Markus-setänäkin tunnettu Markus Rautio ohjasi Emmi Jurkan tähdittämän kuunnelman "Anteeksi, väärä numero" vuonna 1949. Kuunnelman on alunperin kirjoittanut Lucille Fletcher nimellä "Sorry, wrong number". Pääosassa on vuoteeseen joutunut nainen, joka kuulee vahingossa puhelinkeskustelun, jossa suunnitellaan murhaa. Nainen yrittää soittaa puhelinkeskukseen, poliisille ja sairaalaan, mutta on ilmeisesti niin suuressa ahdingossa, ettei saa viestiään eteenpäin. Lopulta hän vielä tajuaa, että hän itse on murhan kohteeksi joutuva henkilö.Kuunnelmaa on esitetty esimerkiksi YLE:n Radioteatterissa ja Helsingin Taiteiden yönä vuonna 2018 Teatteri Jurkan tiloissa. Tällä hetkellä mikään palvelu ei tarjoa sitä kuunneltavaksi.
Kyseessä on ilmeisesti Päivi Kautto-Niemen kappale Palaa. Kyseessä on suomenkielinen versio Saksan euroviisuedustajan Ireen Sheerin esittämästä kappaleesta Feuer vuodelta 1978. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Juha Vainio.Päivi Kautto Niemi: Palaa https://www.youtube.com/watch?v=H35PbY365c8Ohessa tietoa säveltäjästä ja sanoittajasta sekä Kautto-Niemen singlestä https://finna.fi/Record/fikka.4623462?sid=5224587536#componentparts
Kyseinen satu on H.C. Andersenin Tuhma-Jussi. Satu löytyy esimerkiksi Vakaa tinasotamies; Tuhma Jussi -teoksesta, jonka tiedoissa tarinaa kuvaillaan näin: "klassisen hauska satu kuninkaantyttärestä, joka asettaa kosijoilleen hankalan tehtävän. Prinsessan ja puoli valtakuntaa vie Tuhma-Jussi, joka saapuu kuninkaanlinnaan ratsunaan vuohipukki ja mukanaan kuollut varis, risa puukenkä ja taskullinen mutaa".
Alla joitain, joista voisi aloittaa, sarjat ovat kaikki ilmestyneet suomeksi. Ne eivät ole pelkästään meidän arkielämäämme sijoittuvaa romantiikkaa, sillä niitä on julkaistu suomeksi aika rajallinen määrä, joten otin mukaan fantasiasarjoja, joissa on romantiikkaa mukana. Osassa fantasiaelementit ovat aika kevyitä.Io Sakisaka: Aoha RideIchigo Takano: OrangeTaamo: A Girl's Melancholy (1 pokkari)Natsumi Ando: Valssin aikaYuu Tomofuji: Tähdet laitumen yllä (1 pokkari)Konomi Wagata: Eläimiä kerrakseen (1 pokkari)Arina Tanemura: Prinsessa Sakura, The Gentlemen's Alliance Cross, Kamikaze Kaitou Jeanne ja Full Moon wo SagashiteYoko Nogiri: Minun susipoikaniMoyoco Anno: Sugar Sugar RuneHaruka Fukushima: Orange PlanetSora Hoonoki: VahtikoiratNatsuki...
Erinomainen klassikkokysymys! Vastauksia voi olla useita:Tieteellinen näkökulmaJos kyseessä ei ole juuri kananmuna, muna tuli ensin. Munan muni jonkinlainen kanan kaltainen "esikana", ja munasta kuoriutui tipu, josta tuli ensimmäinen oikea kana.Jos kyseessä on kananmuna, ensin kehittyi "esikanan" munasta kuoriutunut ensimmäinen oikea kana, joka myöhemmin muni ensimmäisen oikean kanamunan, eli kana tuli ensin.2. Uskonnollinen näkökulmaJumala loi kanan, ja kana tuli siis ensin.3. Out of the box -näkökulmaMuna tuli ensin, koska matelijat munivat paljon ennen kuin lintuja oli olemassakaan.Muitakin vastauksia ja perusteluja on varmasti mahdollista keksiä!
Traficomin verkkosivuilta löytyvän tiedon mukaan, jos olet täyttänyt 45 vuotta tai täytät 45 vuotta uudistettavan (nykyisen) luvan voimassaoloaikana sinun tulee toimittaa lääkärintodistus Ajovarman palvelupisteelle hakemuksen liitteenä.Jos olet täyttänyt 68 vuotta tai täytät 68 vuotta uudistettavan (nykyisen) luvan voimassaoloaikana sinun tulee toimittaa laajennettu lääkärintodistus Ajovarman palvelupisteelle hakemuksen liitteenä.Sinun ei tarvitse toimittaa lääkärinlausuntoa ajolupahakemuksen liitteenä, jos olet nykyisen luvan päättyessä alle 45-vuotias tai olet uudistamista edeltävän viiden vuoden sisällä toimittanut ryhmän 2 ajo-oikeuden haltijoilta edellytettävän ikään perustuvan lääkärinlausunnon poliisille, korottanut ajo-...
