Nigerian hintatasosta on haastavaa saada luotettavia tietoja. Otin yhteyttä Nigerian Suomen suurlähetystöön ja he ehdottivat ottamaan yhteyttä suoraan heihin. He vastasivat, että ns. virallistenkaan sivustojen tiedot eivät välttämättä vastaa todellisuutta tai ne ovat vanhentuneita. Voitte antaa heille enemmän tietoja mihin menette, koska myös oleskelualueella on merkitystä hintojen suhteen. He auttavat mielellään.Täältä pääsee suomenkielisille lähetystön sivuille: https://finlandabroad.fi/web/nga/edustustoLisätietoja voitte tiedustella sähköpostitse osoitteesta: sanomat.aba@gov.fi
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
Valitettavasti meillä ei ole enää tietokoneeseen liitettäviä korppuasemia. Niiden käyttö on nykyään niin harvinaista.Löysin nettihaulla vielä muutaman kaupan, jotka tarjoavat floppy disc asemia esim. HalvatHinnat.com. Linkki sivustolle.Levykeaseman voi liittää USB:llä asiakaskoneeseen. Kuvatiedostojen aukeamista en voi luvata, sillä kirjaston asiakaskoneissa ei ehkä ole enää niihin sopivia ohjelmia.Digitaalisen tiedon säilyvyys on myös rajallista. Linkki Ilta Sanomien ja MTV:n sivustoille.
Suomen murteiden sanakirjassa (https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-murteiden-sanakirja/) hakusana hautapuu antaa vastaukseksi seuraavan esimerkin: EsimerkitHautapuut istutetham (haudalle vainajan) muistoksi. KittiläTuomas Kyrön romaanissa Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja hautapuu ei kuitenkaan tarkoita istutettavaa puuntaimea, vaan Mielensäpahoittaja on itse veistänyt haudallensa muistomerkiksi puunkappaleen. Sivulla 208 Mielensäpahoittaja paljastaa työnsä pojalleen lakanan alta, ja sivulla 223 hautapuu odottaa esittelyä kirkkoherralle pyyheliinan alla. Mielensäpahoittaja lupaa myös toimittaa hautapuun piirustukset kirkkoherralle laajempaa käyttöä varten. Sivulla 209 Mielensäpahoittaja vielä kertoo päätyneensä puuveistokseen sen takia...
Hei,Laajemmin taitaa olla vain Yrjö Jylhän suomentamassa ranskalaisessa eepoksessa Rolandin laulu (La chanson de Roland, suom. 1936). Sen lisäksi löytynee aika sirpaleista tietoa, mutta koska kirjojen sisältöä ei kuvailla välttämättä tarkasti, niin jäljittäminen on hankalaa. Voi olla, että esim. Tieteen kuvalehti historia -julkaisussa olisi Kaarle Suuresta kertova artikkeli, jossa olisi sivuttu myös ritareita. Tätä en voi juuri nyt tarkistamaan.
'Pippan laulu' Elina Vaaran suomentamana sisältyy Robert Browningista kertovaan osuuteen Vappu Roosin kirjassa Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Vaaran runokokoelmissa on joitakin hänen maailmanrunouden käännöksiään, mutta Pippan laulua ei ainakaan tutkimiini kirjoihin sisältynyt, eikä Roosin Browning-teosten ja -suomennosten listauksessa mainita, mistä Vaaran Pippa-katkelma on peräisin. Tämän enempää ei Browningin draamarunoelmaa Pippa passes näytä suomeksi tulkitun. Alkukielisenä sen voi lukea esimerkiksi Google-kirjoista: Pippa passes. King Victor and King Charles. The return of the Druses. A sou... - Google Books
Ainoat aihetta käsittelevät uudemmat käsityökirjat, jotka löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, ovat Johanna Pohjanmiehen teokset (1). Linkistä löytyy myös Linda Sparksin The basics of corset building : a handbook for beginners.Fashions of the gilded age / Volume 1 Undergarments, bodices, skirts, overskirts, polonaises, and day dresses, 1877-1882 (2), joka on 469 sivuinen, käsittelee haluamaasi 1900-luvun taitteen malleja muutaman vuoden ajalta. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön lähikirjastoosi (3).Neljännessä linkissä (4) on lukuisia muita ompelukaavakirjoja ja käsityölehtiä korseteista. Mm. Kansalliskirjastosta tai muualta Helsingistä löytyvistä kirjoista ja lehdistä voit käydä ottamassa kopiot tai lainata, mikäli kyseinen...
