Tässä Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta https://eduskunnankirjasto.finna.fi/?lng=fi tehty haku seuraavilla hakuehdoilla: (Aihe:(oikeuslaitos OR lainsäädäntö) AND Aihe:(oikeusvertailu OR "kansainvälinen vertailu").Haun tulosHakusana Amerikan yhdysvallat lisätty tässä haussaVastaava haku Finna.fi:ssä, (Aihe:(oikeuslaitos OR lainsäädäntö) AND Aihe:(oikeusvertailu OR "kansainvälinen vertailu" AND Aihe:"amerikan yhdysvallat" AND suomi)aihesanojen osalta määritelty, että tuloksessa pitää olla sekä sanat Amerikan yhdysvallat että Suomi.Hakutuloksen osumien otsikoista pääsee katsomaan tarkempia teostietoja.
"All the things you are" kappaleen on säveltänyt Jerome Kern. Pianonuotit kappaleeseen löytyy esimerkiksi kirjasta "Popular Piano solos: 33 Great Standards: plus...a lyric section" tai "Songs of romance : piano, vocal, guitar". Kirjan voit varata verkkokirjastosta ja noutaa sen omasta kirjastostasi tai hakemalla sen suoraan Lahden kaupunginkirjastosta.
Kyseinen Finntrion levy julkaistiin vuonna 1982 aikoinaan ainoastaan LP-levynä ja C-kasettina. Julkaisu ajoittui ajankohtaan, juuri ennen CD-levyjen läpimurtoa maailmalla. Suomessa tämä läpimurto tapahtui sitten vähän myöhemmin. Eli levyä ei ole julkaistu CD-formaatissa ollenkaan.Mikäli C-kasetti tai LP-versio kuitenkin kiinnostaa, molempia löytyy vielä muutamista Suomen kirjastoista. C-kasetti esim. pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoista ja LP Eepos-ja Vaara-kirjastoista. LP-levy on kaukolainattavissa oman kirjastosi kautta.
Etsimäsi Geir O. Kløverin teos The Nansen photographs (2012) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.https://finna.fi/Record/fikka.5616982?sid=4883251482Teos näyttää olevan lainattavissa kotilainaan. Lainaamiseen tarvitset Kansalliskirjaston kirjastokortin.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastokorttihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteyst…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
"Veräjänpieli kaatuu, / kun hiukan koskettaa. / Pois jätkä kulkee, paatuu / ja polttaa tupakkaa." – Näin päättyy Einari Vuorelan runo Jätkän koti, kokoelmasta unhoituksen maa (1937).
Erja Vuorion Oulunkyläläiseen kirjottamansa artikkelin mukaan kyseisen tontin on omistanut aikanaan S. Eriksson, joka myös asui toisessa tontille rakennetuista taloista. OTK osti tontin Länsi-Pakilan ympäristöhistoriaselvityksen mukaan 1930-luvulla ja rakennutti siihen Elannon myymälän tilat. 1970-luvulla vienti-, tuonti- ja teräsyritys Valtameri Oy osti tontin ja rakennutti siihen pääkonttorinsa sekä varaston vuonna 1976. Vuonna 1999 Valtameri fuusioitiin Rautaruukkiin. ja 2000-luvun alussa rakennus saneerattiin S-marketin käyttöön. Tontin nykyisestä omistajasta en valitettavasti löytänyt tietoa, mutta saneerauksen suunnitellut arkkitehtitoimisto ARRAK kertoo sivuillaan saneerauksen perustiedot. Lähteet: Kurkistus...
Valitettavasti kirjaa ei löytynyt Finna-haulla Suomen kirjastoista. Kirjaa ei löytynyt myöskään Antikvaari haulla. Kenties omakustanteen tehneillä olisi lainakappale tarjolla?