Tällaista sanoitusta en löytänyt erillisenä, mutta Tuulentei-yhtye on levyttänyt kappaleen "Pikku tokka", joka alkaa: "Kun mä olin pikku tokka". Yhtyeen jäsenet ovat Martti Pokelan lapsenlapsia. Ilmeisesti laulu on kansanlaulu. Elokuvassa "Köyhä laulaja" Henry Theel laulaa "Kalliolle kukkulalle" -sävelmällä kappaleen, joka alkaa: "Olin ennen pikku tokka". Tuulentei: Pokela (Eclipse Music, [2024]):https://kansanmusiikkiliitto.fi/product/tuulentei-petteri-sariola-jyri-sariola-soila-sariola-pokelaTuulentei: Pikku tokka Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=FfVwr2ygFtMKöyhä laulaja -elokuvan tiedot Elonetissä:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_115741?sid=5277729103
Internetistä vapaasti saatavana löytyvät esim. tällaiset julkaisut:Ympäristöministeriön ohja puurakenteista: https://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/b10.pdfPuuinfo Oy, naulaamisopas: https://puuinfo.fi/wp-content/uploads/2020/06/naulaus.pdf Puuinfo Oy, puurakenteiden suunnittelu: https://puuinfo.fi/wp-content/uploads/2020/07/Eurokoodi-5-Lyhennetty-suunnitteluohje-31.8.-web.pdf
Kysymykseesi on vaikea vastata kovin tarkasti, mutta joitakin valistuneita arvauksia on kyllä hahmoteltavissa. Elinvoimakeskuksen ylläpitämällä Kokemäenjoki-sivustolla kerrotaan, että "[Kokemäen]joki laskee Porin edustalle Pihlavanlahteen, josta vedet virtaavat Eteläselän kautta Selkämereen." Näin ollen pullopostisi voi sopivien olosuhteiden vallitessa päätyä jopa Itämerelle. Suurimman esteen pullon etenemiselle muodostanee kuitenkin Kokemäenjoen suisto, jonka osa Pihlavanlahtikin on. Siellä veden virtaus hidastuu ja vesikasvillisuus lisääntyy, minkä vuoksi pullo voi helpommin pysähtyä johonkin esteeseen.Jos pullopostisi kuitenkin saavuttaisi Itämeren, siellä sen liikkeitä on vieläkin vaikeampi ennustaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan...
Maanmittauslaitoksen karttamerkkien selitteessä kaksi pystyviivaa keltaisella pohjalla maastokartassa merkitsee niittyä: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2025/09/maastokartta_karttamerkkien_selite_2025.pdf. Kiville kyseisessä dokumentissa annetaan kysymyksessä mainitut kolme eri merkkiä niiden merkitystä erittelemättä. Karttaselain-sivuston syvyyskarttamerkkien esittelyssä ne eritellään vedenalaiseksi, vedenrajassa olevaksi ja vedenpäälliseksi kiveksi: https://help.karttaselain.fi/fi/articles/10851376-syvyyskarttamerkit.Suunnistuskartassa kivet merkitään koon mukaan isommilla ja pienemmillä mustilla pisteillä: https://www.suunnistusliitto.fi/system/wp-content/uploads/2024/04/...
Kommenteissamme ehdotettiin elokuvaa Korpisen veljekset, joka on Erno Paasilinnan novelliin pohjautuva Rauni Mollbergin lyhytelokuva.https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1069860
Kollega ehdotti Henning Mankellin dekkaria Tanssinopettajan paluu. Kirjailija tosin on ruotsalainen eikä suomalainen. Toinen kuvakseen sopiva kirja on Mats Strandbergin menestysdekkari Hoivakoti (Hemmet) vuodelta 2017.Kirjasampo-sivustolla voit kokeilla etsiä kirjaa esimerkiksi asiasanoilla, jos näistä ehdotuksista kumpikaan ei osunut oikeaan. Linkki sivustolle: Kirjasampo 2.0Romaanit-näkymässä voit hakea romaaneja eri hakurajauksilla: nimen, tekijän, kirjallisuudenlajin, teeman, omien avainsanojen, alkukielen, kirjallisuuspalkintojen, päähenkilöiden, toimijoiden, tapahtumaympäristön, paikannimen, tapahtuma-ajan, tarkan ajanmääreen, sivumäärän, kustantajan, julkaisuvuoden ja kokoomateosten kautta.
