Kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät Internetistä. Tietokannoista voit etsiä julkaisutietoja aineistosta. Jos tiedät teoksen nimen, kirjailijan etunimi löytyy helposti. Voit myös käyttää sanahakua mm. silloin, jos muistat vain esimerkiksi osan teoksen nimestä. Eri kirjastojen tietokannat löytyvät kirjastojen kotisivujen kautta tai esimerkiksi kirjastot.fi- palvelusta. Osoite on http://www.kirjastot.fi.
Sieltä löytyvät linkit kunnankirjastojen, Amk-kirjastojen, yliopistokirjastojen ja erikoiskirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Vaikka olisit ostanut kirjat kirjakaupasta,löydät haluamasi tiedot mitä todennäköisimmin tätä kautta. Tietenkin voit pyytää apua myös asioidessasi kirjastossa.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoa useista eri lähteistä. Tässä esimerkkejä:
Kustantamon kotisivut:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/harkonen_anna_leena
Kirjat:
- Kotimaisia nykykertojia.
- Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta.
- Tulusto, Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria.
Artikkelit seuraavissa lehdissä:
- Suomen kuvalehti 1998:33
- Eeva 2006:9
- Anna 2006:37
- Anna 2000:13
- Aikuiskoulutuksen maailma 2007:5
Kysy aineiston saatavuutta kirjastosta tai etsi aineistoa tietokannastamme osoitteesta http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Varsinkin lehtiartikkeleista voit löytää tarkempaa tietoa kirjailijan elämänvaiheista.
Laskentatapaa voi tiedustella Valtioneuvoston palautelomakkeen kautta tai soittamalla Valtioneuvoston puhelinvaihteeseen, josta osaavat ohjata kysymyksesi eteenpäin https://valtioneuvosto.fi/yhteystiedot , p. 0295 16001 .
Varmasti keskeisin osoite lisätiedon etsimisessä on Helsingin kaupunginmuseo. Se on tällä hetkellä valitettavasti kiinni, mutta sinne kannattaa ottaa yhteyttä taas avautumisen jälkeen. Sillä välin verkosta on löydettävissä muita arkistolähteitä, esimerkiksi Helsingin kaupungin toimintakertomuksia tuolta aikakaudelta (pdf-tiedostoina) ja tietoa seurakuntien diakoniatoiminnasta. Vailla vakinaista asuntoa olevien yksinäisten asukkaiden majoittaminen oli pitkälti näiden instanssien sekä muiden lähetysjärjestöjen vastuulla. Tietoa kannattaa etsiä juuri noiden mainitsemiesi osoitteiden avulla.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/painetut_asiakirj…
Vuonna 1942 kuolleen venäläisen yhteiskunnallisen vaikuttajan Vera Fignerin teoksia ei ilmeisesti ole suomennettu koskaan. Hakemasi teos on todennäköisesti venäjäksi Запечатленный труд, joka suomeksi käännettynä voisi olla ”muistiin painunut/suljettu työ”. Kirjastojen maailmanlaajuisessa WorldCat-palvelussa ei löytynyt yhtään suomenkielistä Vera Fignerin teosta. https://www.worldcat.org/
Suomen kirjastoista löytyy muutamia Vega Fignerin teoksia venäjäksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voi hakea niitä osoitteessa https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Jos haluat tilata jonkun näistä teoksista luettavaksi, voit tehdä omaan kirjastoosi kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia.
Hei!
Näistä asioista päättää hallitus, eli uutisista näkyy mikä on tilanne. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päättää niistä asioista, joista paikallisesti voi. Tämä ryhmä tekee päätöksiä torstaisin ja tiedottaa niistä samana tai seuraavana päivänä. Ajankohtaiset virustiedot näkyvät thl:n sivuilta.
https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/paakaupunkiseudun-koronakoordinaatioryhma/
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19?gclid=CjwKCAiA9bmABhBbEiwASb35V4EvgSi9PuNaanF24hJJfal_t5Fb4qUikUQ7dL8sPt6tEtkodX9C1hoCLuIQAvD_BwE
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta voi tilata teoksia, joita ei ole saatavissa Helsingissä. Kaukopalvelusta peritään maksu ks. Kaukopalvelu | Helmet
Kaukopalvelupyynnön voi jättää kirjastossa, jolloin kirjastovirkailija samalla tarkistaa, että teosta ei saa Helsingistä. Itsekin voi tarkistaa teoksen saatavuuden esim. www.finna.fi -tietokannasta.
Tätä näkökulmaa on todella vaikea löytää hyönteiskirjoista! Monen hyönteisen hyödyllisyyttä luonnossa korostetaan, mutta vahingoittuneen pistiäisen hoitamisesta en löytänyt vinkkejä.
Voisiko kyseessä mahdollisesti olla isopihtihäntä? Katso tarkemmin osoitteesta https://sisatilojentuholaiset.fi/muut-asuntovieraat/pihtihanta/
Isopihtihännästa todetaan, että sillä on toimivat siivet, vaikka se harvoin lentää. Tästä voisi päätellä, että se jopa selviäisi luonnossa, vaikka siipi ei toimi.
Yle Radio Suomen Luontoillan asiantuntijat osaisivat varmasti vastata tähänkin kysymykseen. Seuraava lähetys on keskiviikkona 14.7. Kysymyksen voi lähettää
osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi tai lähetykseen voi soittaa suoraan numeroon...
Valitettavasti tätä satua emme löytäneet. Kirjasammosta velhot-haulla löytyy kirjoja, niitä kannattaa selata, jos vaikka niiden joukossa silti olisi tämäkin, myös kirjastojen kokoelmien hakutuloksessa Finna.fi:ssä voisi selata.