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298
Tarkoitat ilmeisesti tiettyä laulua. Barbara Helsingiuksen esittämälle ja ruotsiksi sanoittamalle laululle ”Kvalvisa” on Ylen Areenassa on annettu vaihtoehtoinen nimi ”Klagovisa”. Klagovisa tarkoittaa valitusvirttä tai -laulua.Jos kysymys on Barbara Helsingiuksen esittämästä kappaleesta, hän on levyttänyt sen suomeksi Sauvo Puhtilan sanoin nimellä ”Vanhanpiian laulu”. Laulun alkuperäinen nimi on ”Take her out of pity” tai ”Old maid’s song”. Muitakin nimimuotoja on olemassa, esimerkiksi ”Old maid’s lament”. Lähteitä:Barbara Helsingius: Kvalvisa (Klagovisa):https://arenan.yle.fi/1-50173235 Lindfors, Jukka: Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia:https://yle.fi/a/20-155250 Barbara Helsingius: Vanhanpiian...
Kirjastojen kokoelmissa on enää hyvin vähän cd-rom satuja, koska niitä ei voi katsella nykyisillä tietokoneilla. Tietokannoista hakemalla levyä ei löytynyt, mutta ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen?
Asiaa voisi tiedustella Kysy museolta -verkkotietopalvelusta (https://kysymuseolta.fi/postimuseo/?lang=fin). Postimuseo on on yksi palvelun kysymyksiin vastaavista museoista.
Philip Larkinin lyriikkaa on kaiken kaikkiaan käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta This be the verse kuuluu harvalukuisiin Larkin-suomennoksiin: Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -antologiasta löytyy Risto Ahdin suomenkielinen tulkinta Tässä sinulle säkeet.
Runo löytyy suomeksi ainakin Olli Hyvärisen tulkitsemana Puškin-valikoimasta Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 nimellä Venäjän parjaajille.
Valitettavasti vuosikymmenten aikana kertyneitä kirjoitelmia ei ole tallella. Asiaa on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja arkistostamme löytyvässä vastauksessa selvitetään tarkemmin, miksi näin on: https://www.kirjastot.fi/kysy/osallistuin-50-luvulla-helsingin-elaintar…
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) sana hänni tarkoittaisi merilokkia (Kymi, Virolahti). Sillä on ollut myös muita merkityksiä paikkakunnasta riippuen, kuten lapsenpiika tai hoitaja (Luumäki). Meijän on kesäks saatava lapsenhänni. Sana on voinut tarkoittaa myös hännystelijää. On se koko hänni. Lapselle, joka on seurannut koko ajan isompaansa, on voitu sanoa: Niihä sie olet ku hänni ku kulet ain miun peräs mihi mie vaa mänen (Lavansaari).Hännikkeinen on tarkoittanut ohranjyvää, jossa on vihne kiinni (Kankaanpää). Hännikkä-sanaa on käytetty esim. seuraavasti: Tytöh hännikkä. Suveh hännikkä (Heinävesi). Sudesta on voitu sanoa: hännikkä, sitä nimeä mie vähän kammon (Kainulasjärvi).Sukunimet-teos (Pirjo...
Kyseessä voisi olla jokin versio Joel Chandler Harrisin tunnetuksi tekemästä tarinasta, jossa kettu huijaa jänistä tervatulla nukella. Harris kokosi alkujaan afrikkalaisista, Pohjois-Amerikkaan orjien mukana kulkeutuneista veijaritarinoista kokoelmia, joihin hän sepitti fiktiivisen kertojan, Remus-sedän. Ensimmäinen kokoelmista oli nimeltään Uncle Remus, His Songs and His Sayings: The Folk-Lore of the Old Plantation, ja se ilmestyi vuonna 1881. Siihen sisältyi tarina nimeltä The Wonderful Tar-Baby Story. Harrisin teos on luettavissa Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/2306. Walt Disney tuotti vuonna 1946 kirjaan perustuvan elokuvan Song of the South, joka on yhdistelmä näyteltyjä ja animoituja osuuksia ja...
