Tiedossamme ei ole runoa, jossa kerrottaisiin adoptiolapsesta. Kastetilaisuuteen muuten sopivia runoja voisi löytyä esimerkiksi kirjoista:
Runo puhuu lapsesta
Vauvan vaaka - leikkiloruja ja runoja vauvoille / Hannele Huovi
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X
kaste runo** antaa myös muutaman kirjan.
Kannattaa käydä kirjastossa selaamassa etenkin lastenosaston runokirjoja.
Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka
Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista
- Suomen lintuopas / Pertti Koskimies
- Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall
- Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki
- Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto)
Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa
http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view...
Vilho Rantasella on vuonna 1952 ilmestynyt runokokoelma nimeltä Viisi pappia taivaan portilla. Sen avausruno on samanniminen. Teos löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista.
Hyvä paikka verkossa hakea tietoa jännityskirjallisuudesta on Dekkarinetti osoitteessa http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
Siellä on listaus Christien kaikista teoksista osoitteessa http://www.tornio.fi/index.php?p=ChristieAgathaTeokse#Teokset
Lisäksi löydät listan suomennoksista ja linkkejä ulkomaisiin vastaaviin sivustoihin.
Kirjoista kattava listaus Christien teoksista löytyy mm. Ari Haasion teoksesta Ulkomaisia dekkariklassikoita, osa 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2003). Ruotsiksi käännetyistä kirjoista saat tietoa kustantajan ruotsalaisen sisaryhtiön vuonna 2005 julkaisemasta teoksesta Tretton kriminella klassiker.
Simo Sjöblomin teokseen Agatha Christie -bibliogafia 1927-1998 on pyritty luetteloimaan kaikki kirjailijan vuoteen...
Omaan silmään näyttäisi jonkin sortin kuoriaisen toukalta, mutta sen tarkempaa lajintunnistusta en valitettavasti pysty tekemään. Aiheesta kannattaa kysyä Suomen lajitietokeskuksen foorumilta https://foorumi.laji.fi/c/selkarangattomat/32, iNaturalist-tunnistuspalvelusta https://inaturalist.laji.fi/ (vaativat rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen) tai LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palstalta https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset.
Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän Kielitoimiston sanakirjan mukaan "Raamattu" kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, paitsi yhdyssanoissa ja kuvainnollisessa käytössä pienellä alkukirjaimella. Kielitoimiston sanakirja suomen yleiskielen sanakirja.
Lähteet: raamattu - Kielitoimiston sanakirja , Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Tässä muutama teos, jotka löytyvät kokoelmistamme.
Näissä teoksissa opetuskieli on suomi ja tallennusmuto cd. Näitä kursseja ei ole saatavissa dvd-muodossa. Näiden allaolevien tietojen avulla voitte kysyä niitä tai varata kirjastoistamme tai PIKI-verkkokirjaston välityksellä. Kurssien saatavuuden voitte tarkistaa mm. PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ - vasemman laidan rivistä voi valita kohdan haku ja etsiä saatavuustiedot esimerkiksi tekijän nimellä tai teoksen nimellä. Lisää italian kielen kursseja löydätte kirjoittamalla hakuun riville Asiasana hakusanaksi italian kieli ja valitsemalla kohtaan aineistolajiksi esimerkiksi moniviestin (= opetuspaketti joka sisältää yleensä sekä kirjallista ja...
Kreikkalaista ruokakulttuuria koskeva kirjallisuus löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 yhdistämällä kaksi hakusanaa Kreikka ja toiselle
asiasanariville ruokakulttuuri (tai ruoka).
Esimerkkejä löytyneistä:
Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja
Maailman keittiöitä: Kreikka
Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö
Asiaa on kysytty aiemminkin etätietopalvelussa. Esimerkki aiemmasta vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=d233… .
Makupalojen linkeissä on linkkejä kansallisiin keittiöihin
http://www.makupalat.fi/resepti2.htm , esim.
http://www.knossos.fi/oliveoilsites/herkutellenterve.html .
Finfoodin sivusto http://www.finfood.fi/...
Pauliina (Ranskassa Pauline)on latinan Paulinus-nimen sisarnimi. Saksan katolilaisilla Paulinan päivä on muistona autuaasta Paulinasta, luostarinperustajana muistetusta prinsessasta. Lisäksi kirkollinen perinne tuntee vanhalta ajalta kolme tämännimistä marttyyria.
Lisätietoja etunimistä löytyy kirjastosta, mm. Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Saraleena Aarnitaival on tutkija ja selkokirjailija. Häntä on haastateltu Ketju-lehdessä (2010, 1, s. 30-31). Artikkelin nimi on Saraleena Aarnitaival: sateinen kesä synnytti ensimmäisen dekkarini. Kirja-arvostelu löytyy Ruumiin kulttuuri –lehdestä (2010, 1, s. 55. ruumis kirjastossa selkokielellä).
Julkaistut teokset ovat Kirjailijan murha (2009) ja Toinen toisilleen (2007). Lisäksi hän on tehnyt selkokielisen mukautuksen Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi –kirjaan ja Minna Canthin Papin perhe –kirjaan.
