Ensimmäinen sitaatti on runosta heinäkuulta 1919, toinen ymmärtääkseni Tsvetajevan vuonna 1910 omakustanteena julkaistusta esikoiskokoelmasta ("Ilta-albumi"); kolmas sitä vastoin ei ole peräisin runosta lainkaan, vaan se on ote Marinan 26.11.1938 päivätystä kirjeestä tyttärelleen Ariadnalle (Alja).Tutkin Tsvetajeva-valikoimat Ylistys, hiljaa! : valitut runot 1912-1939 (Siltala, 2017) ja Valitut runot (Pulvis & Umbra, 1997) sekä antologiat Uuden runon Venäjä ja Neuvostolyriikkaa. 3, mutta näistä ei vastaani tullut siteerattuja runokatkelmia vastaavia säkeitä. – Ainoat löytämäni suomennokset Tsvetajevan Aljalle osoittamista kirjeistä ovat toukokuulta 1941 (Parnasso 4/1996).
Pelimanni-lehden numeron 4/2009 liitteenä on julkaistu Pelimanni 3 -cd-levy, jolla on Lyyti kirjoittaa -niminen kappale Spooky Hamsters -yhtyeen esittämänä. Julkaistuja nuotteja tähän kappaleeseen ei valitettavasti ole saatavilla.
Kyllä ne ovat samoja ja kunnat hankkivat ne. Vaalit.fi-sivustolla sanotaan, että "kunnan keskusvaalilautakunta huolehtii vaalien yleisjärjestelyistä kunnassa". Lisäksi kerrotaan, että "kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta vaalimainonnan järjestämiseen, mutta kaupungit ovat perinteisesti tarjonneet puolueille ja valitsijayhdistyksille mahdollisuuden ehdokasjulisteiden esillepanoon niille varatuissa telineissä. Vaalimainospaikkojen ylläpito ja maksullisuus vaihtelevat kunnittain". Vaalien jälkeen kalusteet viedään kunnan keskusvaalilautakunnan varastoon. Helsingin keskusvaalilautakunnan pöytäkirjasta selviää, että ainakin ennen vuotta 2017 vaalimateriaalia on osittain säilytetty äänestyspaikoilla, mutta tilojen käytön lisääntymisen...
Keski-kirjastoissa varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu noutoilmoituksessa. Jos viimeinen noutopäivä on 11.7. voit noutaa sen vielä ko. päivän aikana. Varauksen voi peruuttaa verkkokirjastossa, jos sitä ei ole vielä käsitelty eikä teos ole vielä kuljetuksessa tai noudettavissa. Jos varaus on ehditty jo käsitellä, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon.Lisätietoa täältä: https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Lausahdus on Tove Janssonin novellista Åttiårsdag, joka sisältyy kokoelmaan Resa med lätt bagage (1987). Novellikokoelma on suomennettu nimellä Kevyt kantamus ja muita kertomuksia (suom. Oili Suominen, 1987) ja tämä novelli on siis nimeltään Kahdeksankymmenvuotispäivät.Etsimäsi lausahdus on aivan novellin lopusta ja Oili Suominen on suomentanut sen näin: "Ei tämä minun haluni ehkä ole niin kaksinen, mutta se on ainakin minun omani". (Alkukielellä: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min".)
Hei,Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi, mutta valitettavasti sieltäkään ei ole tullut vastausta. Muistokirjoitusten sitaatteja tai runositaatteja on joskus hyvin vaikea jäljittää. Muistokirjoituksissa käytetyt värssyt saattavat myös joskus muuntuakin alkuperäisestä versiostaan matkalla. Näiden kohdalla ei oikeastaan ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin että joku muistaisi kyseisen sitaatin ja tekijän. Siksipä kyselenkin tässä nyt palvelumme seuraajilta, muistaisikohan kukaan kyseistä tekstiä ja sen tekijää?
On Einsteinin erityisen suhteellisuusteorian ansiota, että voimme katsoa televisiosta terävää kuvaa. Perinteisessä televisiossa elektroneja kiihdytetään ja ammutaan kohti näyttöpintaa, jossa ne muodostavat kuvan. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan elektronien massa kasvaa, kun niiden vauhti kiihtyy. Jos näin ei kävisi, näyttökuva jäisi epäselväksi.Lähde: https://tieku.fi/fysiikka/albert-einstein-10-keksintoa-joista-voit-kiit…
Hei Konsta Jylhän Joululaulun nuotit löytyvät ainakin Kauneimmat joululaulut -nimisestä kokoelmalaulukirjasta vuodelta 2012, joka kuuluu yleiseen kirjastoluokkaan 78.312.Samaten esimerkiksi Suomalainen Joulu -nimisissä kokoelmalaulukirjoissa (YKL 78.322), vuodelta 2020 Konsta Jylhän Joululaulun nuotti löytyy Kaisa Alasaarelan sovituksena.Kyseistä kokoelma-lalulukirjaa on julkaistu sekä korkealle äänelle, että keskiäänelle. Lisäksi esimerkiksi ´Hyvää Joulua!: suosituimmat joululaulut´- kokoelmakirja vuodelta 2011 (YKL 78.3112) sisältää kyseisen laulun. Tieto löytyi kirjastojärjestelmän kautta hakusanoilla "Konsta Jylhän joululaulu".
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Kyseessä on tosiaankin Lauri Pohjanpään runo kokoelmasta Lastenrunoja (1962). Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa, 1980).
Avainlippu on suomalaisen työn merkki. Avainlipputuotteen tai -palvelun täytyy olla kotimaisuusasteeltaan yli 50%. Monien tuotteiden prosenttiosuus on yli 80%Avainlippua haetaan avainlipputoimikunnalta ja sen käyttö maksaa vähintään 109€/vuosi. Maksu määräytyy yrityksen liikevaihdon mukaan. Linkki Avainlippu sivustolle.
"Elokuvateoksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai nimenomaisesti kyseistä elokuvateosta varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta." (Tekijänoikeuslaki, §43) Oikeudenhaltijan kuoltua sekä taloudelliset että moraaliset oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös testamentata tekijänoikeutensa muun omaisuuden tavoin. Tässä tapauksessa tekijänoikeus on edelleen voimassa 70 vuotta alkuperäisen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Ellei perintökaaren mukaisia lakimääräisiä perinnönsaajia ole, joutuu tekijänoikeus muun jäämistövarallisuuden tavoin viime kädessä valtiolle. Elokuvien oikeudenhaltijoita voi...
E-kirjaston sivuilla kerrotaan, että selainkäyttöliittymä julkaistaan vuoden 2026 alkupuolella.Jos haluat kysyä lisää aiheesta, suosittelen olemaan yhteydessä suoraan E-kirjastoon:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedotVoit antaa palautetta, kysyä tai lähettää aineistojen hankintaehdotuksen palautelomakkeella, joka on E-kirjasto-sovelluksessa. Palautelomakkeen voi lähettää myös kirjautumatta sovellukseen.
Kalkkisten seudusta kertoo myös Mari Asplund ym.: Kalkkisten seudun kyläkirja 1 ja 2Albin Tonttilasta vanhoissa sanomalehdissä: linkkiHilja Tonttilan muistokirjoitus: linkkiKannattaa katsoa myös:Blomstedt, Yrjö: Asikkalan historia
