Ensimmäisenä tulee mieleen ranskalainen Jean-Antoine Watteau (1684–1721). Muita mahdollisia on esimerkiksi "Englannin Michelangeloksi" kutsuttu George Frederic Watts (1817–1904).Jean-Antoine Watteau — Google Arts & Culture Watts, George Frederic, 1817–1904 | Art UK
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Hei!En löytänyt juuri tuon nimistä dokumenttia, mutta voisiko kyseessä olla "Historia: Veristä kuparia"? Dokumentissa kerrotaan vuonna 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtuneesta joukkopaniikista. Tämä voisi sopia siihen, että muistat jonkin tulipalon. Tässä tapauksessa kyseessä oli huijaus tulipalosta, joka sitten aiheutti tämän paniikin, ja 73 ihmisen kuoleman. 50 vainajista olivat amerikansuomalaisia. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut kaivoksella, vaan Italian Hall -nimisessä rakennuksessa. Valitettavasti tämä dokumentti ei ole Yle Areenassa katsottavissa, mutta linkkaan sen kuitenkin.https://areena.yle.fi/1-2213907https://yle.fi/aihe/a/20-73447https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuli-on-irti-huusi-mies-kesken-...
Alla linkkejä suomalaisista sinologeista. Yliopistojen tutkijat ja opettajat ovat antaneet yhteystietonsa, josta voi päätellä, että heihin voi ottaa yhteyttä.https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat/kielten-tutkimus/aasian-kielet-Löydät henkilöstöä, kun klikkaat sivulla hieman alempana olevaa Ihmiset-linkkiähttps://www.utu.fi/fi/search?antibot_key=DPBd9m0jiw0h3397fUiFq2qPcIwSXTISQc5Goqmt0mc&k=sinologia-Yksi väitöskirjatutkijahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_sinologit- Täältä löytyy myös muutama entinen sinologi, mutta useampi nykyinen
On Einsteinin erityisen suhteellisuusteorian ansiota, että voimme katsoa televisiosta terävää kuvaa. Perinteisessä televisiossa elektroneja kiihdytetään ja ammutaan kohti näyttöpintaa, jossa ne muodostavat kuvan. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan elektronien massa kasvaa, kun niiden vauhti kiihtyy. Jos näin ei kävisi, näyttökuva jäisi epäselväksi.Lähde: https://tieku.fi/fysiikka/albert-einstein-10-keksintoa-joista-voit-kiit…
Muistellun runon kirjoittaja ei ole Oiva, vaan Helmi Paloheimo (1881–1937), joka kirjoitti suuren määrän runoja eri aikakauslehtiin (esim. Naisten ääni, Ihminen ja Teosofi) sekä omalla nimellään että nimimerkillä "H. P.". H. P.:n runo Rukous ("Yläpuolelle arkisten vastusten kasvaa mun anna / yli turhien tuskien siivitä minut ja kanna -- ") löytyy esimerkiksi Naisten ääni -lehden numerosta 3/1922. Vuonna 1935 Paloheimolta ilmestyi teosofinen runokokoelma Toiviotie.25.02.1922 Naisten ääni no 3 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Georg Diersin Tiger in Berlin -kirjasta ei löydy suomennosta kansallisbibliografia Fennicasta. Näin ollen on erittäin todennäköistä, ettei kirjaa ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Fennica sisältää tietoja mm. Suomessa julkaistuista kirjoista vuodesta 1488 alkaen ja kokoelma kertyy lakiin perustuvan aineiston luovuttamisen myötä. Fennicaa esitellään Kansalliskirjaston sivuilla ja sieltä löytyy myös suora linkki Kansalliskirjaston hakupalveluun: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
"The Way It Used to Be" löytyy ainakin laulumelodia- ja pianosovituksena kokoelmista Engelbert Humperdinck: in words and music (Wise 1975) ja Las Vegas Festival (Wise 1979) sekä sähköuruille sovitettuna kokoelmista Fifty favourite songs everybody loves to hear. Book 14 (Wise 1977) ja Pop Organ 2 (Wise 1976). Näitä on saatavilla kirjastoista, ja voit tehdä kaukolainapyynnön, jos yhtään kappaletta ei löydy oman alueesi kirjastosta. "Se päivä tulee kerran" on julkaistu myös nuottina. Ainoat kirjastokappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa.
Seuraavista teoksista voisi löytyä tarkoitukseen sopivia runoja.Jaakola, Pirkko: Helmasyntejä (Sammakko, 2025)Nieminen, Jani: Meren poika, joen poika (Like, 2014)Mansbach, Adam: Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012) + muut teoksetSalama, Hannu: Hyvästi, kirvesvarsi! (Otava, 2016)Wallensköld, Viggo: Opettavaisia runoja lapsille (Siltala, 2024)
Digi.kansalliskirjasto.fi:stä sain suomenkielisistä lähteistä muutamia osumia haulla electuarium. Tällaisista alan julkaisuista kuin MDS ja Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti löytyvät seuraavat kuvaukset:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915099?term=Electua…https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915222?term=electua…Niissä käytetään suomeksi sanaa sose. Usein teksteissä käytetään kuitenkin sanaa electuarium. Artikkeleista käy myös ilmi, että lääkesoseisiin on sekoitettu hunajaa pahan maun peittämiseksi.Kokoelmissamme olevista lääketieteen tai latinan sanakirjoista sanaa ei löytynyt.
Kyseessä on Salvatore Quasimodon runo Kirje (Lettera) kokoelmasta Giorno dopo giorno (1947).Elli-Kaija Köngäksen suomennos runosta sisältyy teokseen Salvatore Quasimodo: Ja äkkiä on ilta (1962, s. 60). https://www.lestroverso.it/salvatore-quasimodo-tutte-le-poesie/
Sotavuosina voimassa olleissa vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä 40b oli "toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus etc.)."
Aivan kuvauksen mukaista teosta ei löytynyt, mutta kyseessä voisi olla esim. Siina Tiuraniemen teos Jäämeri. Voit etsiä teoksia kansikuvan perusteella Kirjasampo-sivuston kansikuvahausta. Hakusanaksi voi kirjoittaa "auto". Linkki palveluun: https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Hei,Varsinaista chick litiä ei taida olla isommalti selkomukautettu. Toki löytyy ainakin muutamia ja uusia selkomukautettuja ilmestyy jatkuvasti. Tässä olisi muutama tarjokas:Takala, Tuija. Lauralle Oikea. Vantaa: Avain, 2018.tämä on ehkä aidointa chick litiä selkonaMarttinen, Tittamari. Sarjarakastuja. Helsinki: Avain, 2022.Savola, Katri, Johanna Veistinen, ja Katja Villanen-Juvakka. Sydän Tekee Kuperkeikan. Helsinki: Oppian, 2024.Veistinen, Johanna. Kesätuuli Kuivaa Kyyneleet. Helsinki: Oppian, 2024.Kirjaston tietokannasta löytyy hakemalla selkokirjat-asiasanalla ja rajaamalla hakutuloksia kaunokirjallisuuteen. Löytyy sekä aikuisten ja nuortenkirjoja, joista voi valita sopivia. Toivottavasti näistä löytyy sopivia.
Koulutodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta.Jos olet käynyt koulusi Vantaalla, kaupunginarkistoon saa yhteyden sähköpostitse kaupunginarkisto@vantaa.fi. Lisää tietoa löytyy täältä: Kaupunginarkisto | Vantaa.
