Ilmeisesti Naantalin kirjaston kaikille avoimet digiopastukset jatkuvat taas syksyllä 2025, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Päivämäärät tulevat varmasti myöhemmin tietoon ja niitä voi seurata joko Naantalin kirjaston verkkosivulta osoitteesta Kirjasto | Naantali tai somesta (esim. Naantalin kirjaston Facebook tai Instagram). Lisää tietoa Naantalin kirjaston digiopastuksesta löytyy täältä: Digiopastus | Naantali
Sota-aikaisten ulkomaanpostipakettien sisällöistä ei vaikuttaisi olevan aikaisempaa tutkimusta. Asian tutkimiseen voisi olla kaksi mahdollista lähestymistapaa. Fanni Honkaperä on kandidaatintutkielmassaan 2023 selvittänyt mitä kenttäpostipaketeissa kulki rintaman ja kotirintaman välillä, käyttäen lähteenään kolmen eri perheen säilynyttä kirjeenvaihtoa. Esimerkiksi helsinkiläisäiti Lempi Salinin kirjeenvaihto Ruotsiin vuosilta 1942-1946 on julkaistu muistelmateoksena 2002, ja vastaavia aineistoja saattaa hyvinkin löytyä enemmänkin. Näistä voisi löytyä viitteitä postipakettien tyypillisistä sisällöistä.Toinen, systemaattisempi lähestymistapa voisi olla hyödyntää Tullin ja Postin säilyneitä arkistoaineistoja. Sota-ajan ulkomaanpostia ja kirje...
Ainakin alla olevissa teoksissa käsitellään sisaruskateutta:Anneli Jordahl: Karhunkaatajan tyttäret https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7307452Hannele Laukkanen: Veela https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7002102Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7038346Johan Bargum: Syyskesä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1846Margaret Atwood: Sokea surmaaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1274Raisa Lardot: Siskonpeti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_21209Tamara McKinley: Tuulenkukat https://...
Kirja on sen verran vanha, että se löytyy antikvariaattien valikoimista. Tuotetta kannattaa etsiä useamman antikvariantin yhteissivulta. Linkki Antikvaari.fiTällä hetkellä en löytänyt kirjaa listoilta, mutta esim. Finlandiakirja antaa tallentaa sen tuotevahtiin. Linkki sivulle.
Ahti näyttää varioineen Iloisten harhaoppien aforismiaan kokoelmassa Lentäviä kukkia (WSOY, 2013). Se löytyy muodossa "Jollei ihmisellä ole omaa taivasta, hänellä on vain muiden helvetti" Kasarmissa-osion mottona (s. 51).
Tässä palvelussa ei voida ottaa kantaa yksittäisen asiakkaan varauksiin mutta esimerkiksi hyllyssä-tilassa olevia teoksia ei ole mahdollista jäädyttää ja jos jäädytyksiä on tehty useita samaan aikaan on tällaiset tapaukset voineet jäädä huomaamatta. Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen ja käydä selvittämässä asia siellä.
En valitettavasti löytänyt tällaista runoa. Useissa runoissa ja sananlaskuissa on tämäntyyppisiä teemoja, mutta mikään yksittäinen teos ei tuntunut sopivan kuvailuusi.Ehkä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa runon?
Skotlantilainen runoilija ja laulunkirjoittaja Robert Burns (1759 – 1796) tulkitsi ja muotoili uudelleen kansanlaulun "Ye Jacobites by Name". Burnsin versiosta en löytänyt suomennosta, kun kävin läpi Turun pääkirjastossa olevat Burnsin runojen suomennokset, joita ovat laatineet eri aikoina Yrjö Jylhä, Aale Tynni ja Valter Juva.Sivustolta https://lyricstranslate.com/en/robert-burns-lyrics.htmllöysin tiedon, että "Ye Jacobites by Name" on käännetty venäjäksi ja serbiaksi.
Singerin valmistuspaikkoja ja -vuosia voi etsiä International Sewing Machine Collectors' Societyn (ISMACS) tietokannasta Singer Sewing Machine Serial Number Database, https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… Sen mukaan valmistuspaikka on Clydebank Skotlannissa ja vuosi 1913.