Kappale on "Jätkän puheenvuoro", joka alkaa: "Hei halki ja poikki". Sen on säveltänyt Toivo Kärki. Sanoituksen ovat tehneet Lauri Jauhiainen ja Juha Vainio. Sen ovat levyttäneet Matti Louhivuori (1967) ja Pentti Pöyhönen (1978).Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiMatti Louhivuori: Jätkän puheenvuoro YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=GS3ulWOAe6A
Luigi Pirandellon näytelmä Niin jos siltä näyttää löytyy ainoastaan Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston kirjastoista. Molemmissa se on ainoastaan lukusalikappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, vaan sitä pitää tarkastella kirjaston tiloissa. Omaksi kirjaa voi etsiä antikvariaateista ja myyntipalstoilta.Finna.fi: Niin jos siltä näyttää https://finna.fi/Search/Results?lookfor=luigi+pirandello+niin+jos+silt%…
Ilmeisesti Naantalin kirjaston kaikille avoimet digiopastukset jatkuvat taas syksyllä 2025, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Päivämäärät tulevat varmasti myöhemmin tietoon ja niitä voi seurata joko Naantalin kirjaston verkkosivulta osoitteesta Kirjasto | Naantali tai somesta (esim. Naantalin kirjaston Facebook tai Instagram). Lisää tietoa Naantalin kirjaston digiopastuksesta löytyy täältä: Digiopastus | Naantali
Olisikohan kyseessä tanskalainen Når livet går sin vej (1997)? Animaatiosta löytyy YouTubesta englannin- ja ukrainankielinen versio: https://www.youtube.com/watch?v=E4Lbort5la0
Digi.kansalliskirjasto.fi:stä sain suomenkielisistä lähteistä muutamia osumia haulla electuarium. Tällaisista alan julkaisuista kuin MDS ja Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti löytyvät seuraavat kuvaukset:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915099?term=Electua…https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915222?term=electua…Niissä käytetään suomeksi sanaa sose. Usein teksteissä käytetään kuitenkin sanaa electuarium. Artikkeleista käy myös ilmi, että lääkesoseisiin on sekoitettu hunajaa pahan maun peittämiseksi.Kokoelmissamme olevista lääketieteen tai latinan sanakirjoista sanaa ei löytynyt.
Antiikin kreikan -os-loppuiset nimet taipuvat ks:llisinä, joten Aiskhyloksen on oikein.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-antiikin-nimet/
Kollegat ehdottivat seuraavia kirjoja:Tuomas Vimman Helsinki 12, Toinen ja GourmetKjell Westön Leijat Helsingin ylläNäistä mikään ei kylläkään ole puhdasta viihdekirjallisuutta, mutta muutoin kyllä kuvaavat tuota aikaa.
Oletko tutustunut omissa tiedoissasi näkyvään varausten jäädyttämiseen? Varaustesi vieressä näkyvästä Muokkaa-painikkeesta voit jäädyttää varauksesi niin, että paikkasi varausjonossa kulkee eteenpäin, mutta varausta ei toimiteta, ennen kuin olet vapauttanut varauksesi. Valitse Muokkaa, valitse Jäädytyksen tila Jäädytä (keskeytä väliaikaisesti) ja paina Tallenna. Varauksesi viereen ilmestyy teksti JÄÄDYTETTY (väliaikaisesti keskeytetty). Kun pystyt ottamaan varauksen vastaan valitse puolestaan Jäädytyksen tilasta Vapauta (poista väliaikainen keskeytys) ja tallenna. Näin vältyt usean varauksen saapumiselta kerralla.Pitkään matkalla viipyneisiin tapauksiin sanoisin, että aineisto liikkuu perille noutopaikkaan satunnaisesti jostakin...
Muistelemasi satu lienee Anni Swanin Piilopirtissä, jossa neljä sisarusta, Kustaa, Klaus, Riitta ja Antero, ajautuvat veneellään rajuilmassa yksinäiselle saarelle, jossa ankara Haukka-Malla ottaa heidät huostaansa ja lasten tietämättä suojelee heitä venäläisiltä. Piilopirtissä-satu löytyy esimerkiksi Anni Swanin sadut -kokoelmasta (WSOY, 1979).
Seuraavia voisi kokeilla: Tomi Kontio: Koira nimeltä Kissa ja joulun ihme, Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia tai Andrus Kivirähk: Kun Musti muni mummon.
Netissä on useita erilaisia sivuja, joilta voi hakea pianon valmistusvuotta sarjanumerolla. Osa palveluista on maksullisia, mutta myös maksuttomia löytyy. Kokeilin muutamia sivustoja, ja löysin kysymäsi pianon pianonvalmistaja Feurichin sarjanumerohausta. Sen mukaan piano on valmistettu vuonna 1978.
