Kirjaa Pipe pakisee en valitettavasti onnistunut löytämään. Löysin ainoastaan kokoelmasta Satuhyrrä löytyi lyhyen tarinan Pikkupapu pakisee, mutta kyseessä ei ehkä ole muistelemasi kirja. Gemma Funtek-Snellmanin kirja on puolestaan todennäköisesti Onnenpotku (1945). Siinä tonttu muuttaa pojan pieneksi.LinkitÄngeslevä: Satuhyrrä löytyi (1966) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr12513245Gemma Funtek-Snellman: Onnenpotku (1945) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Jo vuonna 1949 julkaistiin tšekkiläisen Karel Vaněkin jatkokertomus/päätösosa Hašekin kirjaan (julkaistu yhdessä tai kahdessa osassa). Vaněk oli jo aiemmin viimeistellyt Hašekilta kesken jääneen neljännen osan. Ilmeisesti jatkokertomuksen laatu ei kuitenkaan ollut kovin hyvä, eikä sitä ole monelle kielelle käännetty, ei myöskään suomeksi.Yleisesti ottaen kirjailijan kirjallisen työn jatkamiseen voi liittyä tekijänoikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, varsinkin jos ei ole selvää onko alkuperäinen kirjailija halunnut jonkun muun jatkavan työtään. Lisäksi toisen kirjailijan työn jatkamiseen liittyy usein lukijoiden odotuksia esimerkiksi alkuperäisen kirjailijan tyylin ja kirjoituksen sävyn jatkamisesta, mikä ei välttämättä ole helppoa....
Hei,Suomen säähän liittyviä vastauksia saat parhaiten Ilmatieteentaitoksen sivuilta. Heidän sivustollaan on todella monipuolista tietoa Suomen säästä pitkältäkin ajalta. Sieltä voi hakea tietoja myös mittausasemittain. Ilmatieteenlaitoksen sivustolla kohdassa 'Ilmasto' on erilaisia kuukausi- ja vuositilastoja sekä sääennätyksiä. Lokakuulta 2024 ei ole vielä tilastotietoja.Maailman ja Europan laajuista tieto on esimerksi Copernicus-sivustolla. Tässä muutamama suora linkki Ilmatieteenlaitoksen sivustolle:Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastoMennyt sää ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastotLämpötilaennätyksiä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/...
Yksi kuvaukseen sopiva laulukirja on "Iloisen laulajan kirja" (WSOY, 1956, useita painoksia). Sen on toimittanut Reino Hirviseppä ja kuvittanut Erkki Koponen.
Hei,mehiläiset keräävät puiden ja pensaiden silmuista siitepölyvasuihinsa hartsimaisia aineita, joihin ne sekoittavat pesässä rauhastensa eritteitä. Näin syntyy propolista eli kittivahaa.Propoliuutetta käytetään sen antibakteeristen ominaisuuksien ansiosta pienten haavojen, ötökän puremien ja flunssan hoitamiseen.Lähteet:Propolis – Suomen Mehiläishoitajain LiittoPropolisuute - Aamuisa
Emme valitettavasti löytäneet teosta. Tunnistaisitko sen näiden Kirjasammossa kuvailtujen kirjojen joukosta? Niissä on tapahtumapaikkana autio saari, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50251
Tässä joitakin kirjavinkkejä:Lauri Haavisto & Jukka Partanen: Suomalainen sotilas. Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan, kirja Helmet FinnassaPekka Laatu: Alter Schwede = Vanhat ruotsalaiset : suomalaiset hakkapeliitat kolmikymmenvuotisessa sodassa, kirja Helmet FinnassaKarl Adaridi: Sotataidon historia 2. Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika, kirja Helmet Finnassa Lisää löydät tekemällä hakuja Helmet Finnassa. Kannattaa käyttää tarkennettua hakua ja hakusanoina vaikkapa "1600-luku", "sotilaat", "sotalaitokset", "armeijat", "maanpuolustus" ja "Ruotsin vallan aika".