Onni Okkonen kirjoittaa kirjassaan A. Gallen-Kallela : elämä ja taide "Uffizi-muotokuvasta" seuraavasti: "Kokonaisuudessaan tämän kauden taiteellinen tuotanto on vähäistä. Öljymaalauksista huomattavin on ns. 'Uffizi-muotokuva' (öljym. kankaalle 50 x 39,5 cm, merk. Gallén 1916), omakuva, joka lienee toisin ajoin aiottu vain esityöksi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja toisin ajoin ehkä lopulliseksikin – mitään muuta lopullisempaa ei kyllä syntynyt eikä myöskään tilausta liene myöhemmin kyselty italialaiselta taholta. -- Olisi tosiaankin toivonut, että maalari olisi tämän perusajatuksensa pohjalla valmistanut lopullisen taulun ja että se olisi joutunut aiottuun paikkaansa." (s. 798)Gallen-Kallelan Museon Facebook-julkaisun mukaan "...
Kaanu on murteellinen tai runokielinen sana, jota on käytetty turkiksesta, viitasta tai muuten vain kaapuun rinnastuvana sanana.Loitsuissa tällainen - kaanun kaavun - merkitykseltään toisiaan lähellä oleva sanapari on tyypillinen tehokeino. Nykysuomeksi ilmaistuna kyse on siis kaavun tms. viitan tekemisestä.Lähteet:SKVR-tietokantaSuomen etymologinen sanakirja
Torniossa on kuulunut 1980- ja 90-lukujen taitteessa ainakin kaksi paikallisradiota: Radioankkuri (Kemi-Tornio alueella) ja Radio Provinssi, mutta en löytänyt tietoja näiden lastenohjelmista.Teoksessa Radio kuuluu kaikille! käydään läpi paikallisradioiden vaiheita ja Hyödyksi ja huviksi pohjoissuomalaisille selvittää Pohjois-Suomen radiotoiminnan vaiheita.
Kyseessä on Katri Valan runo Lumipisara runokokoelmasta Sininen ovi (WSOY 1926). Sitaattisi on hieman virheellinen, runon alku kuuluu: "Kaikkien rajujen hyväilyjen muistotovat pudonneet päivien taa Mutta kerran suutelit hiljaa otsaanilähtiessäsi luotanilempeässä lumisateessa.Ja ympärillämme oli valkoinen hellyysniin ihana, niin itkettävä."Runo löytyy kokonaisuudessaan esim. Valan kokoomateoksesta Kootut runot (WSOY 2001).
Tiedustelin asiaa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakenteen neuvonnasta. Sain heidän kauttaan vastauksen, että Idankuja on nimetty alueella toimineen Jyväskylän tyttökoulun ja tyttölyseon johtajan Ida Matilda Granathin mukaan. Granath johti koulua vuosina 1874-1914 eli silloin, kun koulu siirtyi Vapaudenkadun tiloihin. Jyväskylän tyttölyseo oli maailman ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu, jonka perinteitä ovat ansiokkaasti jatkaneet Voionmaan lukio ja Schildtin lukio. Teoksia Jyväskylän tyttölyseosta Keski-Finna-verkkokirjastossa.
Sana "redangotti" esiintyy Juhani Ahon matkakertomuksessa Minkä mitäkin Italiasta (1906) luvussa "Käynti Genovan hautausmaalla" lauseessa: "Hän on parhaassa ijässään oleva nuorukainen, puettuna viimeisen muodin mukaan, silinteri päässä, redangotti päällä, kaulus ja kaulahuivi kaulassa." (Aho 2006, s. 105). Asiayhteydestä käy siis selväksi, että redangotti on jokin (hieno) vaatekappale. Etsin sanaa useammasta saatavillani olevasta suomen kielen sivistyssanakirjasta. Nimenomaan Ahon käyttämää kirjoitusasua en niistä löytänyt, mutta kyseessä on todennäköisesti kirjailijan "suomalaistama" muoto ranskan sanasta redingote. Veli Valpolan Suuren sivistyssanakirjan (WSOY 2000) mukaan redingote-sanan merkitys on "pitkähkö, tiukka...
Nimitys liittyy ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjaan, jossa vaaditaan Kansainvälistä olympiakomiteaa lopettamaan yhteistyö öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa. Öljy- ja kaasuyhtiö Eni on meneillään olevien Milanon ja Cortinan vuoden 2026 talviolympialaisten ja paralympialaisten virallinen yhteistyökumppani.Lähde: Greenpeace: https://www.greenpeace.org/finland/toimi/oljympialaiset-2026/
