Erja Vuorion Oulunkyläläiseen kirjottamansa artikkelin mukaan kyseisen tontin on omistanut aikanaan S. Eriksson, joka myös asui toisessa tontille rakennetuista taloista. OTK osti tontin Länsi-Pakilan ympäristöhistoriaselvityksen mukaan 1930-luvulla ja rakennutti siihen Elannon myymälän tilat. 1970-luvulla vienti-, tuonti- ja teräsyritys Valtameri Oy osti tontin ja rakennutti siihen pääkonttorinsa sekä varaston vuonna 1976. Vuonna 1999 Valtameri fuusioitiin Rautaruukkiin. ja 2000-luvun alussa rakennus saneerattiin S-marketin käyttöön. Tontin nykyisestä omistajasta en valitettavasti löytänyt tietoa, mutta saneerauksen suunnitellut arkkitehtitoimisto ARRAK kertoo sivuillaan saneerauksen perustiedot. Lähteet: Kurkistus...
Valitettavasti kirjaa ei löytynyt Finna-haulla Suomen kirjastoista. Kirjaa ei löytynyt myöskään Antikvaari haulla. Kenties omakustanteen tehneillä olisi lainakappale tarjolla?
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298
Kysyin asiaa lasten ja nuorten kirjastolaisilta.Heille tuli tästä mieleen Anu Holopaisen Molemmin jaloin, joka ilmestyi 2006. Pääteema kirjassa on jokin muu, mutta mukana on myös muistamaasi "vastaleiri" asetelmaa. Linkki Helmet hakuun.Itselleni muistuivat mieleen vain vanhempia kirjoja esim. Lilian Kallion Ugudipuu vuodelta 1975 Linkki kirja-arvosteluun. Myös Joanna Russin Naisten planeetta, julkaistu 1975, on hieman tuon tapainen. Tosin kirjailija ei ole suomalainen. Linkki kirja-arvosteluun. Doris Lessingin tieteiskirjoissa on myös vanhan ja uuden elämäntavan kohtaamista. Linkki Helmet hakutulokseen.Tein myös tarkennetun Helmet-haun aihesanoilla nuortenkirjallisuus, tieteiskirjallisuus ja suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin haun 1990-...
Hei,Voisiko kyseessä olla tämä: Fantastinen Espoo - spekulatiivinen matkaopasTämä matkaopas vie teidät Espoon idylliseen saaristoon ja esittelee historiallisen Espoon merkittävimmät nähtävyydet. Saatte kuulla kuka on kaupungin suojelupyhimys, ja mistä löytyy kummituksia. Moderni Espoo tarjoaa monipuolista kulttuuria ja arkkitehtuuria. Espoolla on myös salainen puolensa, kadonneiksi kutsutut kaupunginosat, joissa on aivan toisenlaista nähtävää, kuin museoita ja kirkkoja.Alla linkki kirjan tietoihin Helmet-Finnassa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1926180?sid=5053588761
Tarkoitat ilmeisesti tiettyä laulua. Barbara Helsingiuksen esittämälle ja ruotsiksi sanoittamalle laululle ”Kvalvisa” on Ylen Areenassa on annettu vaihtoehtoinen nimi ”Klagovisa”. Klagovisa tarkoittaa valitusvirttä tai -laulua.Jos kysymys on Barbara Helsingiuksen esittämästä kappaleesta, hän on levyttänyt sen suomeksi Sauvo Puhtilan sanoin nimellä ”Vanhanpiian laulu”. Laulun alkuperäinen nimi on ”Take her out of pity” tai ”Old maid’s song”. Muitakin nimimuotoja on olemassa, esimerkiksi ”Old maid’s lament”. Lähteitä:Barbara Helsingius: Kvalvisa (Klagovisa):https://arenan.yle.fi/1-50173235 Lindfors, Jukka: Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia:https://yle.fi/a/20-155250 Barbara Helsingius: Vanhanpiian...
Tuomas Kärkkäisen lastenkirjaa Suomen ämminkäiset värikuvina : Otusbongaajan opas (2021) ei ole ruotsinnettu. Valitettasti olioille ei näin ollen ole ruotsinkielisiä nimiä.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5476537?sid=5070873666
Kirjastojen kokoelmissa on enää hyvin vähän cd-rom satuja, koska niitä ei voi katsella nykyisillä tietokoneilla. Tietokannoista hakemalla levyä ei löytynyt, mutta ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen?
