Tässä suosituksia elämäkerroista:Lisa Marie Presley: Kohti suurta tuntematonta Laura Juntunen: Tyttö joka enNinni Schulman: Tyttölapsi nro 291Heini Kilpamäki: Aseman nainenSara Al Husaini: Huono tyttöDavid Goggins: Läpi harmaan kivenStella Vuoma: Rekan alle jäänytNina Järvenkylä: SoturityttöAtefeh Sebdani: Oman onneni nojassaIsrael van Dorsten: Henkien tulkki : lapsuus isäni lahkossaTara Westover: Opintiellä : muistelmaTara Koivukoski: Rikottu enkeli : nainen bikereiden maailmassaMika Ilmén: ImmuArja Ahtaanluoma: PuolinainenMika Saukkonen: Viimeinen voltti : Jari Mönkkösen tarina
Voisikohan kyseessä olla Herman Hessen Siddharta? Kuvausta teoksesta löydät Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9749?utm_source=www…
Seuraavia voisi kokeilla: Tomi Kontio: Koira nimeltä Kissa ja joulun ihme, Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia tai Andrus Kivirähk: Kun Musti muni mummon.
Tähän Kirjaliton suomeksi julkaisemaan sarjaan näyttäisivät kuuluvan ainakin seuraavat teokset:Hawkins: Illuusiologia Steer: VelhologiaDrake: DragonologiaSteer: Monsterologia Hawkins: OseanologiaSands: Egyptologia Steer: AlienologiaSteer: PiratologiaSteer: AgentologiaSteer: MytologiaRaven: VampyrologiaBlythe: DinosaurologiaOsa kirjoista on jo jouduttu poistamaan Helmet-kirjaston valikoimista, mutta halutessasi voit saada niitä kaukolainaksi (maksullinen palvelu). Goodreads-sivusto listaa vielä muutaman kirjan, joita ei ilmeisesti ole suomennettu. (Katsottu 17.12.2025)
Tšehov-sitaatti on näytelmän Kolme sisarta ensimmäisestä näytöksestä, jossa sen lausuu Veršinin. Martti Anhavan käännöksessä kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:"Niin. Unohdetaan. Sellainen kerta kaikkiaan on meidän kohtalomme, sille ei mitään voi. Se mikä meistä tuntuu vakavalta, merkittävältä, hyvin tärkeältä tulee vaipumaan unohduksiin tai tuntumaan merkityksettömältä [ – kun aika on kypsä]."Tauko "Ja huvittavaa kyllä, tällä hetkellä me emme voi lainkaan tietää mitä loppujen lopuksi aletaan pitää korkeana, tärkeänä ja mitä surkuteltavana, naurettavana."
E-kirjaston sivuilla kerrotaan, että selainkäyttöliittymä julkaistaan vuoden 2026 alkupuolella.Jos haluat kysyä lisää aiheesta, suosittelen olemaan yhteydessä suoraan E-kirjastoon:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedotVoit antaa palautetta, kysyä tai lähettää aineistojen hankintaehdotuksen palautelomakkeella, joka on E-kirjasto-sovelluksessa. Palautelomakkeen voi lähettää myös kirjautumatta sovellukseen.
Etsimäsi kirjat voisivat olla Katri Mannisen Sikabileet (1996), Megakesä (1997), Bittitiikeri (1998) ja Supersivari (1999). Ne kuvaavat neljän ystävyksen, Augustan, Ullan, Samin ja Elisan elämää ja railakkaita nuoruusvuosia.
Kustaa Vilkunan teoksessa Työ ja ilonpito - Kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä vuodelta 1983 puhutaan karjanlaskiaisista. Vielä nykyäänkin lehmät pääsevät keväisin niityille ja pelloille kesäksi, ja nämä tapahtumat keräävät yleensä paljon yleisöäkin. Vilkunan teoksessa kerrotaan, että karjanlaskiaiset ovat olleet historiassa aina juhlapäiviä. Lehmien uloslaskun yhteydessä on tehty taikoja, joilla koetettiin taata karjan turvallisuutta metsälaitumilla ja lisätä maidonsaantia. Karjan suojelemiseksi on muun muassa lausuttu kauniita sanoja ja runoja. Karjanlaskupäivä on sijainnut kalenterissa noin vapun tienoilla. Vilkunan teoksessa ei mainita erityisesti nuorista kuusista ja koivuista tehtyä kujaa karjanlaskiaisissa. Kirjassa...
Kyseessä voisi olla Anna-Greta Winbergin Madde-tytöstä kertova kirjasarja, jossa on tosin kolme osaa:Jotkut senkun häipyy (1977)Joillekin senkun sattuu (1978)Jotkut jää kesäksi kaupunkiin (1979)
Tiedustelimme asiaa Kotkaniemen museosta Luumäeltä. Sieltä tuli vastaus, että käräjätalo on sijainnut Suoanttilantiellä, tien oikealla puolella juuri ennen siltaa, kun tie ylittää rautatien (Suoanttilaan päin mentäessä). Osoite on mahdollisesti Suoanttilantie 72. Kohdalla sijaitsee nykyäänkin talo, mutta ei ole varmaa tietoa, että kyseessä on alkuperäinen rakennus.
