Lauri Pohjanpään runo Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Valtiopäivien viimeisessä istunnossa puhemies pitää eduskunnalle kiitospuheen ja varapuhemies kiittää puhemiestä. Pienenä täydennyksenä vielä, että myös ministerit, jotka eivät ole kansanedustajia, voivat puhua täysistunnossa. Täysistunnossa voivat "teknisesti" puhua tulkit/kääntäjät, jotka kääntävät täysistunnossa puhutun ruotsinkielisen tekstin. Mikael Hidénin teoksessa "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä"https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj… todetaan s. 132 "Läsnäolo- ja puheoikeutta täysistunnossa koskevan sääntelyn on pitkässä ja vakaassa käytännössä katsottu merkitsevän myös sitä, että valtiosääntö ei salli ulkomaisten valtiovieraiden esiintyvän...
Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Tämän kaupunki on olemassa, mutta se kirjoitetaan eri tavoin eli ukrainaksi Okhtyrka, venäjäksi Akhtyrka. Okhtyrka https://en.wikipedia.org/wiki/Okhtyrka
Jos kyseessä on Sauli Viitalan säveltämä "Salla-valssi", löytyy nuotteja, joissa on melodia ja sointumerkit. Seppo Leinon (myös salanimellä Soile Noppe) säveltämä valssi "Sointuja Sallasta" löytyy harmonikkanuotinnoksena esimerkiksi Veikko Ahvenaisen nuottikokoelmasta Giulietti soi 1.
Romaanista Kesävieraat (2003) löytyy henkilö, jonka nimi on Rauni. Romaanilla on itsenäinen jatko-osa, Syntymäpäivä (2003). Kirjat on julkaistu myös yhteisniteenä Kesän muisto (2012).
Gunillalla on uudet kengät Kustaa Kuuselan Kuva-aapisen laajemmassa laitoksessa.Kuva-aapinen lasten ensimäistä opetusta varten | PIKI-kirjastot | Finna.fi
Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja on kirjoitettu hevosen näkökulmasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyisiko-tata-kautta-vinkkia-kirjastaPetra Weckmanin ja Evo Mannerheim Weckmanin kirjoittamassa Petran paras ystävä -teoksessa Petra käy krjeenvaihtoa hevosen kanssa, tosin mummo kirjoittaa hevosen kirjeet, https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-lapsuuteni-lasten-nuortenkirjaa-jossaKollegat vinkkasivat pari kirjaa, joissa heidän muistaakseen on myös hevonen kertojien joukossa: Angela Dorseyn Hevosenkeli-sarja, Mary Elwyn Patchettin Villiori-sarja, Jukka Parkkisen Aavehevoset ja .Michael Morpurgon Sotahevonen.Vanhaan vastauksemme on koottu kivoja hevoskirjoja, vaikkakaan niissä hevonen ei ole kertojana, https://www.kirjastot.fi/kysy/nuorena...
Substantiivi ja verbi train äännetään molemmat [treɪn]. Molemmat johtuvat latinan vetämistä tarkoittavasta sanasta trahere muinaisranskan verbin traïner ja substantiivin train(e) kautta. Jälkimmäinen tarkoitti jonkin vetämistä tai juhla-asun laahusta. Tässä merkityksessä se siirtyi keskienglantiin. Substantiivi train tarkoitti jonkin raahaamista tai vetämistä, haukan pyrstöä, hajujälkeä, ruutivanaa, liidulla vedettyä viivaa tai joukkoa toisiaan seuraavia asioita, eläimiä tai ihmisiä (esim. seuraajia), jonoa tai kulkuetta. 1800-luvulla veturista ja sen perään kytketyistä rautatievaunuista alettiin käyttää ilmausta train of carriages, joka sittemmin lyheni yleisessä kielenkäytössä.Verbillä tarkoitettiin 1500-luvulla vetämistä tai jonkin...
'Pippan laulu' Elina Vaaran suomentamana sisältyy Robert Browningista kertovaan osuuteen Vappu Roosin kirjassa Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Vaaran runokokoelmissa on joitakin hänen maailmanrunouden käännöksiään, mutta Pippan laulua ei ainakaan tutkimiini kirjoihin sisältynyt, eikä Roosin Browning-teosten ja -suomennosten listauksessa mainita, mistä Vaaran Pippa-katkelma on peräisin. Tämän enempää ei Browningin draamarunoelmaa Pippa passes näytä suomeksi tulkitun. Alkukielisenä sen voi lukea esimerkiksi Google-kirjoista: Pippa passes. King Victor and King Charles. The return of the Druses. A sou... - Google Books
Carl Gustaf af Leopoldin ruotsinnos "Sång till glädjen" on luettavissa Wikisourcessa. Ruotsin kääntäjähakemisto listaa, missä käännös on julkaistu. Näistä ainakin Samlade skrifter av Carl Gustaf af Leopold. Förra avdelningen, 2. delen, Dikter 1785-1829 : 1. Text (Svenska vitterhetssamfundet 2002) löytyy Helka- ja Varastokirjaston kokoelmista.Lauluversiossa käytetty Hugo Tigerschiöldin käännös on painettu ainakin nuottivihkoon Sång- och musikfesten 2021 Helsingfors ; Nothäfte för körerna 21 (Finlands svenska sång- pch musikförbund 2021), jota löytyy myös Varastokirjastosta.