Philip Larkinin lyriikkaa on kaiken kaikkiaan käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta This be the verse kuuluu harvalukuisiin Larkin-suomennoksiin: Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -antologiasta löytyy Risto Ahdin suomenkielinen tulkinta Tässä sinulle säkeet.
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
RITVA-tietokannan mukaan kymmenosainen Tahdissa mars! on esitetty vuonna 1998 Ylellä. Ohjelma on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Tiedot katselu- ja kuuntelupisteistä avautuvat alla olevasta linkistä.Lähde: RITVA-tietokanta: Tahdissa mars! https://www.rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22tahdissa+mars%22Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Raymond Carverin novellikokoelmaan Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta (suom. Raija Mattila, 1986) sisältyy novelli Katedraali.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176006848334Teos ilmestyi Keltaisen kirjaston numerolla 201. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1189211?sid=5126798190Kannattaa huomata, että novelli ei sisälly Seppo Lahtisen vuonna 2015 suomentamaan samannimiseen kokoelmaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2220856?sid=5126798190
Harmillista, ettet päässyt lainaamaan! Kannattaa ottaa yhteyttä Palokan kirjastoon ja tiedustella asiaa heiltä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on kirjastojen valtakunnallinen verkkotietopalvelu, jonka kautta ei ole mahdollista selvittää yksittäisen kirjaston omatoimiajan ongelmatilanteita.
Molemmat merkit olivat olemassa jo babylonialaisessa astrologiassa. Härän merkki oli liitetty samaan tähtikuvioon jo aikaisemmin, ainakin jo kalkoliittisellä kaudella. Nykyinen Oinaan tähdistö sen sijaan yhdistettiin Babyloniassa alun perin apumieheen, palkattuun maataloustyöntekijään. Myöhemmin sitä alettiin kuitenkin yhdistää Tammuz-jumalaan, joka alun perin kuvattiin paimenena. Ilmeisesti tämän paimen-yhteyden kautta oinas nousi vähitellen apumiehen rinnalle ja lopulta korvasi tämän tähdistön merkityksenä. Tarkkaa syytä tai ajankohtaa ei ole voitu määrittää. Kuitenkin molemmat tulkinnat olivat olemassa noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kokonaan oinas otti paikkansa viimeistään egyptiläisessä ja kreikkalaisessa...
Kukaan vastaajista ei valitettavasti tunnistanut satua näin niukoista tiedoista. Ehkä joku palstan lukijoista osaa ehdottaa, mistä sadusta voisi olla kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Valkaman historia ei vaikuta olevan kovinkaan hyvin dokumentoitu: aikajanassa on useita aukkopaikkoja ja monet löytyneistäkin tiedonmurusista on varustettu huomautuksin "ilmeisesti" ja "todennäköisesti". Maarekisterin mukaan Valkama oli aikoinaan Messukylän kylän Säälän talon tila.Reino Seppäsen mainitsema "venäläisen varuskunnan upseerikerho" lienee pelkkää huhupuhetta – ainakaan tällaisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä Tampereen venäläissotilaita käsittelevissä lähteissä. Lauri Jalkasen kirja Tsaarin kenraalin saappaanjäljissä nimenomaisesti mainitsee, ettei Tampereella ollut "Europeiskajan kaltaista kallista houkutinta". Pietarissa "[e]tenkin everstit ja heitä korkeammat upseerit elivät puolet elämästään upseerikerhoilla ja...
Finna.fi on valtakunnallinen hakupalvelu, jossa voi hakea useiden arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden toimijoiden kokoelmatietokantoja samalla kertaa. Finna.fi:tä voi käyttää ilman kirjautumista: kuka tahansa voi tehdä hakuja, selata aineistojen viitetietoja ja nähdä mitä kokoelmia Finna.fi:ssä on tarjolla. Esimerkiksi Sysmän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoihin, joiden verkkokirjasto lastu.finna.fi on osa Finna-palvelua. Kuten Finna.fi:ssä myös lastu.finna.fi:ssä tiedonhaku onnistuu asiakkaalta ilman kirjautumista. Mikäli asiakkaalla on kirjastokortti johonkin Lastu-kirjastoon, asiakas voi kirjautua lastu.finna.fi:hin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjautuneena sisään asiakas voi hallita omia...
