle. Tämä nuotti näyttää olevan ostettavissa Music Finland -sivustolla:https://core.musicfinland.fi/works/revontulten-leikki-3e4d674d-98a2-4c29-bf8e-8c5e7cce5b12Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-...
Pirkko Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa (Otava, 2. p. 1992) Laasosen kerrotaan olevan muunnos Nikolaus tai Nikolaos -nimestä tai mahdollisesti Blasius/Blasios-nimestä. Kirjan lyhyehkö nimeä käsittelevä artikkeli käy läpi myös nimen nykyisiä ja entisiä erilaisia kirjoitusmuotoja ja miten se on aiempina vuosisatoina maantieteellisesti sijoittunut. Laaso-sanaa ei löydy verkosta löytyvästä Kielitoimiston sanakirjasta (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/). Suomen murteiden sanakirjassa laaso-substantiivi merkitsee lätäkköä (https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_0dd0a4c7c272646c4c1990ed49ebfcec&word=laaso) kun taas laasoa-verbi tarkoittaa jaaritella (https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=...
Emme pysty selvittämään yksittäisten ihmisten elossa olemista. Jos tarvitset tietoa perunkirjoitukseen tai muuhun hyväksyttävään tarkoitukseen, väestötietojärjestelmästä saatava elossaolotodistus on mahdollista tilata osoitteesta https://dvv.fi/tilaa-todistus-vaestotietojarjestelmasta. Toki voit myös ottaa yhteyttä henkilöihin, jotka ehkä tuntisivat äitisi, saadaksesi tietoa, onko hän elossa vai ei.
Paatinen-adjektiivi tulee sanasta paasi, joka on kookas, tavallisesti sileä, laakeahko kivenjärkäle. Paatinen tarkoittaa siis yhtä raskasta kuin kivinen paasi. Nykysuomen sanakirja antaa myös toisen esimerkin Leinolta: "Nyt vain olen uupunut / vanha mies, / jota paatinen painaa / jumalten ies." (Neien surma, runotarina Bellerophonista, 1919).https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf"Liikaako pantu lie paatinen taakka" on Einon Leinon runosta Elegia (1908), joka alkaa näin: "Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta.Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta..."https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/elegia/
Nollan symboli löytyy jo 200-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta, joka löytyi Bakshallista nykyisen Pakistanin alueelta. Siinä se on paikan osoittaja, ei itsenäinen numero. Nykyisenkaltaisen nollan keksi vuonna 628 intialainen matemaatikko Brahmagupta, joka teki siitä keskipisteen positiivisten ja tuolloin myös keksimiensä negatiivisten lukujen väliin.Nollan käsite tunnettiin jo aiemminkin monissa kulttuureissa. Esimerkiksi tähtitieteilijä Ptolemaioksen matemaattisissa teksteissä esiintyy kreikkalainen nolla, ympyrä, jonka päällä oli viiva, jo 100-luvun puolivälissä. Sitä ei kuitenkaan pidetty numerona.Lähteet:Radiohiiliajoitus pidensi nollan ikää puolella vuosituhannella | YleIntiassa keksitty nolla on yksi matematiikan...
Aihetta käsitteleviä julkaisuja ovat ainakin seuraavat:
Helenius, Koppermäki ja Virkkunen (toim.) 2017: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80004
Virkkunen ym. 2016: Agroekologinen symbioosi tuottaa lähiluomua ja bioenergiaa ravinteita kierrättäen. Maataloustieteen päivät 2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176051
Nieminen ym. 2008: Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008: 23, s. 1–7.
https://journal.fi/smst/...
Oletan kotikuntasi perusteella, että olet Heili-kirjastojen asiakas ja käyttänyt heidän e-kirjapalveluaan. Heili-kirjastojen e-kirjapalvelu on osoitteessa https://ellibslibrary.com/heili Klikkaa oikeasta ylänurkasta Kirjaudu sisään ja laita sinne kirjastokorttisi tunnus sekä pin-koodi. Lainaamasi kirjat löydät Oma kirjahylly -linkin takaa.
Jos käytät kuunteluun Ellibsin sovellusta niin siellä lainasi ovat Kirjahylly-painikkeen (alareunassa) takana.
Hei!
Laukaan pääkirjasto säilyttää kyseistä lehteä ainoastaan tämän kuluvan vuoden ja kaksi edellistä vuotta lehden numeroita. Kyseiseltä vuodelta lehden numeroita löytyy kuitenkin Jyväskylän pääkirjastosta, jossa ne on lainattavissa. Lehden voit varata verkkokirjaston kautta ja tällöin kannattaa laittaa noutopaikaksi Laukaan pääkirjasto. Kyseinen lehti on sitten noudettavissa viikon sisällä varauksesta Laukaassa. Voit myös laittaa viestiä, soittaa tai käydä Laukaassa tekemässä varauksen kirjastossa asiakaspalvelussa.