Olisiko kysessä Oiva Paloheimon runo Lapsuuden piha. Se löytyy ainakin teoksesta Suuri runokirja. 8.p. K 1995. Ohessa pätkä runosta:
Mä pihan löysin, niin, se oli sama,
mutt ajan armottoman pieneks puristama.
Se kerran merkinnyt on koko maailmaa.
Mut sentään monta seikkaa löysin sieltä,
ne haastoi vallan ihmeellistä kieltä.
Taas pieneks tulin, suureks pihamaa.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksista Mikkonen, Pirjo, Sukunimet; Olovsson, Olov, Finska släktnamn i mellersta Sverige och Norge .
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:lle tekemäni tiedustelu tuotti eräältä jäseneltä seuraavan ehdotelman:
Mieleeni tulee tällainen leikki, sanoja muistan joitain sieltä täältä:
- Nyt myö mennään kosimaan, kosimaan, kosimaan. Nyt myö mennään kosimaan, kosimaan. Tytöt laulavat ja valitsevat rivistä vuorotellen sulhasen.
- Taavetti on jalkapuol
- Kaaleppi on kaljupää
- Jooseppikin oli jotain...
- Neljäskin mies oli...nimi?
Lopuksi laulettiin"kaikilla meillä on sulhaset" ja pyörittiin piirissä.
Olen leikittänyt tätä " ei ole leskeä ollenkaan" sävelellä.
Jos tämä on etsimäsi laululeikki, sanat ja nuotit siihen löydät nuottijulkaisusta "Suomalaisia kansanlauluja" (sovittanut Olli Heikkilä, ISBN: 952-461-046-9.) Kappaleen nimi on "Leskisillä...
Kaikista Yleisradion esittämän Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan jaksoista ei ole tehty tallennetta. Valitettavasti etsimäsi 32. jakso Anteeksi maalaisuuteni kuuluu juuri näihin.
Alla olevasta listasta näet, mistä Knallin ja sateenvarjon osista on tehty tallenne.
Lähteet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Knallin_ja_sateenvarjon_jaksoista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Knalli_ja_sateenvarjo
Runo on Lempi Vihervaaran "Jeesuksen seimellä", joka löytyy esim. teoksesta Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen) (http://www.helmet.fi/record=b1057386~S9*fin).
Luokittelu tarkoittaa kirjastossa sitä, että aineiston asiasisältö määritellään ja aineisto merkitään luokkanumerolla. Suomen yleisissä kirjastoissa on käytössä Deweyn luokitusjärjestelmä (http://ykl.kirjastot.fi/), jossa aineisto on sisältönsä mukaan jaettu kymmeneen pääluokkaan (niitä merkitään numeroilla 0-9) ja kukin näistä luokista voidaan edelleen jakaa kymmeneen alaluokkaan ja taas nämä luokat kymmeneen luokkaan jne. Luokkanumero voi olla esim. muotoa:72.9131 (=Renesanssin arkkitehtuuri).
Luokittelua käytetään aineiston sijoittamiseen, löytymiseen ja järjestyksen ylläpitämiseen kirjastossa.
Aineiston löytämisen ja käyttämisen helpottamiseksi se asiasanoitetaan eli merkitään tietokantoihin aineiston perään sen sisältöä kuvaavia...
HelMet-kirjastojen tarjontaa kysymästäsi aiheesta voit tutkia tietokannasta http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html valitsemalla etusivulta sanahaun. Kirjoita hakukenttään sanat "kansanmusiikki Skotlanti" (ilman lainausmerkkejä). Pudotusvalikosta voit valita aineistolajin - et kertonut kysymyksessä, haluatko musiikkia äänitteinä, nuotteina vai jossakin muussa muodossa. Vai mahdoitko kysyä vain yleisesti, onko sellaista musiikkia olemassa?
Makuasia lienee, halutaanko keskiaikaisesta musiikista käyttää termiä kansanmusiikki. (Tosin 1700-luku ei kuulu keskiaikaan.) Niinpä voisit kokeilla myös hakusanoja "perinnemusiikki skotlanti". Saat esille suuren määrän äänitteitä ja nuotteja. Jos lisäät yhdeksi hakusanaksi vielä "1700-luku",...
Mitähän Balkanin sotaa mahdat tarkoittaa? WSOY:n Facta Tietopalvelu ketoo Balkanin sodista seuraavaa:
Balkanin sodat, Turkin ja Balkanin kristittyjen valtioiden väliset ja Balkanin valtioiden keskinäiset sodat 1912–13, joissa Balkanin valtiot jakoivat Turkin Euroopan-puoleiset alueet suurvaltojen valvonnassa.
Ensimmäinen Balkanin sota koski lähinnä Makedonian jakamista. Traakiassa bulgaarit voittivat turkkilaiset, Makedoniassa serbialaiset löivät vihollisen, ja lännessä kreikkalaiset etenivät Janinaan (Ioanninaan). Suurvaltojen välityksellä solmittiin aselepo 1912 ja rauha 1913. Turkin Euroopan-puoleista osaa rajoitettiin niin, että se käsitti vain Konstantinopolin ja alueen siitä länt. Enoksesta Midiaan ulottuvalla linjalla. Kreikka ei...
