Tämä laulu löytyy satukasetin Satuset: musiikillista sadunkerrontaa toisesta osasta "Juuso-hiiren soittoseikkailu".Laulu löytyy kokonaisuudessaan satukasetilta Jukka Kuoppamäen laulamana kohdasta 35:33 alkaen.Satuset / 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Youtube https://www.youtube.com/watch?v=zNu9iYR3w-gLähde:Satuset: musiikillista sadunkerrontaa 1. Juuso-Hiiri ja häijy rintaneula 2. Juuso-hiiren soittoseikkailu / 1972 Teksti: Raimo Berkan Ohjaus ja kerronta: Raiku Kemppi ja Seela Sella Musiikki: laulut ja sävel Jukka Kuoppamäki Musiikin tuottaja: JKC MUSIC Kustantaja: Audiomark Oy Helsinki 1972
Lahden kaupunginkirjastossa on tallennettu uusien käännösrunojen tiedot suoraan Kirjasampoon vuodesta 2023 alkaen. Runotietokannan vanhempien sisältöjen siirto Kirjasampoon on parhaillaan meneillään. Kirjasammossa jo olevia käännösrunoja voi hakea kirjoittamalla palvelun hakulaatikkoon esimerkiksi runon nimen, runoilijan nimen tai kääntäjän nimen. Yleiset ohjeet Kirjasammon haun käyttämiseen ovat katsottavissa osoitteessa: https://www.kirjasampo.fi/kirjasammon-hakuohje
Löysin aikaisemmasta vastauksesta hyvän ohjeen: Mikäli kyseessä on ulkomailla asuva suomalainen ja maastamuuttaja on tehnyt maastamuuttoilmoituksen, hänen osoitteensa saa selville Digi- ja väestötietovirastosta Mikäli henkilö kuitenkin muuttaa ulkomailla eikä muista ilmoittaa uutta osoitettaan, saattaa väestötietojärjestelmässä oleva osoite kuitenkin olla vanha. Lisätietoja hinnoista ja palvelusta yleensä:https://dvv.fi/osoitepalveluInternetissä on erilaisia osoitehakupalveluja, esim. Whitepages Yhdysvalloissa http://www.whitepages.com/personState of Florida https://www.stateofflorida.com/people-search/ Aikaisempi vastaus:Mistä voisi löytää ulkomailla asuvan henkilön asuinosoite, jos tietää henkilön nimen ja kaupungin? | Kysy...
Mikäli tarkoitatte Tuulilasi nimistä aikakauslehteä, löydätte niitä mm. Pasilan kirjastosta vuodelta 1972 alkaen. Lehdet eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea paikan päällä.
Rannikkotykistörykmentti 2:sta käytettiin myös kutsumanimeä Keltainen rykmentti. Ehkä paras kyseisestä rykmentistä kertova kirja on Juho Tenhiälän vuonna 1988 toimittama Keltainen rykmentti Kannaksella 1941-1944 : muistojen kirja. Toinen kiinnosta teos, jossa rykmenttiä käsitellään on A. E. Lyytisen 1958 kirjoittama Koivisto ja Viipurinlahti 1939-44. On muitakin kirjallisia lähteitä, joissa rykmentti mainitaan. Lisäksi löytyy mm. Kuvia ja artikkeleita.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme valitettavasti varsinaisesti vastaa esseekysymyksiin. Lyhyesti voisin sanoa, että nähdäkseni varsinkin nykyisessä nuortenkirjallisuudessa pyritään ottamaan huomioon ja käsittelemään kulloisellekin ikäluokalle tyypillisiä kiinnostuksen kohteita ja ongelmia (murrosikään liittyviä kysymyksiä, koulukiusaamista jne.) sellaisella tavalla ja sellaisella tasolla, joka puhuttelee nimenomaan nuoria. Teksti voi olla helppolukuisempaa kuin aikuisten vastaavissa genreissä ja käytetty kieli epämuodollista puhekieltä, jossa on nuorten tyypillisesti käyttämiä sanoja ja sanontoja.Nuortenkirjallisuuden genreihin voit tutustua lisää esimerkiksi Kirjasampo-palvelussa, tässä on linkki Nuortenkirjallisuus | Kirjasampo...
