Sana kaksinen tarkoittaa kielteisessä merkityksessä kehuttava, hyvä tai häävi. Sanonta siis tarkoittaa, ettei asia näytä hyvältä. Alkuperää sanonnalle ei löytynyt. Voi olla, että se ei ole varsinainen sanonta, joka olisi jostain lainattu, vaan vain yksi tapa sanoa, ettei asia ei näytä menevän hyvin.Lähde:Kielitoimiston sanakirja: kaksinen https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaksinen?searchMode=all
Kollega ehdotti Henning Mankellin dekkaria Tanssinopettajan paluu. Kirjailija tosin on ruotsalainen eikä suomalainen. Toinen kuvakseen sopiva kirja on Mats Strandbergin menestysdekkari Hoivakoti (Hemmet) vuodelta 2017.Kirjasampo-sivustolla voit kokeilla etsiä kirjaa esimerkiksi asiasanoilla, jos näistä ehdotuksista kumpikaan ei osunut oikeaan. Linkki sivustolle: Kirjasampo 2.0Romaanit-näkymässä voit hakea romaaneja eri hakurajauksilla: nimen, tekijän, kirjallisuudenlajin, teeman, omien avainsanojen, alkukielen, kirjallisuuspalkintojen, päähenkilöiden, toimijoiden, tapahtumaympäristön, paikannimen, tapahtuma-ajan, tarkan ajanmääreen, sivumäärän, kustantajan, julkaisuvuoden ja kokoomateosten kautta.
Hei,En löydä suoraa vastausta siihen, onko joskus ollut tapana, että äiti on antanut tyttärelleen sormuksen lahjaksi. Ehdotukseni on, että kannattaa etsiä tietoa kahdesta suunnasta.Ensinäkin itse sormuksesta, voit yrittää selvittää alkuperän, kuka sai ensimmäisenä sen sinun suvusta, minä vuonna, missä paikkakunnassa. Päivämäärä viittaa johonkin tapahtumaan: kuolema, syntymä, häät... Jos tietäisit esimerkiksi mistä tuli sormuksen, voitte tutkia tapauksia siinä paikkakunnassa siinä päivänä ja aloittaa jäljittää. Paikallisen seurakunnan kirkonkirjoilta löytyy nämä tiedot. Tutkimusmahdollisuutta paikan päällä kannattaa tiedustella puhelimitse tai sähköpostitse hyvissä ajoin ennen kirkkoherranvirastoon tai maakunta-arkistoon menoa. Tutkija voi...
Tarinasta liikkuu lukuisia versioita, joista tässä esimerkkinä kaksi:Englanniksi: https://alltimeshortstories.com/life-the-hospital-window/Suomeksi: https://hidastaelamaa.fi/2016/05/tarina-kahdesta-miehesta/ YouTube-palvelusta löytyy tarinan pohjalta tehty lyhytelokuva: https://www.youtube.com/watch?v=82d84rn306M Tarinan tausta on epäselvä, sillä sen kirjoittajaksi mainitaan eri lähteissä eri kirjoittajia tai se laitetaan tuntemattoman tekijän nimiin. The Morning News -verkkojulkaisussa julkaistun John Warrenin artikkelin (https://themorningnews.org/the-man-behind-the-window/) mukaan tarinan alkuperäinen versio oli nimeltään The Street, sen tekijä yhdysvaltalainen kirjailija Allan Seager ja ensijulkaisu London Mercury -lehdessä...
Kyseessä voi olla Jane Launchburyn kirja Kummitusjuttuja (Kirjalito, 1995). Siihen sisältyy Linda Jenningsin kirjoittama tarina Aavejuna. Muut kirjan tarinat ovat Hompsantuu, Kuuruhaamusilta, Maantierosvo, Narinatien kirous, Mämmikoura ja Sukusormuksen salaisuus.
Valitettavasti Harri Suilamon laulusarjasta Five songs to the Japanese tanka-poems (1983) ei ole julkaistu äänitettä.
https://core.musicfinland.fi/works/five-songs-to-the-japanese-tanka-poe…
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Hei,
Kirjan tekijällä on tekijänoikeus teokseensa. Katri Kirkkopelto on sekä kirjoittanut että kuvittanut kysymäsi kirjan. Koska kyse ei ole pelkästään kirjavinkkauksesta, niin sinun pitää kysyä lupa teoksen esittämiseen tekijältä. Häneen on mahdollista ottaa yhteyttä esimerkiksi kirjan kustantajan kautta. Kirjan on kustantanut Lasten Keskus.