Aapinen voisi olla Aarni Penttilän Aapiskukko tai Haavion Kultainen aapinen. Valitettavasti kirjastosta ovat molemmista ainoat kappaleet nyt lainassa, joten en pysty tarkistamaan, mitä A-kirjaimen kohdalta löytyy. Niitä ei ollut luettavissa Digi.kansallliskirjasto.fi:n aapiskokoelmassa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341Nuo hiirikirjat voisivat olla Hipsuvarpaita. Ne olivat pienikokoisia kirjoja, joissa seikkaili hiiriä. Kirjasammossa on kuvia vanhemmista Hipsuvarpaista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hipsuvarvas. Niitä on lainattavissa Helmet-kirjastoissa, mutta kuvat joita on Helmet-Finnassa ovat uudemmista painoksista.
Kirjan kannen hahmot ja sommitelma näyttäisivät vastaavan "Satuaarteeni"-nimistä lastenkirjaa. Teoksen tunnistamisessa auttoi Tampereen Lastenkirjainstituutti, jonka kokoelmissa kirja on. Kyseistä teosta ja sen kansikuvaa on haastava löytää, joten mahdolliset lisäkysymykset teoksesta voisi suunnata Lastenkirjainstituuttiin. Instituutin yhteystiedot ja info löytyvät tästä linkistä: https://lastenkirjainstituutti.fi/info
Kollega ehdotti Henning Mankellin dekkaria Tanssinopettajan paluu. Kirjailija tosin on ruotsalainen eikä suomalainen. Toinen kuvakseen sopiva kirja on Mats Strandbergin menestysdekkari Hoivakoti (Hemmet) vuodelta 2017.Kirjasampo-sivustolla voit kokeilla etsiä kirjaa esimerkiksi asiasanoilla, jos näistä ehdotuksista kumpikaan ei osunut oikeaan. Linkki sivustolle: Kirjasampo 2.0Romaanit-näkymässä voit hakea romaaneja eri hakurajauksilla: nimen, tekijän, kirjallisuudenlajin, teeman, omien avainsanojen, alkukielen, kirjallisuuspalkintojen, päähenkilöiden, toimijoiden, tapahtumaympäristön, paikannimen, tapahtuma-ajan, tarkan ajanmääreen, sivumäärän, kustantajan, julkaisuvuoden ja kokoomateosten kautta.
Maatalous - ja metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osastolta kerrottiin, että metsien tuulituhoriskin voidaan olettaa lisääntyvän tulevaisuudessa, mutta kasvatuslannoitukset eivät heidän käsityksen mukaan ole merkittävä tekijä.
Tuhoihin vaikuttavat ensisijaisesti tuulen voimakkuus ja myrskyn ajankohta, mutta myös metsikön rakenne ja sijainti.
Oletetaan, että tehometsätalouden lannoituksilla tarkoitetaan metsänomistajien tekemiä kasvatuslannoituksia. Typpilannoitus lisää oksien ja neulasten massaa, joten voidaan olettaa, että se lisäisi tuulen vaikutusta puihin. Ruotsalaisessa tutkimuksessa 1990-luvulla kasvatuslannoituksen vaikutusta ei kuitenkaan havaittu. Tutkimuksessa todettiin, että tuulituhoriskiä lisäsi eniten metsikön ikä...
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyse suomalaisista vai ulkomaisista urheilijoista. Helmet-tietokannassa on ainakin seuraavat suomalaisia urheilijoita esittelevät matrikkelit:
Urheilumme kasvot (Sacandia-kirjat 1978-1985) Se on 1970- ja 1980-luvuilla ilmestynyt 14-osainen teossarja, joka esittelee suomalaisia urheilijoita lajeittain.
Myös sarja Kiveenhakatut esittelee suomalaisia urheilijoita kautta aikojen (Kirjapaja 2010-2019)
Suuri olympiateos -sarja (Graface 1978-2012) esittelee olympiaurheilijoita
Antti Arposen kirja He antoivat kaikkensa (Auditorium, 2014) -kirja esittelee viime sodissa menehtyneitä urheilijoita
Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla ammattinetti ja ammattibarometri voi tutkia työllistymistilannetta eri ammattien kohdalla sekä löytää yhteystiedot henkilökohtaiselle neuvonnalle.
- http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/7/112_ammattiala
- https://www.ammattibarometri.fi/
- https://www.te-palvelut.fi/te/fi/index.html
Artikkeli löytyy esimerkiksi "google advanced" haulla osoitteesta https://www.jstor.org/ - artikkelin pääsee maksutta lukemaan kirjautumalla sivustoon.
Saadakseni vastauksen kysymykseesi soitin Espoon kaupunginteatteriin, jossa luvattiin lisätä tieto teatterin sivuille. Toivottavasti saat tiedon tarpeeksi ajoissa!
https://espoonteatteri.fi/uutiset/taiteilijatapaamisessa-juha-hurme/