Hei,En löydä suoraa vastausta siihen, onko joskus ollut tapana, että äiti on antanut tyttärelleen sormuksen lahjaksi. Ehdotukseni on, että kannattaa etsiä tietoa kahdesta suunnasta.Ensinäkin itse sormuksesta, voit yrittää selvittää alkuperän, kuka sai ensimmäisenä sen sinun suvusta, minä vuonna, missä paikkakunnassa. Päivämäärä viittaa johonkin tapahtumaan: kuolema, syntymä, häät... Jos tietäisit esimerkiksi mistä tuli sormuksen, voitte tutkia tapauksia siinä paikkakunnassa siinä päivänä ja aloittaa jäljittää. Paikallisen seurakunnan kirkonkirjoilta löytyy nämä tiedot. Tutkimusmahdollisuutta paikan päällä kannattaa tiedustella puhelimitse tai sähköpostitse hyvissä ajoin ennen kirkkoherranvirastoon tai maakunta-arkistoon menoa. Tutkija voi...
Tarinasta liikkuu lukuisia versioita, joista tässä esimerkkinä kaksi:Englanniksi: https://alltimeshortstories.com/life-the-hospital-window/Suomeksi: https://hidastaelamaa.fi/2016/05/tarina-kahdesta-miehesta/ YouTube-palvelusta löytyy tarinan pohjalta tehty lyhytelokuva: https://www.youtube.com/watch?v=82d84rn306M Tarinan tausta on epäselvä, sillä sen kirjoittajaksi mainitaan eri lähteissä eri kirjoittajia tai se laitetaan tuntemattoman tekijän nimiin. The Morning News -verkkojulkaisussa julkaistun John Warrenin artikkelin (https://themorningnews.org/the-man-behind-the-window/) mukaan tarinan alkuperäinen versio oli nimeltään The Street, sen tekijä yhdysvaltalainen kirjailija Allan Seager ja ensijulkaisu London Mercury -lehdessä...
Kyseessä voi olla Jane Launchburyn kirja Kummitusjuttuja (Kirjalito, 1995). Siihen sisältyy Linda Jenningsin kirjoittama tarina Aavejuna. Muut kirjan tarinat ovat Hompsantuu, Kuuruhaamusilta, Maantierosvo, Narinatien kirous, Mämmikoura ja Sukusormuksen salaisuus.
Kyseinen Paimenten laulu on julkaistu nuottijulkaisuna esim. Lasten joulu: Tonttu Torvisesta Tiernapoikiin ( F-Kustannus 2012) ja Lasten joululaulukirjassa ( F-Kustannus 2008). Samoin laulu löytyy vanhemmasta teoksesta Lasten hengellinen laulukirja (1994). Kirjoja voi tiedustella lähikirjastosta.
Sain kokoon seuraavan kirjailijalistan kollegojen suosituksista: Taavi Soininvaara, Paulus Maasalo, Stieg Larsson, Cilla&Rolf Börjlind, Jo Nesbo, Camilla Grebe, Markus Ahonen. Kirjasammosta voi lukea kuvauksia teoksista ja Helmet.fi:stä tarkistaa saatavuuden.
Elohopean käyttö kiellettiin vuonna 2013 allekirjoitetulla Minamatan yleissopimuksella. Elohopeaa sisältävien tuotteiden viennin, tuonnin ja valmistuksen kieltävä sopimus astui voimaan 2020, mutta käytännössä käyttö tuotteissa on loppunut esim. EU:ssa jo tätä aiemmin, ks.:
https://www.eea.europa.eu/fi/articles/elohopea-on-jatkuva-uhka-ymparist….
Ilmaisussa lienee tosiaan kyse jäänteestä, sillä ennen em. sopimusta lämpöä mitattiin laajalti elohopeaa sisältävillä mittareilla. ks: https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6mittari
Kyseessä voisi olla Hjalmar Gullbergin runo Åt halvgudarna, jota ei ole suomennettu. Runo löytyy kokoelmasta nimeltä Dödsmask och lustgård (1952). Kyseisessä runokokoelmassa käsitellään muutenkin jumal- ja paratiisimyyttejä, joten mikäli tämä runo ei tunnu vastaavan muistikuviin, voi kokoelma olla tutustumisen arvoinen. Dödsmask och Lustgård löytyy teoksesta Dikter (1985), oheisesta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.78408