Lasten Keskuksen kotisivu on https://lastenkeskus.fi/
Tälle katkelmalle ei valitettavasti kirjoittajaa löytynyt. Olisikohan se mahdollisesti peräisin jonkun tuntemattomaksi jääneen tekijän kuolinilmoitusta tai vastaavaa tarkoitusta varten laatimasta värssystä?
Hessu (=Vuorinen, Helena)
Koska susta tulee nainen?
En halunnut samaa maailmaa.
Nämä ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston Pääkirastossa saatavana.
Muut voidaan tilata kaukolainana.
Ikävä kyllä, Porvoon kaupunginkirjastossa ei ole tiedustelemaasi Mahlerin pianopartituuria. Sen voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi. Esim. pääkaupunkiseudulla sen näyttää olevan, mutta on juuri nyt lainassa.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mahler+symphony&m=8&l=&Da=&Db=…
Tämä kysymys on sen verran spesifi, että se kannattaa osoittaa erikoiskirjastolle. Viikin tiedekirjasto on avoin kaikille tiedontarvitsijoille ja voit lähettää sinne kysymyksen kysymyslomakkeella
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/palvelut/kysykir.htm
Toinen mahdollinen paikka, josta saisit vastauksen kysymykseesi on VTT. Kysymyksen voit laittaa menemään osoitteeseen tietopalvelu@vtt.fi
Hevosurheilu-lehti on luettavissa Mikkelin pääkirjaston lehtisalissa ja Ristiinan kirjastossa. Pääkirjastossa lehden säilytysaika on kuluva vuosi, Ristiinassa kaksi viikkoa.
Turgenjevin Ensirakkauden VII:n luvun lopun tekstisuomennos kuuluu Anhavan sanoin: " Oi te hellät tunteet, pemeät äänet, liikutetun sielun hyvyys ja hiljentyminen, rakkauden ensi heltymysten riutuva ilo - missä te olette, missä olette?"
Hyvää kesää!
Mainitsemienne teosten lisäksi Helmet-kirjastoista löytyy oikeastaan vain yksi Kerenskiä laajemmin käsittelevä ei-venäjänkielinen teos: The Kerensky memoirs : Russia and history's turning point/ by Alexander Kerinsky. Valitettavasti tämäkin teos on parhaillaan menossa varaajalle, joten en saa sitä käsiini enkä siis pysty tarkistamaan, olisiko siinä tarkempaa tietoa asiasta.
Melinda-haulla aineistoa löytyy jonkin verran enemmän. Tässä linkki hakutuloksiin:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/Q4QUY2VIFGXGKXD4YE1X486KXRYJC5LR7R1CJFFTUSEKGM8XVG-05014?func=short-jump&jump=000001
Finna-haku puolestaan tuottaakin sitten niin paljon osumia, että niiden läpikäyminen vaatisi jo melkoista tutkimustyötä:
https://finna.fi...
Yleisistä kirjastoista ei löytynyt, myöskään Tilastokirjastosta ei, mutta sieltä ehdotettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin puoleen kääntymistä, https://www.helsinki.fi/fi/kriminologian-ja-oikeuspolitiikan-instituutti. Julkaisuista etsimällä en löytänyt tällaista, mutta insituutissa voitaisiin osata sanoa tarkemmin, onko tämän kaltaista tutkimusta lainkaan tehty tai tekeillä.
Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi/) ja Ylen Fono.fi-äänitetietokannasta (http://www.fono.fi/Default.aspx) löytyvien tietojen mukaan suomalaisten sanojen tekijä on tuntematon.
Hei
Valitettavasti vaikuttaa siltä, ettei hänestä ole tehty kirjaa, elokuvaa tai dokumenttia. Muutama artikkeli löytyy englanniksi, esimerkiksi https://www.theguardian.com/.
Hei
Kehotan olemaan yhteydessä Kannelmäen kirjastoon, jotta he voivat poistaa varauksen. Voit sitten varata kirjan uudestaan Kirkkonummen kirjastosta.
Kannelmäen kirjaston yhteystiedot