En onnistunut löytämään sanaa liplanssi murresanakirjoista tai perinneruokakirjoista, joita kävin läpi. Norjassa on olemassa leivonnainen nimeltä klippekrans, joka on kanelinen pullakranssi. Voisikohan liplanssi olla kansanomainen suomalaistettu muoto tästä leivonnaisen nimestä? Tämä on vain arvailua, mutta äänteellisesti klippekrans voisi suomalaisen suussa muuttua tuohon muotoon. Klippekranssin ohjeita on netissä monenlaisia, esimerkiksi norjalaisia perinneruokia esittelevällä sivulla.
Kuponkeja on tarkistettu käsin 1970-luvulle asti. Veikkauksen tarkastusosasto työllisti satoja ihmisiä. Tarkastusosastolla tarkistettiin ja hyväksyttiin kuponkeja. Vuonna 1960 Veikkaukselle tuli kaikille asiamiespaikoille käyttöön leimauskoneet. Tämä vähensi henkilökunnan työmäärää eli nähtiin suoraan olivatko kupongit kelpoisia pelin osallistumiseen.Tulokset julkaistiin lehdissä, radiossa ja useissa myyntipaikoissa. Pelaajien tuli itse tarkistaa voittonsa ja viedä kuponki lunastettavaksi myyntipaikkaan. Kun myyntipaikan työntekijä totesi kupongista voiton, sai pienemmät voitot maksaa itse. Sen sijaan isommissa voitoissa kuponki tuli toimittaa Veikkaukselle vahvistettavaksi. Voittojen maksussa meni summasta riippuen 1-4 viikkoa. ...
"Nukkuneen rukous on käytetty vertaus sellaisesta joka unehtuu, sammuu, raukeaa, nököttää, loppuu, katkeaa tai on hiljainen" (Sakari Virkkunen, Suomalainen fraasisanakirja). Sanonta perustunee vanhaan suomalaiseen sananlaskuun "Vaipuu niinkuin nukkuneen rukous" (Matti Kuusi, Vanhan kansan sananlaskuviisaus).
Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet: "Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää", https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä, 1. ja 2. luokan merkit käyvät molemmat, ne ovat nykyään keskenään samanarvoisia eli kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 50 g.) sekä ulkomaan Economy kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 20 g.) arvoisia, https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirjeiden-hinnastot. Vuonna 2025 arvo on 2,75 e.
Anna Kortelaisen kirja on tietokirjaksi luokiteltu, joten oletettavasti kirjassa esitetyt asiat perustuvat tutkimukseen ja faktoihin. Ja kyllä, Kammion sairaala on ollut olemassa. Helsingin kaupungin sivuilla on Pirkko Madetojan kirjoittama artikkeli Mielisairaan hoidon historiaa Helsingissä, jossa kerrotaan näin: "1900-luvun alussa Helsingissä toimi myös yksityisiä psykiatrista hoitoa tarjoavia laitoksia. Tunnetuin oli lääkärinleski Sofie Louise Lybeckin perustama hermo- ja mielitautisten sairaskoti, joka sijaitsi 1888–1904 Töölössä Kammion alueella. Kammiossa hoidattivat ongelmiaan mm. kirjailijat F.E. Sillanpää ja Mika Waltari. Kammion sairaalasta tuli Hesperian sairaalan osasto 1950-luvulla ja 1962 sen toiminta loppui."Kammion...
Tässä joitakin kirjoja, joista voit lähteä liikkeelle.
