Kyseessä lienee Anneli Kannon kirjoittama ja Noora Katon kuvittama kirjasarja Viisi villiä Virtasta. Kirjoissa seikkailevat Virtasten lapset Vilma. Paavo, Kastehelmi, Perttu ja Veera.Viisi villiä Virtasta Helmetissä
Suomeksi on ilmestynyt Nancyn äidin Deborah Spungenin kirjoittama Nancy (engl. And I don't want to live this life), joka kertoo Nancyn ja Sidin riipaisevan rakkaustarinan. Kirja löytyy Helmet-verkkohaulla tekijän tai teoksen nimellä: Deborah Spungen Nancy | Hakutulokset | helmet.fiEnglanniksi on julkaistu muita teoksia, esim. Den Brownen "Padlocks - living with Sid and Nancy".
Kysymykseesi on vaikea vastata kovin tarkasti, mutta joitakin valistuneita arvauksia on kyllä hahmoteltavissa. Elinvoimakeskuksen ylläpitämällä Kokemäenjoki-sivustolla kerrotaan, että "[Kokemäen]joki laskee Porin edustalle Pihlavanlahteen, josta vedet virtaavat Eteläselän kautta Selkämereen." Näin ollen pullopostisi voi sopivien olosuhteiden vallitessa päätyä jopa Itämerelle. Suurimman esteen pullon etenemiselle muodostanee kuitenkin Kokemäenjoen suisto, jonka osa Pihlavanlahtikin on. Siellä veden virtaus hidastuu ja vesikasvillisuus lisääntyy, minkä vuoksi pullo voi helpommin pysähtyä johonkin esteeseen.Jos pullopostisi kuitenkin saavuttaisi Itämeren, siellä sen liikkeitä on vieläkin vaikeampi ennustaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan...
Kokeilin Outi-kirjastojen tarkennettua hakua sanoilla novellit, kauhu ja sauna. Hakutuloksen kirjat eivät vaikuta kaipaamaltasi kokoelmalta. Linkki hakutulokseen.Mieleeni tulivat myös Leea Virtasen kaupunkitarinakirjat Varastettu isoäiti sekä Apua, maksa ryömii. Linkki hakutulokseen. Muistelen, että Varastetussa isoäidissä oli tuontapaisia tarinoita.Huomasin, että parempi hakusana olisi kenties nykytarinat. Linkki hakutulokseen.
Luonnonsuoli on eläimen puhdistettua suolta. Yleensä käytetään sian tai lampaan ohutsuolta, mutta myös naudan pohjukaissuoleen tehdään makkaroita. Lihatiedotuksen sivuilla kerrotaan:"Perinteisesti makkara on valmistettu luonnonsuoleen. Luonnonsuoliksi kutsutaan eläinten ruoansulatuselimistöstä peräisin olevaa materiaalia, joka puhdistetaan, käsitellään, lajitellaan ja säilötään elintarvikekäyttöön sopivaksi. Luonnonsuolien ominaisuudet ovat melko samanlaisia, mutta eläinlajin ja suolenosan valinnalla voidaan jonkin verran vaikuttaa haluttuihin ominaisuuksiin. Esimerkiksi nakeissa käytettävä luonnonsuoli on yleensä peräisin lampaasta, kun taas grillimakkaroiden kuori on siansuolta. Naudansuolia käytetään vähän lenkkimakkaroissa ja...
Vanhojentansseista tutun kikapoo- tai cicapo-tanssin nimi liittyy musiikkiin, jonka tahtiin sitä on tanssittu. Venäläis-amerikkalaista alkuperää olevan seuratanssin alkuperäinen musiikki oli yhdysvaltalaisen säveltäjän Harry von Tilzerin kappale My pretty little Kickapoo (1904), joka kertoo kickapoo-alkuperäiskansaan kuuluvasta nuoresta naisesta. Sen sijaan suomalaisissa vanhojentansseissa kikapoota on jo pitkään tanssittu Max Oscheitin Picador-marssin (1912) tahtiin, joten kikapoo voisi olla myös leikillinen väännös espanjalaisiin härkätaistelijoihin viittaavasta picadorista. Lisätietoja tanssiaskelista ja musiikista löytyy täältä: https://laine.artsci.utoronto.ca/folkdans/finska/kikapo_en.htm My pretty little Kickapoo -kappale...
Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/...
Sitaatti on Josef Julius Wecksellin näytelmästä Daniel Hjort, joka on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1877. Kyseinen Paavo Cajanderin suomennos on luettavissa kokonaisuudessaan Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/18322. Kysytty kohta toistuu näytelmässä kahdesti, kolmannen näytöksen 12. ja 13. kohtauksessa.
Helsingissä on Haltialan kotieläintila, joka on peltoineen valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Sitä hoidetaan perinteisesti laiduntaen ja viljellen. Se ei kuitenkaan sijaitse kantakaupungissa.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/stara/haltialan-kotielaintila-palvelee-ko…
Helsingin kaupunki on kaupunkilaisuudestaan huolimatta yksi suurimmista Uudenmaan suurtilallisista maanviljelijöistä. Kaupungilla on viljelyksessään yhteensä 420 hehtaaria peltoja kaupungin rajojen sisäpuolella. Muissa kunnissa olevat Helsingin omistamat peltoalueet on vuokrattu ulkopuolisille maatalousyrittäjille. Helsingin kaupunkialueella laajin yhtenäinen maisemapeltoalue on Haltialan ja Tuomarinkylän yhteensä noin 295 hehtaarin alue Pohjois-Helsingissä. Muita...
