Sotilasprofessori Marko Palokangas kirjoittaa, että talvisodan aikana lomia myönnettiin hyvin tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Lomaperusteina olivat käytännössä omat häät, oman lapsen ristiäiset, lähisukulaisen hautajaiset, työloma tai erityisistä ansioista myönnetty kuntoisuusloma. Varsinaisia säännöllisiä lomia tuskin saattoi sanoa olevan ennen jatkosotan asemasotavaihetta, jolloin lomakäytäntöjä korjattiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Kevättalvesta 1942 alkaen jokainen rintamamies sai vuorollaan noin kahden viikon mittaisen vuoroloman kolmen tai neljän kuukauden välein. Lähde:Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56.
Laitoin tästä kyselyä kirjastolaisten sähköpostilistalle, jos joku muistaisi pyöräilyjä oman kirjastonsa historiasta ennen vuotta 2010. En ole valitettavasti saanut tähän vastauksia. Jos saan niitä myöhemmin, niin välitän ne tiedoksi. Lehtiartikkeleita yritin myös etsiä, mutta ensimmäiset maininnat olivat vasta vuoden 2011 Cycling for libraries -tapahtumasta.Esimerkiksi Seinäjoen pääkirjaston varastossa on monta metriä kirjastoaiheisia teoksia, myös kirjastohistoriaa. Taitaa olla melko pieni mahdollisuus, mutta niitä voit toki käydä selaamassa, jos sieltä löytyisi mainintoja etsimältäsi ajanjaksolta opinnäytettäsi varten.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Erilaisia miehittämättömiä ilma-aluksia on käytetty pitkään sotilastehtävissä. Esimerkiksi jo Vietnamin sodassa Yhdysvallat käytti laajasti suihkukäyttöisiä drooneja tiedusteluun. Jo aiemmin oli valmistunut ensimmäinen miehittämätön helikopteridrooni, Gyrodyne QH-50, jota lennätettiin sotalaivoilta pudottamaan torpedoja ja syvyyspommeja.Monet nykyiset pienemmät droonit ovat nelikopterimalleja. Neljää roottoria käyttäviä helikoptereita on kokeiltu niitäkin jo 1920-luvulta asti. Pienissä drooneissa nelikopteri on ollut tavallista helikopteria mekaanisesta yksinkertaisempi, kestävämpi ja turvallisempi sekä mahdollistanut paremman ohjattavuuden. Suurin kehitysaskel näiden droonien kannalta on kuitenkin ollut kuitenkin kevyiden...
Hei! Kannattaa olla yhteydessä kyseisen lehden toimitukseen, heillä saattaa olla palvelu, jossa tulostavat kyseisen lehden näköispainoksen maksua vastaan.Jyväskylän pääkirjastossa voi lukea ja tulostaa itse mikrofilmatut lehdet: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/mikrofilmatut-lehdet . Samalla sivulla myös puhelinnumero, josta mikrofilmin lukulaite varataan. Tulostemaksu on 0,50€/tuloste.
Kyseessä on ilmeisesti laulu "Isoäiti", jonka on säveltänyt Lauri Parviainen ja sanoittanut Anna Haava. Kappaleen sanat löytyvät täältä. Nuotinnos löytyy Joki-kirjastojen kokoelmassa olevista nuottikirjoista Koulun kuorolauluja (WSOY 1946) ja Pienten lauluja (WSOY 1980).
Naavat muodostuvat muiden jäkälien tavoin symbioosissa elävistä sieni- ja levälajeista. Naavat ovat päällyskasveja, epifyyttejä, saaden ravintonsa suoraa ilmasta ja sadevedestä. Isäntäkasvi - naavojen tapauksessa puut - tarjoavat niille siis vain kasvualustan, joskin valuva vesi voi irrottaa myös puun pinnasta ravinteita naavojen käyttöön.Suomen Luonto. Naava vai luppo), 19.2.2018.Wikipedia. Naavat.Wikipedia. Päällyskasvit.
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen...
Kuvia vertaamalla näyttää olevan Gammayökkönen. Siipien takaosan väli on tasaisemman näköinen verrattuna siipien muihin osiin ja muutkin tuntomerkit täsmäävät melko hyvin.Lähteet kuvineen:Suomen perhoset Gammayökkönen - Suomen Perhosethttps://tinyurl.com/Gammaykkonen
Kaupunginteatterin esitysluettelossa ensimmäinen maininta Juha Hyppösestä on näytelmässä "Sanny Kortmanin koulu" v. 1967-68, ja viimeisin näytelmässä "Metsähiisi" v. 1986.Lähde:Microsoft Word - Nettisivujen esitystiedot 30.5.2017
Hei!Valitettavasti myös Porvoon Kanoottikirjan välistä ovat työpiirustukset kadonneet! Kyseessä on Helle-kirjastojen ainoa kappale.Tässä tilanteessa suosittelisin, että tekisit Kanoottikirjan työpiirustuksista kaukolainapyynnön. Katsoin, että kirjaa on saatavilla monesta Suomen kirjastosta, ja ainakin osassa kirjoista on työpiirustukset tallella. Käytännössä homma toimii niin, että työpiirustukset voidaan skannata sellaisessa kirjastossa, josta ne löytyvät, ja skannaus lähetetään sitten tänne Porvooseen. Me tulostamme skannaukset ja sinä saat ne tällä tavalla haltuusi. Tästä peritään pieni maksu (ks. lisää kaukopalvelusivulla, linkki alempana).Kaukolainapyynnön voit täyttää täällä: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/...
Yhteen aikavyöhykkeeseen siirryttiin Kiinassa vuonna 1949. Kiinan kommunistinen puolue päätti silloin, että koko Kiina käyttää Pekingin aikaa. Läntisen Xinjiangin maakunnassa on kuitenkin käytössä epävirallinen paikallisaika, joka on kaksi tuntia jäljessä Pekingin aikaa. Vähemmistökansa uiguurit käyttää pääosin paikallista aikaa. Välillä se on heiltä kielletty.Lähde: https://yle.fi/a/3-10421886
Keskikirjastoissa voi käyttää kaikkia Keski-Suomen kuntien kirjastojen kirjastokortteja, joissa on viivakoodi. Kirjastokortin tiedot kannattaa tarkistuttaa lähimmässä kirjastossa. Kirjastojärjestelmään ei saada automaattisesti asiakkaiden muuttuneita yhteistietoja. Samalla saa kortin kanssa käytettävän PIN-koodin, jos sitä ei ole tai sen on unohtanut.Lisätietoja: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard
Sävellyksestä on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Toivesävelmiä 1 (Fazerin musiikkikauppa 1949). Harvinaista nuottia löytyy lainattava Tampereen pääkirjaston varastosta.
Larin-Kyöstin mukaelma Valge Daam -legendasta sisältyy hänen teokseensa Uusia balladeja ja legendoja (1934). Mukaelma on nimeltään Valkea neitsyt : Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä. Voit lukea legendan Valkeasta neitsyestä Kansalliskirjaston digitoimasta Larin-Kyöstin Uusia balladeja ja legendoja -teoksesta (linkki alla). httpshttps://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NE…https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NEITSYT&page=1https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1362806?sid=5145778475
Hei,kiitos viestistä. Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.ystävällisin terveisinSuomen Pankin kirjasto
Tässä tarkoitettaneen Ahdin kokoelmaan Iloiset harhaopit (WSOY, 1998) sisältyvän Merkintöjä-sikermän kohtaa 34: "Kaikilla niillä ihmisillä, joilla ei ole omaa taivasta, on yhteinen helvetti."