Tietokirjoja:
Kortelainen, Anna : Uusi Viipuri (Gummerus, 2021). Kirjan alkuosa kertoo Viipurin tunnelmista talvisodan aikana, evakuointisuunnitelmista ja jopa kunnallispolitiikasta. Kirjassa esitellään ajatus menetetyn Viipurin rakentamiseksi Pohjanlahden rannalle. Kirjan jälkiosaa voisi pitää kontrafaktuaalisena historiana. Siinä esitetään mahdollisuus siitä, kuinka oli käynyt, jos ...
Raevuori, Antero : Hyvästi Viipuri : Karjalan pääkaupungin kohtalonvuodet 1939, 1941 ja 1944. (Minerva, 2011). Viipurilaisten ja Viipuria puolustaneiden sotilaiden kokemuksia, jotka on taustoitettu sotatapahtumilla.
Romaaneja:
Kauranne, Antti : Kadonnut Viipurissa. (Gummerus...
Perceval ou le Conte du Graal -tarun ovat kääntäneet nykyranskaksi ainakin Raymond J. Cormier, Daniel Poirion, Lucien Foulet sekä Suzanne Hannedouche.
Lisäksi ilmeisen suosittuja tutkijoiden keskuudessa ovat vuoden 1956 William Roachin painos ja vuoden 1993 Keith Busbyn painokset.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi haluatko vain tosielämän tarinoita vai oletko kiinnostunut myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä joitakin mahdollisuuksia:
Romaaneja:
Schneider, Peter : Muurinylittäjä. Otava, 1983 - Huumorilla kirjoitettu romaani, jossa kerrotaan tarinoita muurin ylittäjistä. Muuria ylitetään molempiin suuntiin.
Streng, Johan : Pako Berliinistä. Omakustanne, 2013. Suomalaisen kirjailijan vakoiluromaani. Kertoo myös pakomatkoista muurin ali ja rajanylityspisteiden ohi.
Elämäkerta:
Sanders, Thomas : Leikkikenttä. WSOY, 2013. Upseerin muistelmat. Kertoo ihmissalakuljetuksesta Berliinin muurin ali ja ohi.
Historiaa:
Mitchell, Greg : The tunnels : the untold story of the escapes under the Berlin Wall. Bantam Press,...
Hei, näyttää hieman huonolta tuon kuunnelman suhteen.Kuusi pingviininpoikasta -kuunnelma löytyy Finnasta kirjana. Fyysisesti se on luettavissa lukusalissa Jyväskylän yliopistonkirjastossa (ei kaukolainana) ja Varastokirjastosta se on saatavilla kaukolainana. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön täällä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu KAVI ei ole digitoinut kuunnelmia, joten noin vanhaa kuunnelmaa ei löydy toistaiseksi heidän arkistostaan av-versiona. Mahdolliseen ammattikäyttöön voit tiedustella kuunnelmaa Ylen Arkistomyynnistä: https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-ammattikayttoon Suora linkki Kansalliskirjaston hakuun:https://www.finna.fi/Record/jykdok.846318?sid=4781576702...
Voimistelutossujen keksijästä ei löydy tarkkaa, historiallisesti dokumentoitua tietoa. Niiden kehitys liittyy voimistelun historiaan, eli sopivat jalkineet ovat muotoutuneet ajan myötä vastaamaan voimistelijoiden tarpeita. Näin ollen voidaan olettaa, että saksalaisella Friedrich Ludwig Jahnilla, jota pidetään nykyaikaisen voimistelun isänä, oli 1800 -luvun alkupuolella todennäköisesti oma osuutensa varhaisten voimisteluvarusteiden kehityksessä.Lähteet: Suomela, Klaus: Urheilun maailmanhistoria (1953)Kanerva, Juha ; Tikander, Vesa: Urheilulajien synty (2012)
Kyseinen Reetta Onkelin kolumni on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.12.2009 otsikolla Sinä riität. Vanhat Helsingin Sanomien numerot ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.Mikäli olet Helsingin Sanomien tilaaja ja sinulla on digilukuoikeudet, voit lukea kolumin netissä.