Helmet-kirjaston maksuja voi maksaa verkossa. Linkki ja ohjeet verkkomaksamiseen on Helmetin etusivulla : Verkkomaksaminen | Helmet Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla. Maksamisessa tarvitset pankkitunnukset. Kun olet maksanut maksut, voit taas uusia lainojasi. Jos lainoista on varauksia, niitä ei voi uusia. Jos uusittavan teoksen niteitä näyttää olevan hyllyssä, mutta järjestelmä väittää siitä olevan varauksia, kannattaa soittaa johonkin kirjastoon. Virkailija voi tällaisessa tapauksessa tarkistaa, tilanteen ja uusia lainan varauksesta huolimatta.
Jos uusimisen tai verkkomaksaminen kanssa on ongelmia, kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon.
Etelä-Suomen Sanomien radio-ohjelmatietojen mukaan Päivän mietelause näyttäisi olleen ohjelmistossa ensimmäisen kerran 3.9.1962 - tuolloin nimena ihan Mietelause.
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Hiawyn Oramin Villen yliveto ilta (1994) vastaa hyvin kuvaustasi. Siinä päähenkilö Villen vanhemmat ovat tosiaan lähdössä naamiaisiin, mutta Ville ei haluaisi päästää heitä, koska hän pelkää, etteivät vanhemmat tule takaisin. Ville ei lähde oikeasti seuraamaan vanhempiaan, vaan heille tulee lapsenvahdiksi tyttö, jonka avulla hän pystyy seuraamaan vanhempiaan mielikuvituksen voimin, ja pystyy kuvittelemaan kaikki naamiaisasut. Ville nukahtaa tyytyväisenä. Kirjan loppupuolella on paljon kuvia naamiaisasuisista ihmisistä, ja yhdellä on todellakin ampiaisasu.
Kyseessä on Niinisalon Koulutuskeskukseen talvisodan aikana perustettu Kotijoukkojen komentajan alainen Sotakoulutuskeskus. Niinisalon kasarmialueen historiikissa (saatavilla verkossa) ja Kalle Kuosan varuskuntahistoriikissa on lisätietoja keskuksen toiminnasta. Maanläheinen muistelma keskuksen toiminnasta löytyy myös Kansa Taisteli -lehden numerosta 1/1966, joka on myös verkossa saatavilla.
Ansa, E. (1966). Sotakoulutuskeskuksessa elettyä. Kansa taisteli, 1/1966.
Kuosa, K. (1985). Niinisalon varuskunta. [Satakunnan tykistörykmentti].
Manninen, M. (2019). Niinisalon kasarmialue: Rakennushistoria ja nykytilanne. Senaatti.
Hei,
kiitos kiinnostuksestasi valokuvanäyttelyn pitämiseen Mäntsälän kirjastossa! Meillä on Ehnroos-salissa kuukausittain vaihtuva näyttely, ja loppuvuonna on vielä joitakin vapaita kuukausia. Voimme sopia tarkemmin ajankohdasta, kun otat yhteyttä kirjaston sähköpostiin kirjasto@mantsala.fi
Samassa yhteydessä voimme sopia näyttelyn käytännön yksityiskohdista.
Tässäpä muutamia Kirjasammosta "junamatka"-hakusanalla löytyviä teoksia (lisää löytyy, kun klikkaat edelläolevaa linkkiä):
Tauno Lukkarinen: Junamatka (1978)
Paul Theroux: Suuri junamatka (1977)
Michel Butor: Tänä yönä nukut levottomasti (1967)
Aimo Moilanen: Matka kesän kynnyksellä (1966)
Sisko Latvus: Evakkojunalla länteen (1984)
Jaan Kross: Professori Martensin lähtö (1986)
Rosa Liksom: Hytti nro 6 (2011)
Ilkka Huovio: Keisarin kesäjuna 1876 (2015)
Jorge Semprún: Suuri matka (1964)
Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna (1929)
Petja Lähde: Ilon kaava (2018)
Marissa Mehr: Rusalka (2021)
Natalja Klutšarjova: Kolmannessa luokassa (2010)
Kansalliskirjaston tietokannasta ei löydy tietoa Sakari (Zacharias) Topeliuksen Tuhkimo-satunäytelmän mahdollisesta sävelletystä versiosta. Sen sijaan kirjailijan toinen satunäytelmä, Prinsessa Ruusunen toteutettiin Selim Palmgrenin säveltämänä musiikkinäytelmänä v. 1904 paikkeilla. Sävellyksen teosluettelonumero on SP308.
Topeliuksen ohella myös kirjailija Larin-Kyösti muokkasi Tuhkimo-kansansadusta satunäytelmän. Sen sävelsi Erkki Melartin vuonna 1903 (opus 22). Teosta luonnehditaan näytelmämusiikiksi orkesterille sekä mieskuorolle.
Armas Järnefeltin teosluettelossa puolestaan on mainittu kaksi sävellystä Topeliuksen Miranda-sadun teksteihin (1901): Najadens sång sekä Nymf och trolldans.
Lähteitä:
Selim Palmgrenin...
Helmet-aineistohaussa ei valitettavasti pysty rajaamaan hakua vain hyllyssä paikalla oleviin niteisiin, vaan niteiden tilanne täytyy tarkistaa yksitellen.