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Emmett, Jonathan: Myyrä tahtoo kuun (Kustannus-Mäkelä, 2001)Urberuaga, Emilio: Kroko ja kuu (Lasten Keskus, 2007)
Valitettavasti runon suomennosta ei löytynyt. Ajattelin ehdottaa Majakovskin valittuja runoja, mutta mainitsit jo katsoneesi sen läpi.Ruotsiksi runo löytyy kokoelmista Jad. Dikter ja För full hals och andra dikter. Linkki sivustolle.Myös Kristina Syk on julkaissut runon. Linkki sivustolle.Kenties runo voisi löytyä jostain suomennoksesta. Tein Finna-haun Majakovskin runoista. Linkki hakutulokseen.
Olisikohan kyseessä jompi kumpi alla oleva?Päivi Lukkarila: En ikinä luovuta (Emilia-niminen päähenkilö, mutta kirja on vuodelta 2017)Anu Ojala: Vaarallinen poikaystävä, Varjo ikkunassa, Kielletyllä alueella (julkaisuajat sopisivat antamaasi haarukkaan ja kirjojen kuvauksessa mainitaan ratsastamisesta ja päähenkilö on Emilia.)
Ulla Vaarnamon Honkain keskellä-romaanin keskeinen piste on Pielisen mökki Ahvenisella. Marja Björkin romaani Prole kuvaa Lieksan Pankakosken työläiselämää 1970-luvulla. Kimmo Kemppaisen kirjassa Halusin mökin Kolilta sukelletaan Pielisen Karjalan entisiin aikoihin. Pielisen pohjavirtojen voidaan arvella vaikuttavan myös ainakin seuraavissa teoksissa: Matti Pulkkinen (kotoisin Nurmeksesta): Ja pesäpuu itkiSimo Hämäläinen (vaikuttanut Lieksassa): KätkäläinenRauha Kejonen (Nurmes): Kivinen lintuJos Pielisjoki kelpaa mukaan myös, kannattaa tutustua Matti Kettusen teokseen Pielisjoen lohensoutajat. Kytömäen Kultarinnan voi hyvin vinkata Kolin kohdalla!Olisiko lukijoilla lisää vinkkejä annettavaksi kommenteissa?
"Ja kesken jos kalpamme katkeaa, / jos kentälle jäämmekin kerran, / – täys onni on sen, joka maataan saa / ees palvella hivenen verran." – Näihin säkeisiin päättyy Reino Hirvisepän Suomen kadettikunnalle omistama runo Maanpuolustajat.
Sama kysymys on tullut vastattavaksemme jo aiemmin, mutta emme ole valitettavasti tunnistaneet kuvailuun sopivaa kappaletta. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannasta voit etsiä esimerkiksi tiettyyn aiheeseen liittyvää musiikkia tai tarkennetulla haulla yhdistelemällä hakusanoja.
Olisiko kysymäsi kirja tämä :TEKIJÄ MERILUOTO, AILA, kirjoittajaTEOS ATELJEE KATARIINA / AILA MERILUOTOJulkaisutiedot 1965Siinä on ainakin pieni käsintehty Surku-niminen peikko ja muita vastaavia.
Hei,Ainakin nämä löytyvät. Runsaasti on 2000-luvulla julkaistu omakustanteenomaisti runoteoksia eri murrealueilta:Tapio Koivukari: Se paatt men jo : runoi & Viäläk teils se paatt o? (lounaismurteet)Hullu huuhkaja / Viktor Kärki (savolaismurteet)Runoja pohjoiskarjalaisittain viäntämällä / Veli-Matti HyttinenKeeniperimä / Heikki Hemminki (eteläpohjalaismurteet)Hongan kolokuttelijat : savonmurteisia pakinoita ja runoja / Valde, Aho.Rakkaatta ruapimassa / Merja Toppi. (savolaismurteet)Näitä voi etsiä kirjaston tietokannoista vaikkapa vapaasanahaussa: murrekirjallisuus runot. Tai voit hakea myös tämän palvelu aiemmin vastatuista vaikkapa murrekirjallisuus-hakusanalla.Vanhemmissa teoksissa ei välttämättä ole asiasanoitettu sisältöä kovin...