Hei! Kulkemus sijaitsee Partalansaaressa. Tässä linkkejä: https://dynasty.sulkava.fi/kokous/2024243-3-6721.PDF https://fi.wikipedia.org/wiki/Partalansaari
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä (Helmet.fi, Finna.fi, Youtube.com, Yle.fi) en nyt löytänyt suosikkikirjailijastasi mitään tallennetta tai viitettä tallenteesta. On tietysti mahdollista, että sellaista ei ole säilynyt. Koska muistat, että ainakin Ylellä on häntä aikoinaan haastateltu, voisit kokeilla kysyä myös suoraan Ylen asiakaspalvelun kautta, tässä on linkki: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
Tein hakuja netin hakukoneista, Helmet.fi:stä ja Finna.fi:stä muun muassa hakusanoilla vastaanotolla, runot, luonto, hyvinvointi, mutta valitettavasti vastaavaa runoa ei löytynyt. Jos paikallislehden nimi muistuisi mieleen, voisi asiaa tiedustella sen arkistosta.Entä olisiko joku palstamme lukijoista törmännyt kyseiseen runoon?
'Pippan laulu' Elina Vaaran suomentamana sisältyy Robert Browningista kertovaan osuuteen Vappu Roosin kirjassa Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Vaaran runokokoelmissa on joitakin hänen maailmanrunouden käännöksiään, mutta Pippan laulua ei ainakaan tutkimiini kirjoihin sisältynyt, eikä Roosin Browning-teosten ja -suomennosten listauksessa mainita, mistä Vaaran Pippa-katkelma on peräisin. Tämän enempää ei Browningin draamarunoelmaa Pippa passes näytä suomeksi tulkitun. Alkukielisenä sen voi lukea esimerkiksi Google-kirjoista: Pippa passes. King Victor and King Charles. The return of the Druses. A sou... - Google Books
Helmet-kirjastoissa K. Osaran Vanerivenettä rakentamaan kirjaa ei ole. Kirja on kuitenkin Kansalliskirjaston kokoelmissa ja sitä voi lukea Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Kirjan voi myös tilata lainattavaksi Helmet-kirjaston kaukopalvelun kautta.Kaukopalvelu | helmet.fi
Ilmeisesti Naantalin kirjaston kaikille avoimet digiopastukset jatkuvat taas syksyllä 2025, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Päivämäärät tulevat varmasti myöhemmin tietoon ja niitä voi seurata joko Naantalin kirjaston verkkosivulta osoitteesta Kirjasto | Naantali tai somesta (esim. Naantalin kirjaston Facebook tai Instagram). Lisää tietoa Naantalin kirjaston digiopastuksesta löytyy täältä: Digiopastus | Naantali
Sota-aikaisten ulkomaanpostipakettien sisällöistä ei vaikuttaisi olevan aikaisempaa tutkimusta. Asian tutkimiseen voisi olla kaksi mahdollista lähestymistapaa. Fanni Honkaperä on kandidaatintutkielmassaan 2023 selvittänyt mitä kenttäpostipaketeissa kulki rintaman ja kotirintaman välillä, käyttäen lähteenään kolmen eri perheen säilynyttä kirjeenvaihtoa. Esimerkiksi helsinkiläisäiti Lempi Salinin kirjeenvaihto Ruotsiin vuosilta 1942-1946 on julkaistu muistelmateoksena 2002, ja vastaavia aineistoja saattaa hyvinkin löytyä enemmänkin. Näistä voisi löytyä viitteitä postipakettien tyypillisistä sisällöistä.Toinen, systemaattisempi lähestymistapa voisi olla hyödyntää Tullin ja Postin säilyneitä arkistoaineistoja. Sota-ajan ulkomaanpostia ja kirje...
Ainakin alla olevissa teoksissa käsitellään sisaruskateutta:Anneli Jordahl: Karhunkaatajan tyttäret https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7307452Hannele Laukkanen: Veela https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7002102Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7038346Johan Bargum: Syyskesä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1846Margaret Atwood: Sokea surmaaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1274Raisa Lardot: Siskonpeti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_21209Tamara McKinley: Tuulenkukat https://...
Johann Strauss nuoremman säveltämää operettia "Eine Nacht in Venedig" eli "Yö Venetsiassa" on esitetty suomeksi ainakin vuonna 1930 Reino Hirvisepän suomentamana ja vuonna 1954 Yrjö Kostermaan suomentamana ja ilmeisesti myös vuonna 2013 Lohjalla. Suomenkielistä librettoa en löytänyt, mutta Riikka Hakola on levyttänyt "Frutti di mare" -osan suomeksi. Suomennos on Yrjö Kostermaan. Tämä esitys sisältyy cd-levylle "Operetin lumoa" (OperArt, 2013; OperArt ART001). Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta. Lähteitä:Encore : Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitystietokanta:https://encore.opera.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiLohjan Yö Venetsiassa -esityksen esite:https://bin.yhdistysavain.fi/1573151/...