Löysin teoksen Juusto lähti ongelle : Vantaan kirjaston ja Vantaan Sanomien järjestämän satukilpailun kokoelmassa 26 lasten kirjoittamaa satua. Koivunen, Hannele, toimittaja ; Kontio, Eevali, toimittaja ; Kotilainen, Hanna-Maija, toimittaja. Vantaan kaupunginkirjasto, 1995 Vantaa. Sieltä löytyy satu Kolme velhoa ja lohikäärme, mutta sekään ei varmaankaan ole tarkoittamasi.
Tuntisiko joku lukijamme sen?
Evankelis-luterilaisen kirkon sivulla kerrotaan rippikoulun historiasta, joka ulottuu ensimmäiselle vuosisadalle ja alkoi muotoutua kristityksi aikovien aikuisten opetusta varten kasteopetusinstituutioksi, ns. katekumenaatiksi, https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/kasvatus/rippikoulu/konfirmaatio/ri…
Asevoimien suorituskykyä ja tehokkuutta on tutkittu laajemmin 1980-luvulta lähtien. Alan Millettin ja Williamson Murrayn Yhdysvaltojen puolustushallinnolle toimittama kolmeosainen ja nyt ehkä hieman vanhentunut Military Effectiveness (1988) koostuu historiallisista tapaustutkimuksista ensimmäisen ja toisen maailmansodan ajalta. Myöhemmin aihetta on käsitelty eri maantieteellisten alueiden ja aikakausien näkökulmasta. Suomessa samassa hengessä talvisodan Suomen asevoimien tehokkuutta on tarkastellut Pasi Tuunainen.
Kirjallisuutta:
Brooks, R. A. & Stanley, E. A. (eds.) (2007). Creating military power: The sources of military effectiveness. Stanford University Press.
Lawrence, C. A. (2017). War by numbers: Understanding...
Hei,
kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Suomen poliittisessa historiassa on tosiaan esimerkkejä tapauksista, että presidentti ei ole hyväksynyt pääministerin esittämää eronpyyntöä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi niin sanotun ”hätätilahallituksen” kohtalo. Marraskuussa 1975 nimitettiin Martti Miettusen II hallitus, jonka presidentti Kekkonen kuuluisalla tavalla ”runnasi” kokoon. Jo toukokuussa 1976 pääministeri esitti eronpyynnön, mutta presidentti ei sitä hyväksynyt. Lopulta hallitus kaatui syyskuussa 1976.
Kekkonen pystyi kieltäytymään eronpyynnöstä, koska silloisessa valtiosäännössä ei ollut nimenomaista säännöstä, miten ero myönnetään valtioneuvostolle tai sen jäsenelle. Asiassa toimittiin vakiintuneen käytännön...
Valitettavasti Helmet-kirjastojen esineistä ei löydy lainattavaksi dokumenttikameraa. Itäkeskuksen kirjaston kokoushuone Kanervassa on käytettävissä dokumenttikamera https://varaamo.hel.fi/resources/awvgi3jrkdua?date=2022-09-12
Kirja on julkaistu vuonna 1989. https://finna.fi/Record/jykdok.380531#versions
Kirjaa ei valitettavasti näytä olevan lainattavissa kirjastoissa. Sitä on Jyväskylän yliopiston kirjastossa käsikirjastokappale, jonka voi pyytää lukusalilainaksi kaukolainana. Kysy omasta kirjastostasi.
Asiasta kannattaa kyseä esimerkiksi Pelastusopiston kirjastosta. Se palvelee ensisijaisesti alan opiskelijoita, käyttö- ja lainausoikeuden voivat saada kuitenkin myös ulkopuoliset. Linkki kirjaston sivulle :
https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/kirjasto-ja-tietopalvelut
Kirjaston tietokannantaan on linkitetty alan opinnäytetöitä. Esimerkiksi :
Jokinen, Pasi : Lämpökameran käyttö pelastustoimessa (2019)
Muutkin kirjaston linkit ja tietokanna lämpökameraan liittyvät teokset kannattaa tietysti tarkistaa.
Toinen mahdollinen taho, josta voisi saada lisätietoja on Onnettomuustutkintakeskus. Kysymystä kannattaa ehkä vähän muotoilla, jotta sen voi lähettää keskuksen yhteystietojen kautta.
https://www....
Kyseessä voisi olla V.C. Andrewsin teos Pimeyden kukat (Flowers in the attic), jonka julkaisi suomeksi WSOY vuonna 1986. Kirjan kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1351
Kysyit vuorovaikutusaiheisia kuvakirjoja alakouluikäisille. Löysin aiheeseen liittyviä kirjoja kirjoja laittamalla Helmet.fi -sivuston hakupalkkiin hakusanat:
LASTENKIRJALLISUUS IHMISSUHTEET
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sihmissuhteet%20lastenkirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
LASTENKIRJALLISUUS TUNNETAIDOT
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2201029__Stunnetaidot%20lastenkirjallisuus__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C79__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt.
Seuraavat kirjat voisivat sopia koululaisille:
Felicity Brooks: Monen sortin ystävät...
Richard Franklinin ohjaamaa elokuvaa Roadgames esitettiin Suomen elokuvateattereissa alkuvuodesta 1983. Helsingissä ensi-ilta oli Studio 3 -elokuvateatterissa 21.01.1983 nimellä "Kuolema kyydissä". https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122413
Tätä kannattaa kysyä taiteen asiantuntijoilta. Esimerkiksi Bukowskin asiantuntijat arvioivat taide-esineitä ilmaiseksi.
Tältä pääset tarkempiin tietoihin: https://www.bukowskis.com/specialists
